Shenandoahin armeija
Shenandoahin armeija (engl. Army of the Shenandoah) oli yksi Unionin armeijoista Yhdysvaltain sisällissodassa. Shenandoahin armeija perustettiin elokuussa 1862 vastauksena Konfederaation Jubal Earlylle, jonka armeija uhkasi Washington D.C.:n turvallisuutta. Armeijan runko muodostettiin kolmesta armeijakunnasta: Horatio G. Wrightin komentamasta 6. armeijakunnasta, William H. Emoryn 19. armeijakunnasta ja George Crookin Länsi-Virginian armeijasta eli 8. armeijakunnasta. Armeijan pääasiallisena komentajana toimi kenraalimajuri Philip Sheridan.
Shenandoahin armeija taisteli pääasiassa Shenandoahin laaksossa. Shenandoahin armeija otti useita voittoja Earlyn armeijasta, onnistui tuhoamaan Konfederaation ruokahuollon kannalta tärkeitä kohteita laaksossa ja lopulta tuhosi koko Earlyn armeijan saaden näin koko laakson hallintaansa. Shenandoahin laakson taistelujen päätyttyä Shenandoahin armeija liittyi sodan päättäneelle Appomattoxin sotaretkelle.
Ennen Shenandoahin armeijaa Unionilla oli myös olemassa Shenandoahin osastona (engl. Department of the Shenandoah) tunnettu yksikkö, joka oli olemassa kesästä 1861 kevääseen 1862. Sitä komensi kenraalimajuri Nathaniel P. Banks.
Merkittäviä taisteluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Shenandoahin osasto:
- Falling Watersin taistelu (1861)
- Ensimmäinen Winchesterin taistelu (1862)
Shenandoahin armeija:
- Kolmas Winchesterin taistelu (eli Opequonin taistelu, 1864)
- Fisher's Hillin taistelu (1864)
- Tom's Brookin taistelu (1864)
- Cedar Creekin taistelu (1864)
