Sairaanluonakäynti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sairaanluonakäynti[1] oli entisajan Suomessalähde? ja Ruotsissa seurakunnan (pitäjän) papille osoitettu kirjallinen tai suullinen pyyntö vierailla sairaan seurakuntalaisen luona. Pyynnössä sairas ilmaisi halunsa keskustella papin kanssa tai ottaa vastaan ehtoollinen. Tavallisesti pappia hakemaan järjestettiin hevoskyyti, jos sairaalla suinkin oli mahdollisuus sellaiseen. Näin pappi saatiin viipymättä sairaan luo. Pappi otti aina mukaansa tarvittavan välineistön eli ehtoollismaljan eli kalkin, ehtoollisleipälautasen eli pateenin ja pienikokoisen ehtoollisleipälippaan sekä pienen pullollisen viiniä. Nämä välineet pappi sijoitti nahkakoteloon, joka mahtui laukkuun tai taskuun.[2]

Suomessa oli keskiajalla erityinen pitäjänhevonen, jolla pappi kyydittiin ripittämään kuolemansairasta seurakuntalaista.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Knut Cannelin (toimittanut): Ruotsalais-suomalainen sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1912, hakusana sockenbud.
  2. Nordisk familjebok, Nordisk familjeboks förlags, Stockholm 1917, hakusana sockenbud.
  3. Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–1919, hakusana pitäjänhevonen.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stina Fallberg Sundmark, Sjukbesök och dödsberedelse. Sockenbudet i svensk medeltida och reformatorisk tradition. (Bibliotheca Theologiæ Practicæ 84.) Skellefteå: Artos 2008.