Siedätyshoito
Siedätyshoito on allergologinen hoito, jossa potilasta altistetaan vähitellen allergeeneille sietokyvyn lisäämiseksi ja IgE-välitteisten allergisten reaktioiden lievittämiseksi.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Allergeeneista tavallisimmat siedätyshoidossa ovat koivu, timotei, ampiainen ja mehiläinen – harvoin kissa, koira ja hevonen[1].
Hoito on sitovaa ja pitkäjännitteistä. Hoidon aloituksessa huolellinen ohjaus on tärkeää ja sitä on jatkettava koko hoidon ajan. Hoidon aloittaa aina asiaan perehtynyt lääkäri. Ruokasiedätyksen aloitus tehdään yliopistosairaaloissa ja keskussairaaloissa.[2]
Allergeeni voidaan annostella pistoshoitona, kielenalustablettihoitona ja ruokasiedätyksen tapauksessa kyseisellä ruoka-aineella sellaisenaan. Pistossiedätyshoito ja tablettisiedätyshoito jatkuvat yleensä kolmen vuoden ajan, ruokasiedätys noin puolen vuoden ajan. Pistossiedätyshoidossa pistetään pieniä annoksia allergeenia 6–8 viikon välein. Tablettisiedätyshoidossa tabletteja nautitaan joka päivä ympäri vuoden ajan. Ruokasiedätyksessä nautitaan päivittäin pieni annos allergeenia kohottaen annosta vähitellen.[2]
Syyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siedätyshoitoa voidaan käyttää 3-5 ikävuodesta alkaen, kun IgE-välitteinen allerginen sairaus, kuten allerginen nuha, allerginen konjunktiviitti, pistiäisallergia ja allerginen astma, aiheuttaa potilaalle merkittävää haittaa. Hoitoa kannattaa käyttää erityisesti siitepölyn, huonepölypunkin ja eläinten aiheuttamissa allergioissa. Hoito on parasta aloittaa sairauden varhaisessa vaiheessa.[1]
Siedätyshoidon vasta-aiheisiin kuuluu immunologiset sairaudet, syöpätaudit, vaikeat sydänsairaudet, vaikeat keuhkosairaudet, jatkuva glukokortikoidolääkitys, beetasalpaajahoito, raskaus ja imetys[1].
Vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hoidon teho on hyvä allergisen nuhan hoidossa ja mehiläis- ja ampiaisallergiassa. Joskus se voi jopa estää tai hidastaa allergisen astman puhkeamista. Hoitotulos saattaa kestää pitkäänkin, jopa 10–15 vuotta ja oireet saattavat vähentyä 80–90 prosenttia. Siitepölyvalmisteilla teho on säilynyt useimmilla hyvänä 3–6 vuotta. Yhdessä siitepölyallergian hoidosta tehdyssä tutkimuksessa haitalliset oireet olivat palanneet noin joka kolmannelle hoidetulle neljän vuoden kuluessa. Aloitettu hoito lopetetaan, ellei kahden vuoden kuluessa saada osoitettavaa hyötyä. Ruokasiedätystutkimuksissa on saatu aikaiseksi 80 %:lla hoidetuista joko täydellinen ruoka-aineen sietokyky tai ainakin osittainen sietokyvyn lisääntyminen. [2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Allergia- ja astmaliitto: Siedätyshoito
- Käypä hoito: Siedätyshoito
- Terveyskirjasto: Siedätyshoito
- Terveyskirjasto, Lääketieteen sanasto: Siedätyshoito