Saatavuusharha
Saatavuusharha (englannista availability bias tai availability heuristic) on henkinen oikotie, jossa turvaudutaan välittömiin esimerkkeihin, jotka tulevat mieleen arvioitaessa tiettyä aihetta, käsitettä, menetelmää tai päätöstä[1]. Saatavuusharhassa arvioidaan niin, että ihminen pitää tärkeänä sitä, minkä muistaa hyvin, eikä niin tärkeäksi sitä, mitä ei muista yhtä helposti tai ollenkaan.[2] Tämän vuoksi ihmisillä on taipumus antaa paljon painoarvoa viimeksi saamilleen tiedoille, jolloin uusien mielipiteiden muodostamisessa otetaan enemmän huomioon viimeaikaiset uutiset.[3]
Tietyn toiminnan seurausten muistamisen helppous liittyy käsitykseen siitä, kuinka merkittäviä nämä seuraukset ovat. Toisin sanoen, mitä helpompi on muistaa jonkin asian seuraukset, sitä suuremmiksi nämä seuraukset koetaan.[4]
Psykologit Amos Tversky ja Daniel Kahneman väittävät, että mieleen jääneiden esimerkkien määrää käytetään sen päättelemiseen, kuinka yleisiä esimerkit ovat. Kokeessa tämän väitteen testaamiseksi osallistujien piti kuunnella nimiluetteloita, joissa oli joko 19 kuuluisaa naista ja 20 vähemmän kuuluisaa miestä tai 19 kuuluisaa miestä ja 20 vähemmän kuuluisaa naista. Seuraavaksi joitain osallistujia pyydettiin muistamaan mahdollisimman monta nimeä, kun taas toisia pyydettiin arvioimaan, olivatko miesten vai naisten nimet yleisempiä luettelossa. Osallistujien havaittiin muistavan helpommin tunnetumpien ihmisten nimet kuin vähemmän kuuluisien. Suurin osa osallistujista teki virheellisen arvion, jonka mukaan kuuluisimpien henkilöiden sukupuoli oli yleisempi luettelossa kuin vähemmän kuuluisien sukupuoli. Tversky ja Kahneman väittävät, että saatavuusharha on tehokas strategia monissa tilanteissa. Tästä huolimatta se johtaa ennustettavissa oleviin virheisiin silloin kun sitä käytetään arvioitaessa todennäköisyyksiä.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kahneman, Daniel: ”12 Saatavuuden tiede (s. 153–161) ja 13 Saatavuus, tunne ja riski (s.162–171)”, Ajattelu, nopeasti ja hitaasti. Sitaatti, s. 153: ”Yksi projektimme oli tutkia niin sanottua saatavuusheuristiikkaa. (…) Määrittelimme saatavuusheuristiikan yleisyyden arviointiprosessiksi, joka perustuu siihen, miten ”helposti esimerkkejä tulee mieleen””. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2012. ISBN 978-952-5697-55-1.
- ↑ Esgate, Anthony & Groome, David: An Introduction to Applied Cognitive Psychology, s. 201. Psychology Press, 2005. ISBN 978-1-84169-318-7. Teoksen verkkoversio (Google-kirjat). (englanniksi)
- ↑ Phung, Albert: Behavioral Finance: Key Concept- Overreaction and Availability Bias (luku 10) Investopedia. 25.2.2009. Investopedia, arkistoitu 18.07.2014. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 21.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Schwarz, Norbert; Bless, Herbert; Strack, Fritz; Klumpp, Gisela; Rittenauer-Schatka, Helga; Simons, Annette: Ease of retrieval as information: Another look at the availability heuristic. Journal of Personality and Social Psychology, 1991, 61. vsk, nro 2, s. 195–202. doi:10.1037/0022-3514.61.2.195. (englanniksi)
- ↑ Tversky, Amos & Kahneman, Daniel: Availability: A heuristic for judging frequency and probability. Cognitive Psychology, 1973, 5. vsk, nro 2, s. 207–232. doi:10.1016/0010-0285(73)90033-9. ISSN 00100285. (englanniksi)