Sekatyömies

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sekatyömies tai sekatyöläinen on tiettyyn osaamisalueeseen erikoistuneen ammattityöläisen vastakohtaan viittaava työntekijän nimitys.[1] Sekatyömiehet tai -työläiset muodostivat aiemmin merkittävän osan erityisesti tehtävästä toiseen liikkuvasta apu- ja sesonkityövoimasta. Sekatyömiehen tehtäviin ei ollut koulutusta, vaan osaaminen kehittyi tekemällä oppimisen kautta. Sekatyöläinen edusti tietynlaista ylijäämäkategoriaa, kaatoluokkaa; sitä ei välttämättä pidetty "oikeana" ammattinimikkeenä.[2]

Tehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekatyömiehiä oli rakennustyömailla avustavissa tehtävissä. He saattoivat myös tehdä sementti- ja betonitöitä. Heitä toimi paljon satamissa ja maanrakennustöissä. He huolehtivat esimerkiksi tehtaiden polttoainehuollosta halkotarhoilla. Talvisin lumityöt tarjosivat heille paljon työmahdollisuuksia.[3]

Järjestäytyminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekatyöläiset järjestäytyivät useaan eri ammatilliseen organisaatioon: Suomen tehdas- ja sekatyöväen liitto piti ensimmäisen edustajakokouksensa vuonna 1909.[4] Uusia työntekijäryhmiä liittyi mukaan ja liitto muuttui nimeltään Suomen saha-, kuljetus- ja sekatyöväen liitoksi ja sen perustava edustajakokous pidettiin vuonna 1921.[5][6] Suomen maa- ja sekatyöväen liitto puolestaan toimi vuosina 1945-1992. Vuonna 1949 liitossa oli 12 674 jäsentä.[7][8][9]

Nykyään sanaa sekatyömies saatetaan Suomessa käyttää tarkoittamaan monialaista, lyhytaikaisssa työsuhteissa toimivaa ammattilaista esimerkiksi media-alalla.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nykysuomen sanakirja osa 5, hakusana sekatyöläinen
  2. Tolvanen, Marika: Ammattina naimaton : nuorten itsenäisten sekatyöläisnaisten elämän ehdot vuosisadan vaihteen Helsingissä. Työväentutkimus, 1993, nro 1, s. 37-38. (suomeksi)
  3. Peltola, Jarmo: Työllisyys, työttömyys ja huolenpito: Yhteiskunta Tampereella 1928-1938, s. 130. Tampere: Tampere University Press. ISBN 978-951-44-7232-9. (suomeksi)
  4. Heinonen, K. (toim.): Suomen tehdas- ja sekatyöväen liiton ensimmäisen edustajakokouksen pöytäkirja : Lahdessa 22, 23 ja 24 p. maaliskuuta 1909. Helsinki: Työväen kirjapaino, 1909. (suomeksi)
  5. Pöytäkirja Suomen saha-, kuljetus- ja sekatyöväen liiton perustavasta edustajakokouksesta, Suomen sahateollisuustyöväen liiton viidennestä edustajakokouksesta, Suomen kuljetustyöntekijäin liiton neljännestä edustajakokouksesta, Suomen tehdas- ja sekatyöväen liiton neljännestä edustajakokouksesta: pidetyt Helsingissä 3-8 p:nä lokak. 1921 (Suomen saha-, kuljetus- ja sekatyöväen liitto, 1921)
  6. Historia - Rakennusliiton osasto 82 ry
  7. Suomen ammattiyhdistysten keskusliitto: vuosikirja 1950, s.97
  8. Arkisto: Maaseututyöväen liitto
  9. Liittouutiset: Maaseudun työväki ja nopeat murrokset. Palkkatyöläinen, 2001, nro 7. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  10. Esimerkki sekatyömies-sanan muuttuneesta käytöstä: Luostarinen, Matti: Postmodernin ajan sekatyömiehet ja tosi-tv:n uutiset 9.7.2008. Viitattu 29.7.2012. (suomeksi)