Syyssinililja

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Scilla autumnalis)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syyssinililja
Syyssinililja (Scilla autumnalis)
Syyssinililja (Scilla autumnalis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Parsakasvit Asparagaceae
Alaheimo: Scilloideae
Suku: Lumotähdet Prospero
Laji: autumnale
Kaksiosainen nimi

Prospero autumnale
(L.) Speta[1]

Synonyymit
Katso myös

  Syyssinililja Wikispeciesissä
  Syyssinililja Commonsissa

Syyssinililja[3] eli syyslumotähti[4] (Prospero autumnale, syn. Scilla autumnalis) on parsakasvien heimoon kuuluva monivuotinen sipulikasvi. Laji luokitellaan joko lumotähtien (Prospero) tai kevättähtien (Scilla) sukuun.[1][4][2] Syyssinililja kasvaa luonnonvaraisena Britanniassa ja Välimeren ympäristössä Turkissa ja Ukrainassa asti.[5][6][7]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varret ja lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyssinililja kasvaa noin 20–25 senttimetriä korkeaksi. Se kasvattaa kukkavarren ennen lehtiä ja ne tulevat yleensä kukinnan lopulla tai sen jälkeen. Kukkavarsi on vankka ja yleensä tummenee yläosastaan punertavanruskeaksi.[6][8][9]

Kukat ja hedelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyssinililja kukkii nimensä mukaisesti syksyllä. Sen kukinto on harsu terttu. Syyssinililjan kukat ovat tähdenmuotoisia. Sen kukkien väri vaihtelee vaaleanpunertavasta purppuraan ja violettiin.[6][8][9] Hedelmä on kota.[7]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyssinililja suosii humuspitoisia kuivia kasvupaikkoja, kuten kuivia ruohikoita, hiekkaisia rantoja, kivikoita ja kallioita. Syyssinililjaa kasvaa luonnonvaraisena Britanniassa, Länsi-Euroopassa, Välimerellä Turkkiin ja Ukrainaan asti merien läheisillä alueilla.[5][6][7]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Govaerts, R. et al.: Prospero autumnale (L.) Speta Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 24.1.2022. (englanniksi)
  2. a b Taxon: Scilla autumnalis L. (Lähteessä hyväksytty Scilla-suvun lajiksi.) GRIN Taxonomy for Plants. United States Department of Agriculture. Viitattu 24.1.2022. (englanniksi)
  3. a b Scilla autumnalis L. Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 25.7.2019.
  4. a b Syyslumotähti – Prospero autumnale Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 24.1.2022.
  5. a b Scilla autumnalis Online Atlas of the British and Irish Flora. Arkistoitu 25.7.2019. Viitattu 25.7.2019. (englanniksi)
  6. a b c d Meurling, Anna: Tusina Kreetan syyskukkaa Kreetan Kasvit osa 6/7. 2012, s. 16. Viitattu 25.7.2019.
  7. a b c Prospero Pacific Bulb Society. 1.11.2015. Viitattu 25.7.2019. (englanniksi)
  8. a b Scilla autumnalis, autumn squill The Royal Horticultural Society – RHS. Viitattu 25.7.2019. (englanniksi)
  9. a b Scilla autumnalis – Autumn Squill First Nature. Viitattu 25.7.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]