Sairaanluonakäynti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sairaanluonakäynti[1] oli entisajan Suomessalähde? ja Ruotsissa seurakunnan (pitäjän) papille osoitettu kirjallinen tai suullinen pyyntö vierailla sairaan seurakuntalaisen luona. Pyynnössä sairas ilmaisi halunsa keskustella papin kanssa tai ottaa vastaan ehtoollinen. Tavallisesti pappia hakemaan järjestettiin hevoskyyti, jos sairaalla suinkin oli mahdollisuus sellaiseen. Näin pappi saatiin viipymättä sairaan luo. Pappi otti aina mukaansa tarvittavan välineistön eli ehtoollismaljan eli kalkin, ehtoollisleipälautasen eli pateenin ja pienikokoisen ehtoollisleipälippaan sekä pienen pullollisen viiniä. Nämä välineet pappi sijoitti nahkakoteloon, joka mahtui laukkuun tai taskuun.[2]

Suomessa oli keskiajalla erityinen pitäjänhevonen, jolla pappi kyydittiin ripittämään kuolemansairasta seurakuntalaista.[3]

Matkaehtoollisvälineet. Ruotsin Alaluulajan kirkko.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkollisten toimitusten kirjassa on edelleen järjestys sairaan luona vietettävää rukoushetkeä varten. Rukoushetken voi johtaa pappi, seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. Sairaan luona käyntiin ja rukoushetkeen voidaan liittää öljyllä voitelu tai ehtoollinen, jonka vietossa seurataan omaa järjestystäː Ehtoollinen sairaan luona.[4] Seurakunnissa on tätä varten matkaehtoollisvälineet; pieni rasia, jossa on pieni ehtolliskalkki, pateeni, pullo viiniä varten ja ehtoollisleipiä pienessä rasiassa.[5][6]

Perinteisesti sairaan luona käynti on Suomessa ja Ruotissa olleet tärkeitä työtehtäviä papille, SIten kutsun tultua lähteä vierailemaan sairaan luona on ohittanut lähes kaikki muut tehtävät. Vain seurakunnan jumalanpalvelus ja kirkollinen toimitus ovat olleet tärkeämpiä. Jos kutsu sairaan luo on tavoittanut papin juuri ennen jumalanpalveluista tai kirkollista toimitusta, on hän hoitanut kyseisen jumalanpalveluksen ja lähtenyt heti sen jälkeen sairaan luo.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Knut Cannelin (toimittanut): Ruotsalais-suomalainen sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1912, hakusana sockenbud.
  2. Nordisk familjebok, Nordisk familjeboks förlags, Stockholm 1917, hakusana sockenbud.
  3. Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–1919, hakusana pitäjänhevonen.
  4. ”Sairaan luona”, Kirkollisten toimitusten kirja Kasuaalitoimituksen, s. 273, 289. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja III. Kirjapaja, 2003.
  5. Ehtoollinen kotiin Kirkko ja kaupunki lehti. Viitattu 19.9.2020.
  6. Marko Pasma: Kotiehtoollista viemässä Kotimaa24. Viitattu 19.9.2020.
  7. Nils-Henrik Nilsson: ”Sjukkommunnion”, Gudstjänst i Svenska kyrkan En praktisk handledning, s. 225. Mitt i församlingen 1994:8. Svenska kyrkans församlingsnämnd, 1994. ISSN 1101-3370. Ruots.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stina Fallberg Sundmark, Sjukbesök och dödsberedelse. Sockenbudet i svensk medeltida och reformatorisk tradition. (Bibliotheca Theologiæ Practicæ 84.) Skellefteå: Artos 2008.