Lähdekoodi sivulle Serbian kieli

{{Kieli|
| nimi          = Serbia
| muu           = 
| kartta        = Map of Serbian language - official or recognized.PNG
| karttateksti  = {{Legend|#0062FF|Maat/alueet, joissa serbia on virallinen kieli}} {{Legend|#74B4FF|Maat/alueet, joissa serbia on virallinen vähemmistökieli}}
| oma           = srpski, српски
| eng           = Serbian
| fra           = serbe
| alue          = entinen [[Jugoslavia]]
| vir           = {{Serbia}} <br> {{Bosnia ja Hertsegovina}}<br>{{Montenegro}}<br>{{Kosovo}}
| määrä         = 12 miljoonaa<ref>http://www.rts.rs/page/stories/sr/story/125/Dru%C5%A1tvo/45760/Srpski+jezik+govori+12+miliona+ljudi+.html</ref>
| sija          = 
| kunta         = [[indoeurooppalaiset kielet]]
| ryhmä         = [[baltoslaavilaiset kielet]]<br>– [[slaavilaiset kielet]]<br>– [[eteläslaavilaiset kielet]]<br>– läntiset<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ethnologue.com/subgroup/3/ | Nimeke = Indo-European | Tekijä = Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.) | Julkaisu = Ethnologue: Languages of the World | Julkaisupaikka = Dallas, Texas | Ajankohta = 2024 | Julkaisija = SIL International | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 24.2.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| abc           = [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillinen]] ja [[latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]
| huolto        = Serbian standardisointilautakunta<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.rastko.rs/strani/e-index.html| Nimeke = rastko.rs| Julkaisu=|Julkaisija=Board for Standardization of the Serbian Language | Viitattu = 3.3.2012}}</ref>
| iso1          = sr
| iso2          = scc (B), srp (T)
| sil           = srp
}}
'''Serbian kieli''' (serb. српски језик, ''srpski jezik'') eli '''serbia''' (serb. српски, ''srpski'') on [[eteläslaavilaiset kielet|eteläslaavilaisten kielten]] läntiseen haaraan kuuluvan [[serbokroaatti|serbokroaatin kielen]] [[Serbia]]ssa käytettävä standardisoitu muoto. Saman kielen muita standardeja ovat [[kroatian kieli]], [[bosnian kieli]] ja [[montenegron kieli]]. Kaikki nämä muodot perustuvat läntisen eteläslaavin štokaaviseen murteeseen, joka jakautuu ekaavin, jekaavin ja ikaavin äänneryhmiin.

Serbiassa käytetään sekä [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisia]] että [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisiä kirjaimia]].

== Muodot ==

Balkanin läntinen eteläslaavi jaetaan kolmeen päämurteeseen: štokaavi, [[kajkaavi]] ja čakaavi. Näistä štokaavi, nimenomaisesti sen itähertsegovinalainen muoto, valittiin Wienin kirjallisuussopimuksessa 1850 kroaatin ja serbian yhteisen kirjakielen pohjaksi.

Štokaavissa on lisäksi kolme erillistä lausuntatapaa (izgovor), jotka johtuvat muinaisslaavilaisen [[Ѣ|jat-kirjaimella]] merkityn äänteen muuttumisesta. Ekaavissa (ekavica) jat on muuntunut e-äänteeksi ja (i)jekaavissa (ijekavica) (i)je-äänteeksi, mistä näiden nimitykset myöskin tulevat. Erot eivät estä keskinäistä ymmärtämistä, vaan ovat lähinnä verrattavissa esimerkiksi suomen murteinen eroihin tyyliin "ilman" ja "iliman" (pohjalaisittain). Kolmas lausuntapa ikaavi (ikavica) esiintyy lähinnä Kroatiassa.

Serbian kirjakieli eli Belgradin standardi on ekaavista, mutta esimerkiksi Etelä-Serbian ja Bosnian serbit puhuvat jekaavia. Muuten serbokroaatin eli keskisen eteläslaavin muut muodot (kroatia, bosnia, montenegro) ovat jekaavisia. Aiemmin montenegrossa puhuttua keskistä eteläslaavia on pidetty jekaavisena (tai ijekaavisena) serbiana, mutta itsenäistymisen myötä (2006) on alettu käyttää nimitystä montenegron kieli, jolle kehitetään omaa standardia. Vuoden 2013 Montenegron sisäisessä selvityksessä noin 40 prosenttia montenegrolaisista katsoi puhuvansa serbiaa.<ref>http://www.maticacrnogorska.me/files/Istrazivanje%20javnog%20mnjenja.pdf</ref>

{| class="wikitable"
|-
! ekaaviksi!! jekaaviksi!! suomeksi
|-
| dete|| dijete|| lapsi
|-
| belo|| bijelo|| valkoinen
|-
| celo|| cijelo|| kaikki
|-
| ne|| nije|| ei
|-
| vreme|| vrijeme || aika
|-
| lep|| lijep|| kaunis
|-
| veran|| vjeran|| tosi
|-
| grejati|| grijati|| lämmittää
|-
|devojka || đevojka || tyttö
|-
|svet || svijet || maailma
|}

Jekaavinen tunnetaan myös nimellä ijekaavinen, varsinkin jos halutaan korostaa ääntämyseroa. Yleensä jekaavissa -ije ääntyy -je, mutta esimerkiksi montenegrossa svijete ei äännykään svje-te, vaan svi-je-te.

== Aakkoset ==

Serbian kyrilliset ja latinalaiset aakkoset:

{| class="wikitable"
|- style="background: #efefef;"
! [[Kyrilliset kirjaimet|Kyrillinen]]
! [[Latinalaiset aakkoset|Latinalainen]]
! Kirjaimen nimi
! ISO 9
! Ääntäminen
| rowspan="16" style="background: white; border-top: none; border-bottom: none; width: 4em;" | &nbsp;
! Kyrillinen
! Latinalainen
! Kirjaimen nimi
! ISO 9
! Ääntäminen
|---- <!-- row break here -->


| [[А]] а
| [[A]] a
| а, ''a''
| a
| [a]
<!-- gap here -->
| [[Н]] н
| [[N]] n
| не, ''ne''
| n
| [n]
|---- <!-- row break here -->
| [[Б]] б
| [[B]] b
| бе, ''be''
| b
| [b]
<!-- gap here -->
| [[Њ]] њ
| Nj nj
| ње, ''nje''
| n̂
| [ɲ]
|---- <!-- row break here -->
| [[В]] в
| [[V]] v
| ве, ''ve''
| v
| [v]
<!-- gap here -->
| [[О]] о
| [[O]] o
| о, ''o''
| o
| [o]
|---- <!-- row break here -->
| [[Г]] г
| [[G]] g
| ге, ''ge''
| g
| [g]
<!-- gap here -->
| [[П]] п
| [[P]] p
| пе, ''pe''
| p
| [p]
|---- <!-- row break here -->
| [[Д]] д
| [[D]] d
| де, ''de''
| d
| [d]
<!-- gap here -->
| [[Р]] р
| [[R]] r
| ре, ''re''
| r
| [r]
|---- <!-- row break here -->
| [[Ђ]] ђ
| [[Đ]] đ
| ђе, ''đe''
| đ
| [dʒ]
<!-- gap here -->
| [[С]] с
| [[S]] s
| се, ''se''
| s
| [s]
|---- <!-- row break here -->
| [[Е]] е
| [[E]] e
| е, ''e''
| e
| [e]
<!-- gap here -->
| [[Т]] т
| [[T]] t
| те, ''te''
| t
| [t]
|---- <!-- row break here -->
| [[Ж]] ж
| [[Ž]] ž
| же, ''že''
| ž
| [ʒ]
<!-- gap here -->
| [[Ћ]] ћ
| [[Ć]] ć
| ће, ''će''
| ć
| [tʃʲ]
|---- <!-- row break here -->
| [[З]] з
| [[Z]] z
| зе, ''ze''
| z
| [z]
<!-- gap here -->
| [[У]] у
| [[U]] u
| у, ''u''
| u
| [u]
|---- <!-- row break here -->
| [[И]] и
| [[I]] i
| и, ''i''
| i
| [i]
<!-- gap here -->
| [[Ф]] ф
| [[F]] f
| фе, ''fe''
| f
| [f]
|---- <!-- row break here -->
| [[Ј]] ј
| [[J]] j
| је, ''je''
| ǰ
| [j]
<!-- gap here -->
| [[Х]] х
| [[H]] h
| ха, ''ha''
| h
| [x/h]
|---- <!-- row break here -->
| [[К]] к
| [[K]] k
| ка, ''ka''
| k
| [k]
<!-- gap here -->
| [[Ц]] ц
| [[C]] c
| це, ''ce''
| c
| [ts]
|---- <!-- row break here -->
| [[Л]] л
| [[L]] l
| ле, ''le''
| l
| [l]
<!-- gap here -->
| [[Ч]] ч
| [[Č]] č
| че, ''če''
| č
| [tʃ]
|---- <!-- row break here -->
| [[Љ]] љ
| Lj lj
| ље, ''lje''
| l̂
| [ʎ]
<!-- gap here -->
| [[Џ]] џ
| Dž, dž
| џе, ''dže''
| d̂
| [dʒʲ]
|---- <!-- row break here -->
| [[М]] м
| [[M]] m
| ме, ''me''
| m
| [m]
<!-- gap here -->
| [[Ш]] ш
| [[Š]] š
| ша, ''ša''
| š
| [ʃ]
|}

==Kielinäyte==

===Latinalaisin aakkosin===
{{kielinäyte-YK|Sva ljudska bića rađaju se slobodna i jednaka u dostojanstvu i pravima. Ona su obdarena razumom i svešću i treba jedni prema drugima da postupaju u duhu bratstva.|2=https://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=src3}}

===Kyrillisin aakkosin===
{{kielinäyte-YK|Cвa људскa бићa рaђajу сe слoбoднa и jeднaкa у дoстojaнству и прaвимa. Oнa су oбдaрeнa рaзумoм и свeшћу и трeбa jeдни прeмa другимa дa пoступajу у духу брaтствa.|2=https://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=src5}}

==Lähteet==
{{viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
{{wikikieli|code=sr|kieli=Serbiankielinen}}
* [http://www.funkyserbian.com/learnserbian/vocab/ Funky Serbian - Free Language Phrases] {{Wayback|1=http://www.funkyserbian.com/learnserbian/vocab/ |päiväys=20090213111620 }}
*[http://www.srpskijezik.edu.rs Serbian Language and Culture Workshop Learn Serbian]

{{Slaavilaiset kielet}}

{{tynkä/Kieli}}
[[Luokka:Serbian kielet]]
[[Luokka:Montenegron kielet]]
[[Luokka:Bosnia ja Hertsegovinan kielet]]
[[Luokka:Eteläslaavilaiset kielet]]
[[Luokka:Vojvodinan kielet]]
[[Luokka:Kosovon kielet]]