Seitsemän miestä jäljellä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seitsemän miestä jäljellä
7 Men from Now
Ohjaaja Budd Boetticher
Käsikirjoittaja Burt Kennedy
Tuottaja
Säveltäjä Henry Vars
Kuvaaja William H. Clothier
Leikkaaja Everett Sutherland
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö
Levittäjä Warner Bros.
Netflix
Ensi-ilta 4. elokuuta 1956
Kesto 78 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Seitsemän miestä jäljellä (engl. Seven Men from Now) on vuonna 1956 valmistunut yhdysvaltalainen lännenelokuva, jonka on ohjannut Budd Boetticher. Elokuvan pääosissa esiintyvät Randolph Scott, Gail Russell ja Lee Marvin. Elokuvan on käsikirjoittanut Burt Kennedy ja sen on tuottanut John Waynen tuotantoyhtiö Batjac Productions.

Keskisuomalaisen elokuva-arvostelun mukaan Seitsemän miestä jäljellä "oli ensimmäisiä lännenelokuvia, jotka asettivat tyylilajin perinteet kyseenalaiseksi sen omaa kuvastoa käyttäen".[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen sheriffi Ben Stride (Randolph Scott) ajaa takaa seitsemää miestä, jotka ovat ryöstäneet Silver Springin asemalta 20 000 dollaria ja tappaneet ryöstön yhteydessä hänen vaimonsa. Stride lähtee jahtaamaan murhanhimoisia rikollisia. Jäljitysmatka vie erämaan halki Kansasista kohti Kaliforniaa. Matkallaan Stride kohtaa vaikeuksien keskellä olevan, Kaliforniaan suuntaavan uudisraivaajapariskunnan (Walter Reed ja Gail Russell) sekä vanhan vihollisensa Mastersin (Lee Marvin) ja tämän apulaisen Cleten (Don Barry). Tapahtumat saavat yllättäviä käänteitä, petokset kietoutuvat toisiinsa ja kaikki päättyy veriseen yhteenottoon, jossa kaikki ovat tulilinjalla. Scott nähdään itselleen ominaisessa roolissa stoalaisen jäyhänä lännensankarina. Scottin ja Russelin välillä voi aistia myös orastavaa romanssia.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Seitsemän miestä jäljellä Keskisuomalainen. 16.02.2008. Keski-Suomen Media Oy. Viitattu 5.10.2019.
  2. Seitsemän miestä jäljellä -elokuvan DVD-julkaisun takakansiseloste.
  3. Jyrki Laelma: Seitsemän miestä jäljellä Iltalehti. Viitattu 5.10.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]