STS-41-D

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
STS-41-D-lennon tunnus.

STS-41-D oli Nasan avaruussukkulaohjelman 12. ja Discovery-sukkulan ensilento. Alun perin 25. kesäkuuta suunniteltu laukaisu jouduttiin peruuttamaan aivan viime hetkellä moottoreiden jo käynnistyttyä. Sukkula jouduttiin rullaamaan takaisin huoltohalliin korjauksia varten. Moottorinvaihdon jälkeen laukaisu lopulta onnistui Kennedyn avaruuskeskuksesta 30. elokuuta 1984 kello 12:41 UTC-aikaa. Sukkula laskeutui Edwardsin lentotukikohtaan 5. syyskuuta kello 15:37.

Lennon miehistö, vasemmalta takarivissä Walker ja Resnik, eturivissä Mullane, Hawley, Hartsfield ja Coats.

Sukkulan komentajana toimi STS-4-lennon veteraani Henry Hartsfield. Ensimmäisellä lennollaan olivat lentäjä Michael Coats, tehtäväspesialistit Judith Resnik, Steven Hawley ja Richard Mullane sekä McDonnell-Douglasin hyötykuormaspesialisti Charles Walker, joka tutki lennolla lääkkeiden valmistusta painottomuudessa.

OAST-I-aurinkopaneeli ojennettuna.

Hyötykuormana oli perutulta STS-41-F-lennolta kolme tietoliikennesatelliittia, amerikkalainen SBS-D, kanadalainen Telstar 3-C sekä Yhdysvaltain laivaston SYNCOM IV-2, toiselta nimeltään Leasat-2. Kaikki satelliitit irrotettiin onnistuneesti kiertoradoilleen. Lisäksi lennolla oli mukana 30-metrinen kokoontaittuva OAST-I-aurinkopaneeli, jota testattiin mm. tulevia avaruusasemia varten.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. STS-41-D NASA, luettu 25.10.2009

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
STS-41-C
Nasan avaruussukkulalennot Seuraaja:
STS-41-G