Lähdekoodi sivulle Romanit

{{Korjattava|Lähteenä käytetty Mikko Heikinheimon omakustanne ei täytä Wikipedian laadullisia edellytyksiä.}}{{Ohjaa tänne|romani||Romani tarkoittaa myös [[Romanikieli|romanikieltä]]. Kaunokirjallisen teoksen tyyppi on [[romaani]]. [[Romania]]n väestöstä katso artikkeli [[romanialaiset]].}}
{{Kansa
| nimi            = Romanit
| lippu           = Roma flag.svg
|  lipun leveys   = 200px
|  lipun selite   = [[Romanien lippu]]
| kuvat           = 
| kuvien selite   = 
| kokonaismäärä   = yli 10 miljoonaa
| alue1           = {{Turkki}}
|  määrä1         = 2&nbsp;750&nbsp;000
|  viite1         = <ref name="hh-30" />
| alue2           = {{Romania}}
|  määrä2         = 1&nbsp;850&nbsp;000
|  viite2         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/romania/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Romania], Euroopan komissio, 2015</ref>
| alue3           = {{Yhdysvallat}}
|  määrä3         = 1&nbsp;000&nbsp;000
|  viite3         = <ref name=time>[http://www.time.com/time/nation/article/0,8599,2025316,00.html Kayla Webley, "Hounded in Europe, Roma in the U.S. Keep a Low Profile", ''Time'', October 13, 2010] {{Wayback|1=http://www.time.com/time/nation/article/0,8599,2025316,00.html |päiväys=20130817093905 }}</ref>
| alue4           = {{Venäjä}}
|  määrä4         = 825&nbsp;000
|  viite4         = <ref name="hh-30">Heikinheimo 2015, s. 30.</ref>
| alue5           = {{Brasilia}}
|  määrä5         = 800&nbsp;000
|  viite5         = <ref>The Special Secretariat for the Promotion of Racial Equality estimates the number of "ciganos" (gypsies) in Brazil at 800,000 (2011). The 2010 Brazilian Institute of Geography and Statistics, IBGE, Brazilian National Census encountered gypsy camps in 291 of Brazil's 5,565 municipalities.{{Verkkoviite |Osoite = http://noticias.r7.com/brasil/noticias/falta-de-politicas-publicas-para-ciganos-e-desafio-para-o-governo-20110524.html |Nimeke = Falta de políticas públicas para ciganos é desafio para o governo|Julkaisija = R7|year=2011| Viitattu =2012-01-22 |Kieli = {{pt}} }}</ref>
| alue6           = {{Bulgaria}}
|  määrä6         = 750&nbsp;000
|  viite6         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/bulgaria/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Bulgaria], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue7           = {{Espanja}}
|  määrä7         = 725&nbsp;000
|  viite7         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/spain/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Spain], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue8           = {{Unkari}}
|  määrä8         = 700&nbsp;000
|  viite8         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/hungary/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Hungary], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue9           = {{Slovakia}}
|  määrä9         = 500&nbsp;000
|  viite9         =  <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/slovakia/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Slovakia], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue10           = {{Ranska}}
|  määrä10         = 400&nbsp;000
|  viite10         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/france/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : France], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue11           = {{Serbia}}
|  määrä11         = 300&nbsp;000 – 460&nbsp;000
|  viite11         = <ref>[http://www.minorityrights.org/4032/serbia/roma.html Serbia > Roma] {{Wayback|1=http://www.minorityrights.org/4032/serbia/roma.html |päiväys=20150831025641 }}, World Directory of Minorities and Indigenous Peoples {{en}}</ref>
| alue12           = {{Argentiina}}
|  määrä12         = 300&nbsp;000
|  viite12         = <ref>[http://www.errc.org/article/emerging-romani-voices-from-latin-america/1847Emerging Romani Voices from Latin America] {{Wayback|1=http://www.errc.org/article/emerging-romani-voices-from-latin-america/1847Emerging |päiväys=20150924001853 }}, European Roman Rights Centre, 2004 {{en}}</ref>
| alue13           = {{Kreikka}}
|  määrä13         = 265&nbsp;000
|  viite13         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/greece/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Greece], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue14           = {{Tšekki}}
|  määrä14         = 250&nbsp;000
|  viite14         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/czech-republic/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Czech Republic], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue15           = {{Britannia}}
|  määrä15         = 225&nbsp;000
|  viite15         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/united-kingdom/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : United Kingdom], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue16           = {{Makedonia}}
|  määrä16         = 200&nbsp;000
|  viite16         = <ref>Hugh Poulton: [https://books.google.fi/books?id=ppbuavUZKEwC&lpg=PA64&vq=202&hl=fi&pg=PA202#v=onepage&q=202&f=false ''Who are the Macedonians?''], C. Hurst & Co. Publishers, 2000, s. 202. {{en}}</ref>
| alue17           = {{Italia}}
|  määrä17         = 140&nbsp;000
|  viite17         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/italy/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Italy], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue18           = {{Saksa}}
|  määrä18         = 105&nbsp;000
|  viite18         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/germany/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Germany], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue19           = {{Albania}}
|  määrä19         = 80&nbsp;000 – 150&nbsp;000
|  viite19         = <ref>[http://www.minorityrights.org/1398/albania/roma.html Albania > Roma], World Directory of Minorities and Indigenous Peoples {{en}}</ref>
| alue20           = {{Portugali}}
|  määrä20         = 40&nbsp;000 – 70&nbsp;000
|  viite20         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/portugal/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Portugal], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue21           = {{Meksiko}}
|  määrä21         = 53&nbsp;000
|  viite21         = <ref>[http://www.catemaco.info/5a/catemaco/hungaros.html catemaco.info] {{Wayback|1=http://www.catemaco.info/5a/catemaco/hungaros.html |päiväys=20170805223445 }}</ref>
| alue22           = {{Ukraina}}
|  määrä22         = 48&nbsp;000
|  viite22         = <ref>[http://2001.ukrcensus.gov.ua/results/nationality_population/nationality_popul1/select_5/?botton=cens_db&box=5.1W&k_t=00&p=100&rz=1_1&rz_b=2_1%20%20%20%20%20%20%20%20%20%20%20&n_page=5 State statistics committee of Ukraine - National composition of population, 2001 census] (Ukrainian) {{en}}</ref>
| alue23           = {{Ruotsi}}
|  määrä23         = 42&nbsp;500
|  viite23         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/sweden/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Sweden], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue24           = {{Bosnia ja Hertsegovina}}
|  määrä24         = 30&nbsp;000 – 50&nbsp;000
|  viite24         = <ref>[http://www.minorityrights.org/2478/bosnia-and-hercegovina/roma.html Bosnia and Hercegovina > Roma] {{Wayback|1=http://www.minorityrights.org/2478/bosnia-and-hercegovina/roma.html |päiväys=20150116004121 }}, World Directory of Minorities and Indigenous Peoples {{en}}</ref>
| alue25           = {{Irlanti}}
|  määrä25         = 37&nbsp;500
|  viite25         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/ireland/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Ireland], Euroopan komissio 2015 {{en}}</ref>
| alue26           = {{Alankomaat}}
|  määrä26         = 37&nbsp;500
|  viite26         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/netherlands/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Netherlands], Euroopan komissio 2015 {{en}}</ref>
| alue27          = {{Kroatia}}
|  määrä27         = 30&nbsp;000 – 40&nbsp;000
|  viite27         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/croatia/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Croatia], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue28           = {{Belgia}}
|  määrä28         = 25&nbsp;000
|  viite28         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/belgium/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Belgium], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue29           = {{Itävalta}}
|  määrä29         = 25&nbsp;000
|  viite29         = <ref>[http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma-integration/austria/national-strategy/national_en.htm National strategy for Roma integration : Austria], Euroopan komissio, 2015 {{en}}</ref>
| alue30           = {{Suomi}}
|  määrä30         = 11&nbsp;000
|  viite30         = 
| kielet          = [[romanikieli]]
| uskonnot        = [[kristinusko]] ([[roomalaiskatolisuus]], [[ortodoksinen kirkko]], [[protestantismi]]), [[islam]]
| sukulaiskansat  = 
| huomautukset    =
}}

'''Romanit''' ovat pohjoisen [[Intia]]n alueelta noin vuosien 400–1100 välillä lähtenyt kansa, joka on levittäytynyt eri puolille maapalloa. Kaakkois-Eurooppaan romanit tulivat 1300-luvulla. 1400-luvulla heitä alkoi siirtyä Länsi-Eurooppaan ja myöhemmin myös Suomeen. Romanien tarkkaa kokonaismäärää on vaikea arvioida, sillä he eivät aina näy väestönlaskennoissa, mutta [[Euroopan unioni]]n alueella heitä elää arvioiden mukaan yli 10 miljoonaa ja Amerikassakin noin kaksi miljoonaa.

Osa romaneista puhuu edelleen [[romanikieli|romanikieltä]], joka kuuluu [[Indoarjalaiset kielet|indoarjalaisiin kieliin]]. Romaneilla ei enää ole omaa uskontoa, vaan he ovat kristittyjä tai muslimeja, mutta joitain vanhoja intialaisia piirteitä heidän uskonnollisissa käsityksissään on edelleen säilynyt. Romanit ovat perhekeskeisiä ja yhteisöllisiä, ja etenkin heidän rituaalipuhtaussääntönsä ovat pitäneet heidät erillään valtaväestöstä.

Romanit ovat perinteisesti olleet valtaväestöä huonommassa asemassa. Heitä on historiansa aikana vainottu ja vainotaan edelleen useissa maissa, etenkin Itä-Euroopassa. 1900-luvulla romanit joutuivat uuden ongelman eteen yhteiskunnan muuttumisen myötä, sillä heidän vanhat elinkeinonsa ja kiertelevä elämäntyylinsä eivät vaivatta nivelly nyky-yhteiskuntaan. Nykyään romanit esimerkiksi Suomessa ovatkin siirtyneet valtaväestön tapaiseen paikallaan asumiseen.

==Nimitykset==
Romaneista on käytetty useita eri nimityksiä. Jotkin nimityksistä ovat romanien itse käyttämiä, toiset valtaväestön käyttämiä. Kaikkien romanien yhteisnimitys, romanikielinen ''rom'' ('mies', 'ihminen'<ref name="Factum">Hakusana romanit teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 6, Pid–sl | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2005 | Isbn = 951-35-6645-5}}</ref>) hyväksyttiin romanien konferenssissa [[Lontoo]]ssa 1971. Romanit itse käyttävät toisistaan usein heimon nimeä tai tiettyä ammattia harjoittavan alaryhmän nimeä: esimerkiksi ''kaldarash'' tarkoittaa seppiä ja metallityöläisiä ja ''lovari'' hevostenhoidon ja kaupan ammattilaisia.<ref name="hh-42-43" />

Suomessa romaneja on kutsuttu vanhastaan [[Mustalainen|mustalaisiksi]], mutta nimitys on nykyisin useimpien romanien mielestä loukkaava.<ref name="hh-42-43">Heikinheimo 2015, s. 42–43.</ref> Suomen romanifoorumin mukaan henkilökohtaisessa keskustelussa nimitystä voi kuitenkin käyttää oikealla sävyllä puhuttaessa, mutta julkisissa tilaisuuksissa ja kirjallisissa esityksissä sitä pitää välttää.<ref>[http://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanikulttuuri/ Romanikulttuuri] {{Wayback|1=http://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanikulttuuri/ |päiväys=20151004135741 }}, Romanifoorumi</ref> Sana tulee ilmeisesti ruotsinkielisestä "svart tattare" -nimityksestä. Suomessa romaneita on kutsuttu joskus myös ''[[Tattari (ihminen)|tattareiksi]]''.<ref>Heikinheimo 2015, s. 45.</ref>

Koska romanien arveltiin joskus olleen lähtöisin [[Egypti]]stä ja koska he asuivat 1100-luvulla [[Kreikka|Kreikassa]] "Pikku-Egyptiksi" nimitetyssä paikassa, joihinkin kieliin on jäänyt heistä egyptiläisyyteen viittaava nimitys, kuten englannin ''gypsy'' tai espanjan ''gitano''. Joissakin kielissä heidän nimensä tulee [[Bysantin valtakunta|bysanttilaisesta]] athinganoi-uskonlahkosta, kuten saksan ''Zigeuner'' tai ranskan ''tsigane''.<ref>Heikinheimo 2015, s. 13, 43–44.</ref>

==Lukumäärä==
[[Tiedosto:Romanien jakautuminen Euroopassa.jpg|thumb|left|Romanien osuus väestöstä Euroopassa. Punaisissa maissa epävirallisesti arvioitu osuus vähintään 7 prosenttia. Numeroina annetut prosenttiosuudet ovat virallisia arvioita.]]
Euroopassa asuu arvioiden mukaan 10–12 miljoonaa romania.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma/index_fi.htm | Nimeke =EU ja romanit | Julkaisija = Euroopan komissio | Viitattu = 1.8.2015 |Kieli ={{en}} }}</ref> Romaniassa on arvioiden mukaan 1,85 miljoonaa romania, Venäjällä, Bulgariassa, Espanjassa ja [[Unkari]]ssa romaneja on kussakin arviolta 700&nbsp;000–900&nbsp;000 ja monessa muussakin Euroopan maassa yli 100&nbsp;000. Turkissa romaneja saattaa olla 2,75 miljoonaa. Amerikoissa romaneja on 1–3 miljoonaa, joista [[Brasilia]]ssa 800&nbsp;000 ja Yhdysvalloissa noin miljoona.<ref>Heikinheimo 2015, s. 30, 138.</ref> Suomessa romaneja on noin 11&nbsp;000.<ref name="hh-144" />

Eri maiden virallisten tilastojen ja epävirallisten arvioiden välillä on usein huomattavia eroja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pmindiaun.org/pages.php?id=1116 | Nimeke = Statement by India at the 29th Session of the Human Rights Council on 'Agenda Item 3 : Interactive Dialogue with the Special Rapporteur on Minority Issues (Study on Roma)' | Ajankohta = 15.6.2015 | Julkaisija = Permanent Mission of India to UN | Viitattu = 1.8.2015 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20170202084029/http://pmindiaun.org/pages.php?id=1116 | arkistoitu = 2.2.2017 }}</ref> Romanien määrää on vaikea laskea, sillä he ovat liikkuvaisia, heillä ei usein ole henkilöasiakirjoja, eivätkä he halua määritellä itseään romaneiksi heikohkon romani-identiteettinsä ja syrjinnän pelon vuoksi.<ref>Tanner 2000, s. 69.</ref> Esimerkiksi Romanian väestönlaskennan 2002 mukaan romaneja oli maassa vain 535&nbsp;000<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.minorityrights.org/3525/romania/roma.html | Nimeke = Romania > Roma > Profile | Julkaisija =World Directory of Minorities and Indigenous Peoples | Viitattu = 1.8.2015 |Kieli ={{en}} }}</ref>, Bulgariassa vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 325&nbsp;000<ref>[http://www.nsi.bg/census2011/PDOCS2/Census2011final_en.pdf 2011 Population Census n the Republic of Bulgaria (Final Data)], National Statistical Institute, Bulgarian väestönlaskenta 2011</ref>, Turkissa 500&nbsp;000<ref name="Turkey">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.unhcr.org/refworld/docid/46ef87ab32.html|Nimeke = Roma rights organizations work to ease prejudice in Turkey|Julkaisija = EurasiaNet|quote=There are officially about 500,000 Roma in Turkey.| Ajankohta =22.7.2005|Viitattu =2010-09-15 |Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="hh-30" /> ja Unkarissa 309&nbsp;000<ref name="roma-census-hu">[http://www.opensocietyfoundations.org/sites/default/files/roma%20census%20success%20sheet%2020131025.pdf Roma Census Success] {{Wayback|1=http://www.opensocietyfoundations.org/sites/default/files/roma%20census%20success%20sheet%2020131025.pdf |päiväys=20170203002149 }}, Open Society Foundations 2013, luvut vuodelta 2011 |Kieli ={{en}}</ref>.

==Ryhmät==
[[Tiedosto:Romanis-historical-distribution.png|thumb|Euroopan romaniryhmät]]
Euroopan romanit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: ''roma'', ''[[Sintit|sinti]]'' (myös ''manouche'') ja ''kale''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.romanit.fi/romanikieli/eri-vaestoryhmien-seka-kielen-taustaa-ja-nimityksia/ | Selite = Archive.org | Nimeke = Eri väestöryhmien sekä kielen taustaa ja nimityksiä | Julkaisija = Romanit.fi | Viitattu = 31.7.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180716010915/http://www.romanit.fi/romanikieli/eri-vaestoryhmien-seka-kielen-taustaa-ja-nimityksia/ | arkistoitu = 16.7.2018 }}</ref> Näistä romat kattavat noin 87–88 prosenttia Euroopan koko romaniväestöstä. Romat jakautuvat alaryhmiin, kuten ''kalderaš'' ('kuparisepät'), ''lovari'' ('hevoskauppiaat'), ''gurbeti'', ''churari'' ('siiviläntekijät') ja ''ursari'' ('karhuntanssittajat').<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.romanit.fi/romanikieli/eri-vaestoryhmien-seka-kielen-taustaa-ja-nimityksia/romani/ | Selite = Archive.org | Nimeke = Romani | Julkaisija = Romanit.fi | Viitattu = 31.7.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180801083950/http://www.romanit.fi/romanikieli/eri-vaestoryhmien-seka-kielen-taustaa-ja-nimityksia/romani/ | arkistoitu = 1.8.2018 }}</ref><ref>Tanner 2000, s. 48.</ref><ref>[https://www.ethnologue.com/language/rmy Romani, Vlax], Ethnologue: Languages of the World</ref> Kalet kattavat noin 10 prosenttia Euroopan koko romaniväestöstä. Heitä asuu [[Pyreneiden niemimaa]]lla ja Etelä-Ranskassa, ja myös Suomessa on ''kaalee''-ryhmä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.romanit.fi/romanikieli/eri-vaestoryhmien-seka-kielen-taustaa-ja-nimityksia/kale/ | Selite =Archive.org | Nimeke =Kale | Julkaisija =Romanit.fi | Viitattu =31.7.2015 | arkisto =https://web.archive.org/web/20180716010920/http://www.romanit.fi/romanikieli/eri-vaestoryhmien-seka-kielen-taustaa-ja-nimityksia/kale/ | arkistoitu =16.7.2018 }}</ref> Sintejä asuu lähinnä Euroopan saksankielisillä alueilla, [[Benelux-maat|Benelux-maissa]] ja Ruotsissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.romanit.fi/romanikieli/eri-vaestoryhmien-seka-kielen-taustaa-ja-nimityksia/sinti/ | Selite = Archive.org | Nimeke = Sinti | Julkaisija = Romanit.fi | Viitattu = 31.7.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180716012126/http://www.romanit.fi/romanikieli/eri-vaestoryhmien-seka-kielen-taustaa-ja-nimityksia/sinti/ | arkistoitu = 16.7.2018 }}</ref>

Toinen tapa jakaa romanit on heidän puhumiensa murteiden pohjalta: Balkanin romanit, Valakian (Romanian) romanit, [[Karpaatit|Karpaattien]] romanit ja Pohjoismaiden romanit. Jokainen ryhmä jakautuu edelleen useisiin alaryhmiin: esimerkiksi Suomen kaalet kuuluvat Pohjoismaiden romaneihin.<ref>Romaninet Cultural report, s. 14.</ref>

==Tunnukset==
[[Romanien lippu]] edustaa romanikansaa. Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta, ja vihreä luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsin kosketeltavia puolia. Punainen 16-puolainen pyörä muistuttaa [[Intian lippu|Intian lipun]] ''[[chakra]]a'' ja muistuttaa siten romanien alkuperästä. Se symboloi hevosten vetämiä vankkureita, matkustamista, kasvua ja kehitystä.<ref name=romanit.fi.JP>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.romanit.fi/romanikieli/eri-vaestoryhmien-seka-kielen-taustaa-ja-nimityksia/tarkeita-romanien-juhlapaivia/ | Selite = Archive.org | Nimeke = Romanilippu edustaa kansaa | Julkaisija = Romanit.fi | Viitattu = 31.7.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180716011400/http://www.romanit.fi/romanikieli/eri-vaestoryhmien-seka-kielen-taustaa-ja-nimityksia/tarkeita-romanien-juhlapaivia/ | arkistoitu = 16.7.2018 }}</ref>

Romanien kansallislaulu on [[Žarko Jovanović]]in säveltämä "[[Gelem, Gelem]]".<ref name=romanit.fi.JP/><ref name="tanner-68" /> [[Kansainvälinen romanipäivä]] on 8. huhtikuuta. Silloin pyritään nostamaan esiin romanivähemmistön ongelmat eri puolilla Eurooppaa.<ref>[http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/romanijarjestot-syrjinta-yha-arkea-euroopassa/1965594 Romanijärjestöt: Syrjintä yhä arkea Euroopassa] {{Wayback|1=http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/romanijarjestot-syrjinta-yha-arkea-euroopassa/1965594 |päiväys=20170202144811 }}, MTV uutiset 07.04.2008</ref><ref name="tanner-68">Tanner 2000, s. 68.</ref>

==Historia==
===Alkuperä===
Romanien alkuperäinen kotimaa on Intian [[Punjab (Intia)|Punjabin maakunta]]. Kielitieteellisesti asia osoitettiin 1700-luvun lopulla, lisää todisteita on löytynyt hindujen mytologiasta, <ref name=":0">Grönfors, 1981, s. 17</ref> ja lopullisesti asia on vahvistunut uusilla geenitutkimuksilla.<ref name="genetic">{{Verkkoviite | Osoite = http://blogs.scientificamerican.com/observations/genetic-sequencing-traces-gypsies-back-to-ancient-indian-origin/ | Nimeke = Genetic Sequencing Traces Gypsies Back to Ancient Indian Origin | Tekijä =Katherine Harmon | Ajankohta =6.12.2012 | Julkaisija = Scientific American | Viitattu = 5.8.2015 }}</ref> Toisaalta [[Arvi Poijärvi|L. Arvi P. Poijärven]] mukaan kielitieteellinen tutkimus on pitänyt mahdollisena myös Keski-Intiaa tai [[Dardistan]]ia [[Hindukuš]]in alueella<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = L. Arvi P. Poijärvi | Nimeke = Iso Tietosanakirja VIII| Vuosi = 1935| Luku = Mustalaiset| Sivu = 1364| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.4.2023 | Kieli = }}</ref>. Romanien oletetaan asuneen Intiassa viimeistään ajanjaksolla 450–950 jaa. Intiassa on edelleen n. 10 miljoonaa ihmistä, joiden kieli ja kulttuuri muistuttavat romanien kieltä ja kulttuuria. Se osoittaa, että kaikki romanit eivät lähteneet vaeltamaan muualle.<ref name=":0" />

Romaneilla on myös arveltu olleen [[Seemiläiset|seemiläinen]] alkuperä, sillä heidän puhtaussäännöksensä ja [[Monoteismi|yksijumalaisuutensa]] viittaavat seemiläisiin uskontoihin. Joidenkin tutkijoiden mukaan sintien ja kaaleiden romaniryhmät saattoivat siirtyä [[Babylonin vankeus|Babylonin vankeudesta]] Pohjois-Intiaan.<ref>Heikinheimo 2015, s. 24–25.</ref>

===Vaelluksen alku===
Romanien vaelluksesta on esitetty ristiriitaisia teorioita, kunnes 2012 julkaistu geenitutkimus selvensi asiaa. Geenitietojen nojalla romanit lähtivät Intiasta noin vuonna 500 jaa. He kulkivat Keski-Aasian ja Lähi-idän kautta, siis [[Persia]]n ja Armenian kautta juurikaan sekoittumatta näiden väestöihin. Eurooppaan romanit tulivat [[Balkan]]in kautta, luultavimmin Bulgariasta, mistä romanit alkoivat levittäytyä muualle vuoden 1100 tienoilla. [[DNA:n sekvensointi|Genomisekvensoinnista]] on päätelty, että romanit kohtasivat matkalla pullonkauloja. Vain alle puolet Intiasta lähteneestä populaatiosta pääsi Eurooppaan. Balkanilta matkaansa jatkaneista katosi noin 30 %. Euroopassa romanipopulaatiot eristyivät toisistaan. Sukulaisavioliitot olivat tavallisia, mikä esti sekoittumisen valtaväestöön. Balkanilla romanit eivät sekoittuneet paikallisväestöön, mutta näin tapahtui menneisyydessä etenkin Pyreneitten niemimaalla.<ref name="genetic" />

Syitä romanien lähtöön Intiasta ei ole varmuudella selvitetty. Suomen romaneja tutkinut professori [[Martti Grönfors]] uskoo teoriaan, jonka mukaan romanien menestys eri maissa perustui siihen, että he täyttivät  yhteiskunnissa esiintyneen aukon: romanit tekivät niitä töitä, jotka eivät muille kelvanneet tai jotka olivat jopa kiellettyjä. Uusi tietosanakirja kertoo romaneista vuonna 1964 seuraavasti: ''"''Toimeentulonsa he hankkivat tav. erilaisilla käsityö- ja paria-ammateilla, hevoskaupalla, povauksella ja soitolla, nuoret tytöt myös tanssimalla.''"''<ref name=":2" /> Grönforsin mukaan romanikulttuurissa oli arvostettua se, mikä muualla torjuttiin. Intiassa torjuttuihin [[Dalit|kastittomien]] ammatteihin kuuluivat mm. hevoskauppa, ennustaminen, eläinten käsittely ja kauppa, sepäntyöt sekä ammattimainen tanssiminen, laulaminen ja soittaminen.<ref>Grönfors, 1981, s. 18–19</ref> Keski-Aasian ja Lähi-idän islamilaisissa maissa laulu ja soitto olivat kiellettyjä, mutta tehtävä voitiin antaa orjille, joiden esityksistä nautittiin. Euroopassakaan julkista esiintymistä ei hyväksytty, mutta sääntöä pääsivät väistämään kiertolaiset, jotka liikkumalla välttivät rangaistuksen. Myös Venäjällä kirkko ja valtio vainosivat kiertäviä näyttelijöitä eli ''skomoroheja.'' Hevoskauppa oli myös vieroksuttua, samoin [[povaus]], joka oli lähellä noituutta. [[Hevonen]] tarjosi romaneille sekä elinkeinon että tavan siirtyä nopeasti paikasta toiseen, mikä vapautti heidät kantaväestöön kohdistuneesta valvonnasta. <ref>Grönfors, 1981, s. 18–20</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = S.-E. S. Bergelin et al.| Nimeke = Nordisk Familjebok| Vuosi = 1959| luku = Zigenare| Sivu = 772–774| Julkaisupaikka = Malmö| Julkaisija = Förlagshust Norden Ab| Viitattu = 5.4.2023 | Kieli = {{sv}}}}</ref> 

Yhden teorian mukaan romanit olivat alun perin Luoteis-Intian [[Rajput]]in kuningaskunnissa eläneitä [[Kastilaitos|alempikastisia]] [[Hindut|hinduja]]: käsityöläisiä, maanviljelijöitä ja muita työläisiä, jotka palvelivat hallitsevaa sotilasluokkaa ja [[Bramiini|bramiineja]]. Kun [[Ghazni]]n hallitsija [[Mahmud Ghaznilainen]] alisti nämä kuningaskunnat 1000-luvun alussa, hän värväsi intialaiset perheineen kuningaskuntaansa sotilaiksi omaan etniseen yksikköönsä. Turkkilaisten valloitettua Ghaznin suuri osa näistä joukoista siirtyi turkkilaisten riveihin tai pakolaisiksi [[Armenian kuningaskunta|Armenia]]an ja myöhemmin sieltä edemmäs länteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kopachi.com/articles/a-new-look-at-our-romani-origins-and-diaspora-by-ronald-lee/ | Nimeke =“A New Look at Our Romani Origins and Diaspora” by Ronald Lee | Tekijä =Ronald Lee | Ajankohta =2009 | Julkaisija =Kopachi.com | Viitattu = 2.8.2015 }}</ref>

Eräiden ranskalaistutkijoiden mukaan romaneilla oli kolme pääryhmää: ''romit'', ''[[lomit]]'' ja ''[[domit]]''. Romit vaelsivat [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] kautta Eurooppaan, lomit [[Armenia]]an ja [[Turkki]]in, ja domit [[Palestiina (alue)|Palestiina]]an.<ref name="hh-26">Heikinheimo 2015, s. 26.</ref> Domien ja romien kielet mahdollisesti erkaantuivat toisistaan jo Intiassa, ja ryhmät lähtivät sieltä eri muuttoaalloissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://romani.humanities.manchester.ac.uk/atmanchester/projects/domari.shtml | Nimeke = Domari | Julkaisu = Romani Project | Julkaisija = Manchesterin yliopisto | Viitattu = 28.8.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160410044633/http://romani.humanities.manchester.ac.uk/atmanchester/projects/domari.shtml | arkistoitu = 10.4.2016 }}</ref>

===Siirtyminen länteen neljässä aallossa===
Romanien ensimmäinen muuttoaalto länteen alkoi 1400-luvulla.<ref name="hh-29">Heikinheimo 2015, s. 29.</ref> [[Böömi]]in saapui romaneja vuonna 1418, muualle Itä-, Keski- ja Länsi-Eurooppaan 1400-luvulla, ja [[Venäjä]]lle 1700–1800-luvuilla, joskin ensimmäiset olivat saapuneet jo vuonna 1501. [[Pariisi]]in romaneja saapui ensi kertaa noin vuonna 1427, ja samoihin aikoihin heitä tuli [[Italia]]an ja [[Belgia]]an sekä [[Espanja]]an, minne heitä saattoi tulla myös Pohjois-Afrikasta. [[Britteinsaaret|Britteinsaarille]] muodostui romaniyhteisö 1400- ja 1500-luvuilla.<ref name="hh-27-28" />

Pohjoismaihin romanit tulivat 1500-luvulla. Heitä tuli ehkä ensin Tanskaan, mahdollisesti [[Skotlanti|Skotlannista]], ja Tanskasta Ruotsiin vuonna 1512. Romaneja on tullut Pohjoismaihin myös Venäjän kautta. [[Suomen romanit]] ovat luultavasti alun perin lähtöisin [[Puola]]sta, Saksasta ja Skotlannista. Suomeen romanit tulivat [[Ahvenanmaa]]n kautta joskus 1500-luvun aikana. Yleisesti heidän uskotaan tulleen Ruotsin kautta, mutta on myös mahdollista, että he tulivat [[Baltia]]sta.<ref name="hh-27-28">Heikinheimo 2015, s. 27–28.</ref>

Romaneilla oli joidenkin lähteiden mukaan uusille paikkakunnille saapuessaan esittää korkea-arvoisten hallitsijoiden kirjoittamia suosituskirjeitä, joiden mukaan romanit olivat Egyptistä tai jostain toisesta maasta pakenevia [[Pyhiinvaeltaja|pyhiinvaeltajia]]. Näiden kirjeiden ansiosta romaneja kohdeltiin vielä 1400-luvun puoliväliin asti Länsi-Euroopassa kunnioittavasti ja avuliaasti. Alkuperäinen kirje saattoi olla aito, Unkarin kuningas [[Sigismund Luxemburgilainen|Sigismund]]in vuonna 1417 kirjoittama.<ref>Tanner 2000, s. 24–26.</ref> 

Romanien saapuminen Länsi- ja Etelä-Euroopan kaupunkeihin noudatti yleensä samaa kaavaa. Tulijat otettiin 1400-luvun alkupuolella ystävällisesti vastaan, ja heille annettiin almuja ja ruokaa. Hopeisia korvakoruja käyttäviä tummaihoisia romaneja pidettiin eksoottisina ja kiehtovina vieraina, ja povaajat saivat runsaasti asiakkaita. Jonkin ajan kuluttua kaupunkilaisten mieli kuitenkin muuttui, ja romanit karkotettiin syytettyinä varastelusta ja muista pikkurikoksista sekä valheellisista ennustuksista. Usein viranomaisia häiritsi myös romanien epäsiisteys ja ryysyiset vaatteet, eikä heidän kertomuksiinsa aristokraattisesta tai uskonnollisten katumuksentekijöiden taustasta enää uskottu. Kun romanien uutuudenviehätys oli himmentynyt 1400-luvun loppupuolelle tultaessa, heitä alettiin kieltää edes tulemasta kaupunkeihin, ja he kohtasivat syrjintää kaikkialla minne menivätkin. 1500-luvulta alkaen moni maa määräsi heidät kokonaan karkotettavaksi. Tällaisia lakeja oli noihin aikoihin kuitenkin vaikea panna toimeen, ja romanit saivatkin usein liikkua käytännössä melko vapaina.<ref>Cressy 2018, luku ”European Wanderers: Origins, Arrivals, and Proscriptions”</ref>

[[Itävalta-Unkari]]n hallitsijat [[Maria Teresia]] ja [[Joosef II]] pyrkivät 1700-luvun puolivälin jälkeen [[Assimilaatio (sosiologia)|assimiloimaan]] romanit pakolla. Tämä pyrittiin saavuttamaan esimerkiksi kieltämällä romaneilta kiertolaiselämä, rinnakkainen oikeusjärjestelmä ja julkinen romanikielen käyttö sekä jakamalla heille maata maanviljelyä varten. Romanit kuitenkin torjuivat yritykset ja pakenivat maasta.<ref>Tanner 2000, s. 36–38.</ref>

[[Valakia]]ssa, nykyisessä Romaniassa, romanit orjuutettiin pian saapumisensa jälkeen useiksi vuosisadoiksi aina 1850-luvulle asti. Romanian romanien orjuuden syistä ei ole varmuutta. He saattoivat tulla maahan sen valloittaneiden [[Tataarit|tataarien]] orjina 1241, tai heistä tehtiin orjia vasta Romaniassa, sillä maassa tarvittiin työvoimaa, etenkin seppiä. 1400-luvun lopun jälkeen kaikki maan orjat olivat romaneja. Orjat jakautuivat kolmeen luokkaan: kruunun, luostareiden ja [[Pajarit|pajarien]] orjiin. Kruunun romanit tekivät sekalaisia töitä, pajarien orjat olivat lähinnä palvelijoita, ja luostarien orjat lähinnä maatyöläisiä. Omistaja saattoi rangaista orjiaan tai myydä heidät pois, eivätkä orjat saaneet omistaa maata. He saivat yleensä kuitenkin liikkua vapaasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.academia.edu/1132654/Gypsy_Slavery_in_Wallachia_and_Moldavia | Nimeke =Gypsy Slavery in Wallachia and Moldavia | Tekijä = Marushiakova, Elena & Popov, Vesselin | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = Academia.edu | Selite = ote teoksesta Nationalisms Today, Oxford: Peter Lang, s. 89–124 (tässä otteessa s. 1–7, 23) | Viitattu = 14.9.2015 }}</ref>

[[Tiedosto:Pongrácz F Három cigány.jpg|thumb|''Kolme mustalaista''. [[Ferenc Pongrácz]]in öljyvärimaalaus vuodelta 1836.]]
Romanien toinen muuttoaalto länteen tapahtui 1800-luvulla, kun romanit vapautettiin Romaniassa orjuudesta 1800-luvun puolivälissä. Sen seurauksena heitä muutti paljon länteen ja Venäjälle.<ref>Heikinheimo 2015, s. 28–29.</ref> Romaneja lähti myös Euroopan ulkopuolelle Afrikkaan, Australiaan ja Amerikkaan.<ref name="hh-27-28" /> Suurimmat muuttoaallot Yhdysvaltoihin 1800-luvulla olivat Britteinsaarilta 1850 ja Itä-Euroopasta vuoden 1864 jälkeen.<ref>Heikinheimo 2015, s. 138–142.</ref>

Romanien kolmas muuttoaalto länteen tapahtui 1900-luvun alun poliittisten tapahtumien mullistuksessa. Tällöin romaneja muutti myös [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], [[Meksiko]]on ja [[Brasilia]]an. Neljäs muuttoaalto alkoi 1960-luvulla. Silloin lähinnä [[jugoslavia]]laisia romaneja lähti etsimään työtä Länsi-Euroopasta. Tämä muuttoaalto jatkuu edelleen.<ref name="hh-29" />

[[Sosialismi]]n aika oli Itä-Euroopan romaneille melko hyvää, sillä tasapäistävä politiikka paransi heidän asemaansa, ja raskaat teollisuustyöt olivat melko hyvin palkattuja. Toisaalta sosialistiset toimenpideohjelmat tuhosivat romanien yhtenäiskulttuurin.<ref>Tanner 2000, s. 65–66.</ref>

Kun [[Itä-Euroopan vallankumoukset 1989|kommunistivalta romahti]], itäblokin romanit jäivät työttömiksi ja ilman toimeentuloturvaa. Moni heistä siirtyi Länsi-Euroopan kaupunkeihin ja ajautui siellä näpistyksiin ja muuhun rikollisuuteen, mikä on huonontanut kaikkien romanien mainetta.<ref name="hh-14-18" />

==Kieli==
{{pääartikkeli|[[Romanikieli]]}}
Useat romanit puhuvat romanikieltä, joka kuuluu [[Indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisen kielikunnan]] [[Indoarjalaiset kielet|indoarjalaiseen ryhmään]]. Romanikieli perustuu [[sanskrit]]iin samoin kuin esimerkiksi [[hindi]], [[urdu]] ja [[marathin kieli|marathi]].<ref>Heikinheimo 2015, s. 35, 40.</ref> Romanikieltä tutkimalla pystyttiinkin aikoinaan osoittamaan romanien alkuperäiseksi asuinpaikaksi todennäköisesti Luoteis-Intia.<ref>Heikinheimo 2015, s. 36.</ref>

Varhaisromani syntyi [[Bysantin valtakunta|Bysantissa]] 900–1200. Romanikieli on jakaantunut eri murteisiin. Kieleen on tullut muiden kielten sanastoa sitä mukaa kun romanit ovat vaeltaneet Intiasta länteen.<ref>Heikinheimo 2015, s. 36–37.</ref> Romanit ovat pyrkineet pitämään kielensä salaisena ulkopuolisilta suojellakseen kieltä ja kulttuuriaan. Romanien perinne oli pitkään ainoastaan suullista, ja romanikielistä kirjallisuutta on alettu julkaista vasta 1900-luvulla.<ref>Heikinheimo 2015, s. 40.</ref>

==Tavat ja perinteet==
Dosentti Anna-Maria Viljasen mukaan yhtä romanikansaa tai yhtenäistä romanikulttuuria ei ole olemassa.<ref>Aija Salovaara, [https://www.maailmankuvalehti.fi/2015/2/pitkat/vanhojen-tie Vanhojen tie.] ''Maailman kuvalehti'' 2/2015.</ref>

=== Esivaltiollinen klaanikulttuuri ===
Unkarilainen romanipoliitikko Aladár Horváth kirjoitti: ''”Sisäisen identiteettimme mukaisesti olemme kulttuurinen ja taloudellinen yhteisö, joka perustuu klaanijärjestelmään.”'' <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.errc.org/cikk.php?cikk=2655|nimeke=Gadjo nation – roma nation?|tekijä=Aladár Horváth|julkaisu=|ajankohta=13.11. 2006|julkaisija=European Roma Rights Centre|viitattu=}}</ref> Romanikulttuurin omalaatuiset piirteet tulevatkin parhaiten ymmärretyksi, kun ne nähdään [[Klaaniyhteiskunta|klaanijärjestelmän]] ilmauksina. Esimerkiksi romaninaisten pukeutuminen ilmaisee klaanisolidaarisuutta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70194/Es200402eng.pdf?sequence=1|nimeke=Finland´s Romani People Finitiko romaseele|tekijä=Sosiaali- ja terveysministeriö|julkaisu=2004:2, s. 8|ajankohta=2004|julkaisija=Sosiaali- ja terveysministeriö ("The traditional style of dress of Romani women is an especially clear expression of identification with and commitment to the clan and its culture.")|viitattu=|arkisto=https://web.archive.org/web/20200614100756/https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70194/Es200402eng.pdf?sequence=1|arkistoitu=14.6.2020}}</ref> Klaaniyhteisöt ovat valtiovaltaa pakenevia yhteisöjä<ref name=":50">{{Kirjaviite|Tekijä=Philip Carl Salzman|Nimeke=Culture and Conflict in the Middle East|Vuosi=2008|Sivu=13|Julkaisija=Humanity Books}}</ref>, jotka [[Jared Diamond|Jared Diamondin]] mukaan vielä 500-luvulla muodostivat valtaenemmistön kaikista. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Diamond, J.|Nimeke=Tykit, rauta ja teräs|Vuosi=2004|Sivu=287|Julkaisija=Terra Cognita}}</ref> Ne perustuivat paimentolaisuuteen ja keräilyyn, ja liikkuvuutensa ansiosta ne kykenivät välttämään paikoilleen asettuneen maanviljelijäväestön kohtalon riiston ja verotuksen kohteina. <ref name=":50" />

Keskusvallan puuttuminen on pakottanut klaaniyhteisöt luomaan uusia tapoja järjestyksen säilyttämiseen, jotka professori Martti Grönforsin sanoin edustavat ”esivaltiollista” oikeudellista järjestelmää.<ref name=":51">{{Lehtiviite|Tekijä=Hellman, Heikki|Otsikko=Korkean moraalin vähemmistö|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=8.1.1982|Sivut=16|Julkaisija=|www=https://nakoislehti.hs.fi/8e37ed9e-7762-49b2-b617-8fad0b732179/16?q}}</ref> Niitä ovat olleet sukuyhteyteen perustuva tiukka keskinäinen auttamisvelvollisuus ristiriitatilanteissa sekä oman loukkaamattomuuden varjelu verikoston kaltaisilla kollektiivisilla toimilla, joita voi luonnehtia [[Kunniaväkivalta|kunniaväkivallaksi]].<ref name=":51" /> Grönfors tiivistää ilmiötä seuraavasti:<blockquote>Verikostoinstituutio ja siihen liittyvä välttämiskäyttäytyminen ovat ne pääasialliset tavat, joilla mustalaisyhteisössä säilytetään sosiaalinen järjestys. Perheiden ja sukujen väliset kiistat selvitetään viime kädessä turvautumalla fyysiseen väkivaltaan, koska mustalaiset eivät tunnusta minkäänlaista keskitettyä laitosta, organisaatiota tai henkilöä, joka voisi välittää kiistakysymyksissä. Perheiden tulee olla hyvin järjestäytyneitä ja tiiviitä voidakseen torjua jäseniinsä mahdollisesti kohdistuvan uhkan tai hyökkäykset. Yksittäisten henkilöiden velvollisuus taas on ensi sijassa ajatella ryhmän etua ja vasta toissijaisesti omaa etuaan. - - Tietäen oman asemansa suomalaisessa yhteisössä mustalaiset ovat hyvin perillä siitä, että ilman perheen tai suvun tukea he olisivat turvattomia.<ref>Grönfors 1981, s. 107</ref></blockquote>Antropologit ovat eritelleet erilaisia klaanikulttuurin mekanismeja, jotka auttavat estämään konfliktien pahimpia seurauksia. Yksi niistä on antropologi Edward Evans-Pritchardin nimeämä ”tasapainotettu vastakkaisuus” (''balanced opposition''), jonka hän kuvasi tutkimuksessaan libyalaisesta sanusi-heimosta vuonna 1949.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gellner, E.|Nimeke=Muslim Society|Vuosi=1981|Sivu=37|Julkaisija=Cambridge University Press}}</ref> Sama ilmiö esiintyy kaikissa klaaniyhteisöissä. Suomen romaneja tutkinut Grönfors luonnehti sitä sanoilla ”''tasaväkiset miehet tasaväkisin asein''”.<ref name=":513">{{Lehtiviite|Tekijä=Hellman, Heikki|Otsikko=Korkean moraalin vähemmistö|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=8.1.1982|Sivut=16|Julkaisija=|www=https://nakoislehti.hs.fi/8e37ed9e-7762-49b2-b617-8fad0b732179/16?q}}</ref> Muita kontrollikeinoja ovat suvun vanhimpien vastuulla oleva sovittelu<ref>Salzman, 2008, s. 12</ref> tai romanien väistämisvelvollisuus.<ref name=":513" /> Romaniyhteisöt tarjoavat Suomessakin esimerkin nomadiperinteen kyvystä vastustaa sulautumista byrokraattiseen yhteiskuntajärjestykseen.<ref name=":512">{{Lehtiviite|Tekijä=Hellman, Heikki|Otsikko=Korkean moraalin vähemmistö|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=8.1.1982|Sivut=16|Julkaisija=|www=https://nakoislehti.hs.fi/8e37ed9e-7762-49b2-b617-8fad0b732179/16?q}}</ref>

===Romani-identiteetti===
Romanien tavat ja uskomukset vaihtelevat maittain huomattavasti, vaikka niissä onkin yhteisiä piirteitä. Heikinheimo sanoo kirjassaan, että romaneja yhdistävä identiteetti (''romanipe'') on voimakas, ja siihen perustuu romanien koheesio ja selviytyminen. Romani-identiteetin pohjana ovat arvot ja etiikka, joihin kuuluvat yhteisöllisyys, vastuu, veljeys, kunnioitus, usko Jumalaan, hyvään ja pahaan sekä romanikielen säilyttäminen. Yhteisestä identiteetistä huolimatta eri romaniheimot ja yhdyskunnat eivät kuitenkaan aina tule toimeen keskenään.<ref>Heikinheimo 2015, s. 61–62.</ref>

Romanit ovat usein tietoisestikin pysytelleet omissa turvallisissa piireissään ja suhtautuneet valtaväestöön "toisina" tai "erilaisina", joiden tapoja he pitävät outoina ja vieraina. Torjuvaan suhtautumiseen ovat vaikuttaneet etenkin romanien tarkasti määritelty puhtauskulttuuri. Myös romanien kiertävät ja tilapäiset ammatit ovat erottaneet heidät valtaväestöstä.<ref>Tanner 2000, s. 11.</ref>

===Kulttuuri===
[[Tiedosto:Romungro.jpg|thumb|left|160px|Unkarilaisia romaneja tanssimassa vuonna 2008]]
Jotkin romaniheimot harjoittavat musisoimista, laulua ja tanssia, mutta toiset heimot eivät lainkaan. Monet heimot ovat olleet kiertolaisia, mutta jotkin heimot ovat aina asuneet paikallaan, joskus pakosta.<ref>Heikinheimo 2015, s. 63.</ref>

Romaninaiset kertovat vaatetuksellaan kotipaikkansa, ja vaatetuksellaan ja hiuksillaan statuksensa. Naimattomat ja naimisissa olevat naiset letittävät hiuksensa eri tavoin, ja naimisissa olevat naiset käyttävät huivia julkisilla paikoilla. Suomen romaninaisten vaatetus oli ennen vanhaan paljon nykyistä värikkäämpi.<ref>Heikinheimo 2015, s. 70.</ref>

===Uskonto===
Romanit ovat asuinmaasta riippuen uskonnoltaan yleensä kristittyjä (katolisia, ortodokseja tai protestantteja) tai muslimeja.<ref>Romaninet Cultural report, s. 23.</ref> Jotkin romaniryhmät kuten arlijat kääntyivät [[islam]]inuskoon levittäydyttyään [[Ottomaanien valtakunta|osmanien]] ja [[Turkki|Turkin]] alueelle.<ref name="hh-22-25">Heikinheimo 2015, s. 22–25.</ref> Heidän uskonnossaan on silti yhä piirteitä heidän perinteisistä uskomuksistaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.religioustolerance.org/roma2.htm | Nimeke = Beliefs and Practices of the Roma| Tekijä =B.A. Robinson | Ajankohta =1998 | Julkaisija = Ontario Consultants on Religious Tolerance | Viitattu = 13.8.2015 }}</ref> Romanin Jumala-yhteys on usein suora, eikä siihen tarvita pappia. Jumala on romaneille merkittävä auktoriteetti. He kutsuvat jumalaa usein ''Devlaksi'', eivätkä aina huomioi [[Jeesus]]ta, [[Jehova]]a tai [[Allah]]ia. Kaakkois-Euroopan romanit ovat yleensä [[Ortodoksinen kirkko|ortodokseja]]. Bulgariassa, [[Pohjois-Makedonia|Pohjois-Makedoniassa]] ja Kaakkois-Romaniassa on muslimiromaneja. [[Helluntailaisuus]] ja muut vapaat evankeliset kristinuskon suunnat lisäävät suosiotaan romanien keskuudessa. Euroopassa on noin 2&nbsp;000 romanikirkon verkosto.<ref name="hh-58-60" />

Monissa maissa romaneilta kiellettiin kaikki kirkon palvelut, kuten vihkiminen, hautaaminen, kastaminen ja terveyspalvelut. Nykyisin Suomen kansankirkko suhtautuu romaneihin myönteisesti. Suomessa alkoi 1900-luvulla voimakas romanien uskonnollinen liike, jonka nimi muuttui myöhemmin [[Romano Missio]]ksi.<ref name="hh-58-60">Heikinheimo 2015, s. 58–60.</ref>

[[Tiedosto:Pélerinage des gitans pour Sarah la Noire.jpg|thumb|Romaneja pyhiinvaellusmatkalla Saintes-Maries-de-la-Merissa vuonna 2000]]
Romanien [[suojeluspyhimys]] on [[Musta Saara]]. Tuhannet romanit kulkevat vuosittain ranskalaiseen [[Saintes-Maries-de-la-Mer]]in kaupunkiin, missä Mustan Saaran patsas kastetaan meriveteen ja hänelle uhrataan kynttilöitä.<ref>Heikinheimo 2015, s. 81–82.</ref>

===Yhteiskunta===
Romanien yhteiskunta jakautuu neljään tasoon. Ensimmäinen ja tärkein taso on perhe, johon voi kuulua useita sukupolvia. Perhe on romanin elämän keskipiste, ja sille hän on ensisijaisesti kuuliainen. Toinen taso on suku, joka on saanut nimensä jostain suvun vanhasta johtajasta tai esi-isästä. Kolmas taso on etninen alataso, kuten ''kalderaš'', ''lovari'' tai ''sinti''. Tällaisia ryhmiä yhdistää historia, perinteet ja murre, ja joskus yhteinen elinkeino. Neljännellä tasolla ovat kaikki romanit – ei-romaneista käytetään romaninkielistä nimeä ''gadže (''Suomessa muodot ''kaajo, kaajee''.) <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tinyurl.com/2c7dacey|nimeke=KAALEET JA KAAJEET YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI -
Romaniäitien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta päivähoidon
ammattilaisten kanssa|tekijä=Gripenberg, Lidia|julkaisija=Diakonia-ammattikorkeakoulu|viitattu=12.3.2023}}</ref><ref>Romaninet Cultural report, s. 15–16.</ref> Eri romaniryhmillä on kuitenkin toisistaan poikkeavia sosiaalisia rakenteita.<ref>Tanner 2000, s. 71.</ref>

Romaneilla on aina ollut kuninkaita ja kuningattaria. Tällaisten kuninkaallisten valta ja arvovalta ovat vaihdelleet suuresti, ja usein he ovat omaksuneet tittelinsä itse. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan romaneilla ei kuitenkaan ole päällikköjä sosiaalisessa mielessä, eikä voida puhua "mustalaisten kuninkaista".<ref>Heikinheimo 2015, s. 83.</ref>

===Perhe===
Romaneille tärkein asia ihmiselämässä on perhe. Kaikilla perheenjäsenillä on oma roolinsa ja tehtävänsä. Sukupuolet kasvatetaan eri tavalla: tytöistä vaimoja ja äitejä ja pojista perheen elättäjiä. Poikien koulunkäyntiä arvostetaan enemmän kuin tyttöjen, mutta tietyssä iässä pojan sallitaan lopettaa koulunkäynti niin tahtoessaan. Lapset kasvatetaan usein kollektiivisesti, ja tila on usein yhteistä. Kunnioitusta tulee osoittaa erityisesti vanhempia, heikkoja ja sairaita kohtaan.<ref>Heikinheimo 2015, s. 62.</ref> Nuoret eivät saa asua talossa vanhempien romanien yläpuolella.<ref name="hh-65"/>

Romaniperheiden lapsiluku on pienentynyt 1900-luvun puolivälistä lähtien ja samalla lukutaito on yleistynyt ja koulunkäynti on lisääntynyt.<ref>Heikinheimo 2015, s. 64.</ref> Poikalapsia arvostetaan enemmän kuin tyttöjä, sillä tytöt jättävät kotinsa avioiduttuaan, mutta poika tuo kotiin äitinsä avuksi miniän.<ref>Puurunen, Heini 2012, s. 126.</ref>

Suomessa vanhan heimotavan mukaan kuolleen perheenjäsenen käytössä ollut henkilökohtainen omaisuus hävitetään. Vainajan kanssa samassa asunnossa eläneet haluavat muuttaa muualle.<ref>Malla Pirttilahti: [https://core.ac.uk/download/pdf/17200049.pdf Romanikulttuurin erityispiirteet asumisessa.] Ympäristöministeriö 2000.</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/22.toukokuu/ROMA2098.HTM|nimeke=Suomen, Ruotsin ja Portugalin yhteishanke: Romanien historia ja elämänkokemus talteen|julkaisu=w3.verkkouutiset.fi|viitattu=2023-08-10}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://areena.yle.fi/1-180933 |nimeke=Konnunsuon kaalet -dokumenttiohjelma vuodelta 2007, kohta 18 min 17 sek. - 19 min 28 sek.|tekijä=Ohjaus Timo Humaloja |julkaisu= areena.yle.fi |julkaisija=Yleisradio |viitattu=2023-08-08 }}</ref> Sama tapa tunnetaan kiertolaisromanien keskuudessa Britanniassa<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.thesun.co.uk/fabulous/18608835/gypsy-woman-burns-loved-ones-possessions/ |nimeke=Up in flames I’m a gypsy, we burn our dead family’s belongings – even if it’s worth £20,000 it has to go|tekijä=Rianne Ison|julkaisu=The Sun |ajankohta=19.5.2022 |viitattu=10.8.2023}}</ref> ja Ranskassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.happyend.life/rites-funeraires-gitans/ |nimeke=Rites funéraires gitans, voici ce qu’il faut savoir |tekijä= Florence Plissart|julkaisu=Happy End |ajankohta=5.5.2020 |viitattu=10.8.2023}}</ref>

===Avioliitto===
Romanit ovat solmineet avioliitot perinteisesti hyvin nuorina, mutta nykyaikana avioitumisikä on alkanut nousta.<ref name="hh-66-67" /> Jälkisosialistisen siirtymäkauden vaikeudet ovat kuitenkin Itä-Euroopassa aiheuttaneet romanien tapojen paluuta perinteisiin, mikä on jälleen alentanut avioitumisikää. Esimerkiksi Bulgariassa 2000-vuosikymmenellä romanityttöjen keskimääräinen avioitumisikä oli 14 ja poikien 15 vuotta, ja yli 60 prosenttia naisista meni naimisiin alle 18-vuotiaana. Myös pakkoavioliittoja esiintyy yhä.<ref>Puurunen, Heini 2012, s. 122.</ref> Vaikka vanhemmat ovatkin perinteisesti sopineet lastensa avioliitoista, nykynuoret haluavat aiempaa enemmän päätösvaltaa oman puolisonsa valinnassa. Monissa maissa morsiamen koskemattomuus on edelleen välttämätöntä avioliiton hyväksymiseksi, ja neitsyys tarkistetaan hääyönä. Avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet ovat kiellettyjä, varsinkin naisille sekä lähisukulaisten ja ei-romanien kanssa.<ref name="hh-66-67">Heikinheimo 2015, s. 66–67.</ref> Avioerot sallitaan parin yhteisestä tai romanituomioistuimen päätöksestä.<ref>Romaninet Cultural report, s. 21.</ref>

===Rituaalipuhtaus===
[[Rituaalipuhtaus|Rituaalipuhtauden]] ja saastaisuuden käsite on romaneille tärkeä, vaikka eri ryhmillä onkin siitä erilaiset käsitykset.<ref name="hh-65" /><ref name="vm" /> Romanikulttuurissa asiat jaetaan puhtaisiin ja epäpuhtaisiin. Puhtaustavat vahvistavat romanikulttuurin yhtenäisyyttä ja sen eroa pääväestön kulttuuriin. Puhtaustavoilla on suuri vaikutus kaikkiin elämänaloihin, ja puhtaus määrittelee romaneilla myös ihmisryhmien kuten miesten ja naisten, vanhojen ja nuorten sekä romanien ja ei-romanien välisiä suhteita.<ref name="vm" />

Romanit pitävät kotinsa siistinä ja tahrattoman puhtaana, etenkin keittiön. Pöytätasot suojataan liinoin. Lattiat, WC:t ja kellari ovat likaisia, joten ruoka on pidettävä niistä erossa. Ruoka ei saa koskea myöskään mihinkään ruumiin alaosaan liittyvään kuten hameeseen. Myös ruokailuvälineet muuttuvat saastuneiksi pudottuaan lattialle, joskin nykyaikana lattialle pudonneet ruokailuvälineet vain pestään. Keittiössä käytettävät kankaat pestään keittiössä omassa vadissaan eikä pesukoneessa. Vaatteet lajitellaan tarkasti, ja eri ikäryhmien ja sukupuolten vaatteet pestään erikseen. Kun romani vanhenee, hänestä tulee puhdas, minkä vuoksi itseä vanhempia romaneja kunnioitetaan ja suositaan, ja heitä puhutellaan kohteliaasti.<ref name="vm" />

===Rangaistukset ja verikosto===
[[Tabu]]jen tai sääntöjen rikkomisista seuraa vaatimus hyvityksestä. Joskus hyvityksestä päättää yhteisö, joskus romanituomioistuin (''[[Kris (tuomioistuin)|kris]]''), ja joskus seurauksena on kosto. Kovin mahdollinen rangaistus on yhteisöstä erottaminen.<ref name="hh-65">Heikinheimo 2015, s. 65.</ref>

[[Verikosto]] on kahden romanisuvun välistä ikuista vihanpitoa, joka syntyy romanin surmaajan tai vahingoittajan suvun sekä uhrin suvun välille. Kostoa väistääkseen surmaajan suku väistää uhrin sukua esimerkiksi poistumalla paikalta tai vaihtamalla asuinpaikkakuntaa. Verikostolla ei ole selviä sääntöjä, mutta naisia ja lapsia se ei pääsääntöisesti koske.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/vintti/yle.fi/poliisitv/raportit7ad5.html?sivu=raportti_verikosto | Nimeke = Verikosto | Julkaisija = Ylen Poliisi-TV | Viitattu = 5.8.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150116084431/http://yle.fi/vintti/yle.fi/poliisitv/raportit7ad5.html?sivu=raportti_verikosto | arkistoitu = 16.1.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/romanitutkija---vaistamisen-tarkoitus-on-valttaa-verikosto/2014194 | Nimeke = Romanitutkija: Väistämisen tarkoitus on välttää verikosto | Ajankohta = 20.10.2007 | Julkaisija = MTV3 | Viitattu = 5.8.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170202144814/http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/romanitutkija---vaistamisen-tarkoitus-on-valttaa-verikosto/2014194 | arkistoitu = 2.2.2017 }}</ref>

===Juhlapäivät===
Eri maiden romanit viettävät paikallisia juhlapäiviä, ja Bulgarian muslimiromanit viettävät myös omia juhliaan.<ref name="hh-69" /> Etelä-Balkanin romanit, niin kristityt kuin muslimitkin, juhlivat toukokuussa [[Pyhän Yrjön päivä]]ä (''Erdelez'', ''Djurdjevdan''), ja jotkut heistä pitävät [[Pyhä Yrjö|Pyhää Yrjöä]] suojelupyhimyksenään.<ref>[http://rombase.uni-graz.at/cgi-bin/art.cgi?src=data/ethn/celeb/george.en.xml Djurdjevdan (Herdelezi)] {{Wayback|1=http://rombase.uni-graz.at/cgi-bin/art.cgi?src=data/ethn/celeb/george.en.xml |päiväys=20160124224730 }}, Rombase</ref> Pyhän Yrjön kerrotaan legendan mukaan pelastaneen romanit lohikäärmeeltä.<ref name="hh-69">Heikinheimo 2015, s. 69.</ref> Romanit viettävät [[Romanien kansallispäivä|kansallispäivää]] 8. huhtikuuta, toisen maailmansodan romaniuhrien kansainvälistä muistopäivää 2. elokuuta sekä kansainvälistä romanikielen päivää 5. marraskuuta.<ref name=romanit.fi.JP/>

==Asuminen ja liikkuminen==
[[Tiedosto:Mustalaisleiri Pasilassa, unkarin mustalaisia.jpg|thumb|Mustalaisleiri [[Pasila]]ssa 1905. Unkarin mustalaisia.]]
Romanit eivät Itä-Euroopassa ole yleensä kovin haluttuja naapureita, ja heitä syrjitään asuntomarkkinoilla eri tavoin. Romaniassa, Slovakiassa ja [[Tšekki|Tšekissä]] viranomaiset ovat toisinaan rakentaneet muureja erottamaan romanit muusta väestöstä.<ref>Heikinheimo 2015, s. 72.</ref>

Entisissä kommunistimaissa romaneita asutettiin joskus tehtaiden lähelle rakennettuihin vaatimattomiin asuntokasarmeihin. Kun kommunistivalta romahti, romanit muuttivat niistä pois. Monin paikoin romanit on pakotettu muuttamaan kaupunkien laitamille, missä palvelut ja liikenneyhteydet ovat kehnot. Romaneita on muuttanut myös hylättyihin sotilaskasarmeihin, esimerkiksi Romanian [[Bukarest]]issa. [[Euroopan unioni]] tukee usein romaneille rakennettavia asuntoja Itä-Euroopassa.<ref>Heikinheimo 2015, s. 71–72.</ref>

Romanit ovat perinteisesti eläneet kiertelevää elämää, mikä on monessa maassa koettu ongelmaksi. Entisaikaan romanit vaelsivat vankkureissa, nykyisin yleensä [[matkailuperävaunu]]jen kanssa. Kaikki romanit eivät enää kierrä kuten ennen, joskin monet on pakotettu pysymään aloillaan vastentahtoisesti tai köyhyyttään. Ranskassa suurilla paikkakunnilla on yleensä maksullisia majoitus- tai pysäköintipaikkoja kierteleville ihmisille kuten romaneille. Kaupungistuminen on kuitenkin haitannut romanien leiriytymistä. Kierteleminen vaikeuttaa usein romanilasten koulunkäynnin järjestämistä.<ref>Heikinheimo 2015, s. 71–78.</ref> Perinteinen vaeltava elämäntapa on säilynyt parhaiten ehkä Britanniassa.<ref>Romaninet Cultural report, s. 17.</ref>

===Suomessa===
Viimeiset kiertolaiselämää Suomessa viettäneet romanit olivat 2010-luvulla jo vanhuksia.<ref>Aija Kuparinen, Olga Poppius, ''Vanhojen tie'', s. 11, Like 2017 ISBN 978-952-01-1610-1</ref> Laki romanien asunto-olojen parantamiseksi (713/75) oli voimassa 1976–1981.<ref>[http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-09-23_006.html?s=0 Tutkimustieto auttaa parantamaan romanien elinoloja,] Tilastokeskus, viitattu 19.9.2017</ref> Romanien asumisolot paranivat merkittävästi. Valtaosa Suomen romaneista asuu kuntien vuokra-asunnoissa, ja asumisen taso on hyvä. Asunnon saannissa ongelmia tuottaa etninen syrjiminen, ja ongelmia aiheutuu romanikulttuurin erityispiirteistä, joita kunnissa ei aina ymmärretä.<ref>[https://romanifoorumi-fi-bin.directo.fi/@Bin/8e8c92fd3f70a90ee3b02dcd76564a19/1505850259/application/pdf/221798/ROMPO_seuranta.pdf Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:48 Romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon ohjaus ja seuranta, Työryhmän raportti,]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} s. 15, viitattu 19.9.2017</ref>

==Elinkeinot==
Romanit ovat suosineet ammatteja, jotka mahdollistavat vapaan liikkumisen ja riippumattomuuden pääväestöstä. Tällaisia ammatteja ovat kulkukauppa, kevyet käsityöt ja maatalouden kausityöt. Romanimiesten perinteisiä ammatteja Länsi- ja Keski-Euroopassa ovat olleet kulkukauppa, lumpun- ja romunkeruu, kattiloiden ja pannujen valmistus, paikkaus ja [[tinaus]] sekä veitsenteroitus. Lisäksi he ovat harjoittaneet nahkatöitä, korinpunontaa, luudantekoa ja puusepäntyötä. Moni romani kautta Euroopan on ollut hevosenhoitaja, kouluttaja ja kauppias. Moni näistä perinteisistä ammateista on jo kadonnut, ja palkkatyöhön ja toisen komentoon sopeutuminen on osoittautunut monelle romanille vaikeaksi.<ref name="vm">Varokaa mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaa, 2010.</ref>

Vaurastuminen on ollut romaneille mahdollista lähinnä muusikoille, tanssijoille ja härkätaistelijoille. Monet Espanjan suurimmista [[Härkätaistelija|härkätaistelijoista]] ovatkin olleet romaneja.<ref>Heikinheimo 2015, s. 197–198.</ref>

Romaninaiset ovat esimerkiksi harjoittaneet käsitöitä, [[Povaaminen|povanneet]] pääväestölle ja kerjänneet. Joissain maissa joillain romaninaisilla on yhteisössään [[tietäjä]]n ja parantajan rooli.<ref name="vm" />

Rikollisuutta ja [[Kerjääminen|kerjäämistä]] esiintyy romanien keskuudessa huomattavimmin Balkanilla ja etenkin kalderash-heimolla.<ref>Heikinheimo 2015, s. 63–64.</ref> Romaneja on siirtynyt EU:n laajentuessa idästä muualle Eurooppaan kerjäämään.<ref name="wsj" /> Pohjoismaisten viranomaisten ja tutkimustiedon mukaan romanikerjäläisyyteen ei liity [[Järjestäytynyt rikollisuus|järjestäytynyttä rikollisuutta]], vaan heitä valvoo korkeintaan oma suku.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svd.se/studie-slar-hal-pa-myter-om-tiggare | Nimeke =”Studie slår hål på myter om tiggare” | Tekijä =Marika Markovits | Ajankohta = 1.8.2014| Julkaisija = Svenska Dagbladet | Viitattu = 9.8.2015 }}</ref><ref name="kerj-1" /><ref name="kerj-3" />

==Musiikki, kirjallisuus ja elokuva==
Mustalaismusiikki on ollut suosittua jo 1700-luvulta lähtien, ja moni romanimies on ollut arvostettu ammattimuusikko. Tunnetuimpia mustalaismusiikkityylejä on espanjalainen [[flamenco]].<ref name="vm" /> Tunnettuja, eri musiikkityylejä edustaneita romanimuusikkoja ovat esimerkiksi [[Gipsy Kings]] -yhtye ja [[Django Reinhardt]] sekä suomalaisista [[Anneli Sari]] ja [[Aale Lindgren]].<ref name="vm" />

Koska romanien perinne on ollut suullista, romanikirjailijoita on ollut melko vähän.<ref>Heikinheimo 2015, s. 179.</ref> Heistä tunnetuimpia ovat ranskalainen [[Matéo Maximoff]], venäläinen [[Alexander Germano]], unkarilainen [[Menyhért Lakatos]], kosovolainen [[Ali Krasnicki]], puolalainen runoilija [[Bronislawa Wajs]] ja suomalainen [[Veijo Baltzar]], joka perusti vuonna 2002 Kansainvälisen romanikirjailijaliiton, IRWAn.<ref>Heikinheimo 2015, s. 172.</ref>

Ei-romanikirjailijat ovat kirjoittaneet romaneista huomattavan paljon, vaikkakin joskus romantisoidusti ja totuudenvastaisesti. Esimerkiksi [[Miguel de Cervantes]] kuvaa romaneja monessa teoksessaan, ja romanihahmoja esiintyy useissa [[William Shakespeare]]n näytelmissä. [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] ''Seitsemässä veljeksessä'' esiintyy kiertelevä romaniperhe "Rajamäen rykmentti".<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://neba.finlit.fi/blogi/onnistukoon-virkanne-teille-vaan-uhkeammin-aina/|nimeke=”Onnistukoon virkanne teille vaan uhkeammin aina”|tekijä=Blomster, Risto|julkaisu=Vähäisiä lisiä|julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|viitattu=12.3.2023}}</ref> <ref>Heikinheimo 2015, s. 179–181.</ref>

Tunnettuja elokuvantekijöitä, jotka ovat kuvanneet romaneja, ovat esimerkiksi serbialainen [[Emir Kusturica]] ja ranskalainen [[Tony Gatlif]].<ref>Heikinheimo 2015, s. 154–155.</ref>

Televisiosarjoja ovat esim. [[Romano-tv]] ja yhdysvaltalainen tositelevisiosarja  [[Mustalaissiskot]]. Englantilaisessa [[Peaky Blinders – gangsteriklaani|Peaky Blinders]]-televisiosarjassa on tärkeässä pääosassa romanitaustainen Shelbyn suku. Elokuvia ovat esim. [[Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen]], [[Mustalaismorsian]], [[Mustalaiskuningatar]], [[Mustalaishurmaaja]], [[Mustalaisten aika]], ym...

==Järjestöt==
Romaneilla on useita kansallisia ja kansainvälisiä järjestöjä. [[Kansainvälinen romanikomitea]] (CIT) perustettiin 1965, ja se järjesti ensimmäisen romanien maailmankongressin Lontoossa 1971. Kongressissa hyväksyttiin romanien nimi ''rom'' sekä romanien lippu ja hymni. Samalla CIT:n korvasi [[Kansainvälinen romaniunioni]] (IRU). Toinen romanien maailmankongressi pidettiin [[Geneve]]ssä 1978 ja kolmas Saksassa 1981. IRU:n kongressi koostuu jäsenmaiden valtuutetuista ja yksilöistä. IRU:n parlamentti käsittelee kokouksissaan romanien tilannetta eri maissa ja määrittelee järjestön oman sisäisen ja kansainvälisen politiikan. IRU:n toimeenpaneva elin on sen puheenjohtajisto.<ref>Heikinheimo 2015, s. 85–90.</ref>

==Ahdinko ja syrjintä==
{{pääartikkeli|[[Romanivastaisuus]]}}
===Romanien köyhyys ja syrjintä nykyaikana===
Romanien asema on marginaalinen ja vaikea monessa Euroopan maassa, etenkin Itä-Euroopassa kuten Romaniassa ja Unkarissa.<ref name="hh-14-18" /> He asuvat pääosin rutiköyhällä ja takapajuisella maaseudulla.<ref name="vm" /> Euroopan unionin romaneista 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Romanien työllisyys-, terveys- ja asumistilanne ovat heikot. Euroopan unioni pyrkiikin rahoittamaan romanien aseman parantamista, ja vuosille 2014–2020 on EU-budjetissa varattu noin 20 miljardia euroa syrjittyjen ryhmien, ennen kaikkea romanien, auttamiseksi. Eri maiden paikallisviranomaiset eivät kuitenkaan usein uskalla ryhdy avustamaan romaneita vastareaktion pelossa, tai avustusprojektit epäonnistuvat kulttuurisista syistä.<ref name="wsj">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wsj.com/articles/SB10001424052702303949704579459022620002030 | Nimeke =European Union Confronts Its Roma Problem | Tekijä =Naftali Bendavid | Ajankohta =22.4.2014 | Julkaisija = Wall Street Journal | Viitattu = 8.8.2015 }}</ref> Romanien auttamistoiminnan joitain vääristymiä Balkanilla ovat romanit itse kutsuneet "mustalaisteollisuudeksi", jossa romanien integraatio-ohjelmien valtavia budjetteja ei käytetä todellisuudessa romanien hyödyksi, eikä kehityshankkeisiin palkata lainkaan romaneja.<ref>Puurunen, Heini 2012, s. 118.</ref>

Monien maiden lait syrjivät romaneita, ja heihin kohdistuu usein halveksuntaa ja väkivaltaa. Heitä syrjitään myös työ- ja asuntomarkkinoilla.<ref>Heikinheimo 2015, s. 117, 124, 131–134.</ref> Romaniassa romanien asuinalueita on hävitetty ja asukkaita häädetty sillä perusteella, että alueet ovat sotkuisia ja romanit varastelevat naapureiltaan. Slovakiassa useat romanien asuinalueet on eristetty muurilla tai niitä on purettu terveys- ja turvallisuussyistä.<ref name="wsj" />

Romaneja syytetään usein rikollisuudesta ja haluttomuudesta parantaa omaa asemaansa, ja Euroopan [[laitaoikeisto]]laiset puolueet pitävät romaneja uhkana yhteiskunnalle.<ref name="wsj" />

1960-luvulla julkaistussa [[Uusi tietosanakirja (1960)|Uudessa tietosanakirjassa]] romaneja kutsutaan pinnallisiksi, laiskoiksi, huolimattomiksi ja epäluuloisiksi, ja heille väitetään olevan tyypillistä raskaan työn, etenkin maatyön, karttaminen.<ref name=":2">Hakusana mustalaiset, ''Uusi tietosanakirja'', 14. osa (MNI–OIJ), palstat 276 ja 277. Tietosanakirja Oy, Helsinki, 1964.</ref> Romanit kärsivät edelleen Suomessakin valtaväestön ennakkoluuloista, jotka perustuvat joidenkin romanien ongelmiin. Tiedotusvälineet pyrkivät nykyisin aiemmasta poiketen yleensä välttämään ennakkoluulojen lietsomista jättämällä etnisen taustan mainitsematta romaneihin liittyvissä kielteisissä uutisissa. Jotkut romanit ovat kuitenkin itse nostaneet esille ristiriitoja, jotka liittyvät romanien tapoihin ja ryhmänsisäisiin valtasuhteisiin.<ref name="vm" />

===Syrjinnän historiaa===
[[Tiedosto:Sclavi Tiganesti.jpg|thumb|120px|[[Valakia]]lainen juliste vuodelta 1852 mainostaa romaniorjien huutokauppaa.]]
Kun romanit aikoinaan saapuivat Eurooppaan, heihin suhtauduttiin aluksi yleensä myönteisesti, sillä he olivat taitavia muusikkoja, hevosenhoitajia, käsityöläisiä, ennustajia ja sotilaita. Kun Länsi-Euroopan ylimysten kiistat loppuivat ja sitä myöten sodat, moni romaniammattisotilas ryhtyi ryöväriksi. Se leimasi lopulta kaikki romanit, ja katolisen kirkon ja monen kuninkaan asenne romaneita kohtaan kääntyi kielteiseksi. Varsin pian romaneita alettiinkin vainota, vangita ja karkottaa. Syrjintä kirjattiin eri maiden lakiin ja sitä on jatkunut meidän päiviimme saakka.<ref name="hh-14-18" /> Monessa maassa romanien läsnäolo kiellettiin hirttotuomioiden uhalla. Ranskassa romanimiehet pakotettiin usein kaleeriorjiksi, ja naiset ja lapset lähetettiin luostareiden kehruuhuoneisiin orjiksi. Romaniassa romanit olivat satojen vuosien ajan maaorjina<ref>Heikinheimo 2015, s. 128.</ref>. Pohjoismaissakin romanimiehet lähetettiin helposti vankilaan tai linnoitustyöhön ja naiset kehruuhuoneisiin. Suomessa romaneja syytettiin usein irtolaisuudesta erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla.<ref>Heikinheimo 2015, s. 47–48.</ref> Romanien vaino huipentui [[natsi-Saksa]]ssa, joka tuhosi heitä toisen maailmansodan aikana tuhansittain.<ref name="hh-14-18">Heikinheimo 2015, s. 14–18.</ref> Romanien joukkotuhossa eli ''[[porajmos]]issa'' surmattujen romanien lukumäärää on vaikea arvioida, mutta arviot ovat liikkuneet puolen miljoonan molemmin puolin.<ref>Heikinheimo 2015, s. 54–56.</ref> Yhdysvalloissa ei koskaan ole esiintynyt romanien syrjintää.<ref>Heikinheimo 2015, s. 138.</ref>

==Romanit Suomessa==
{{Pääartikkeli|[[Suomen romanit]]}}

Romaneja elää Suomessa [[Euroopan neuvosto]]n arvion mukaan noin 11&nbsp;000.<ref name="hh-144">Heikinheimo 2015, s. 144.</ref>. He kutsuvat itseään ''kaaloiksi'' eli ''kaaleiksi'', 'tummiksi'.<ref name="vm" /> Suomen romanit puhuvat äidinkielenään suomea, mutta heillä on myös oma romanikielen murteensa, ''kaalo'', jota puhuu puolet Suomen romaneista.<ref>{{Verkkoviite| Osoite =https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk8/Suomen_romanikieli.pdf |Tekijä= Henry Hedman |Nimeke = Suomen romanikieli: Sen asema yhteisössään, käyttö ja romanien kieliasenteet| Tiedostomuoto =pdf}}</ref> Suurin osa Suomen romaneista kuuluu luterilaiseen kirkkoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.romanomissio.fi/romanit2.htm | Selite = Archive.org | Nimeke = Romanikulttuuri / Uskonto | Julkaisija = romanomissio.fi | Viitattu = 16.7.2013 | arkisto = https://web.archive.org/web/20130922185527/http://www.romanomissio.fi/romanit2.htm | arkistoitu = 22.9.2013 }}</ref>

Vuoden 1970 väestölaskennassa kerättiin tietoja romanien elinkeinoista, ammateista, ruokakuntien koosta ja asumisoloista, mutta sittemmin ei Suomessa ole kerätty tilastoista etnisyystietoja. [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|THL:n]] vuosina 2017 ja 2018 tekemän [[romanien hyvinvointitutkimus Roosa|romanien hyvinvointitutkimuksen Roosan]] mukaan alle 30-vuotiaista romaneista 75 prosenttia on työttömänä. Syynä he pitävät syrjintää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10612000 | Nimeke = Kolumni: Romaninuoret eivät saa töitä ja puolet romaninaisista pelkää ruuan loppumista| Tekijä = Heikki Hiilamo | Julkaisu = Yle.fi, uutiset |Ajankohta = 30.1.2019 | Viitattu = 30.1.2019 }}</ref> Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Janette Grönfors totesi kuitenkin vuonna 2020, että "Suomi on ehdottomasti Euroopan paras maa romaneille".<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://areena.yle.fi/1-50331029|nimeke=Perussuomalaisten linja|tekijä=YLE|julkaisu=Yle Areena. A-studio|ajankohta=15.6.2020|julkaisija=|viitattu=}}</ref>

Suomeen on tullut 2000-luvulla pääasiassa Romanian ja Bulgarian romaniyhteisöistä katukerjäläisiä. Kerjäämistä on epäilty järjestäytyneeksi rikollisuudeksi, ja joidenkin kerjäävien romaneiden on arveltu joutuneen ihmiskaupan välineeksi, mutta Suomen poliisi tai Helsingin sosiaalivirasto eivät tällaista ole havainneet.<ref name="kerj-1">{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-6734147 | Nimeke =Poliisi: Romanikerjäläiset eivät ole ihmiskaupan uhreja | Ajankohta =15.7.2013 | Julkaisija = Yle uutiset | Viitattu = 1.8.2015 }}</ref><ref name="kerj-2">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/rasanen_eri_mielta_poliisin_kanssa_kerjalaisista_on_myos_havaintoja_etta_kytkoksia_on/6736012 | Nimeke =Räsänen eri mieltä poliisin kanssa kerjäläisistä: "On myös havaintoja, että kytköksiä on" | Ajankohta = 16.7.2013 | Julkaisija = Yle uutiset | Viitattu = 1.8.2015 }}</ref><ref name="kerj-3">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kerjaamista_vahtii_suku_eivat_rikolliset/6734355 | Nimeke = Kerjäämistä vahtii suku, eivät rikolliset| Ajankohta =15.7.2013 | Julkaisija = Yle uutiset | Viitattu = 1.8.2015 }}</ref> 

Alkukesällä 2016 Romanian romanit alkoivat pyörittää avointa ja katukuvassa näkyvää huumekauppaa Helsingin ydinkeskustassa.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite= http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001954201.html |nimeke=Röyhkeä pillerikauppa valtasi Helsingin keskustan |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2016-11-15|viitattu=2017-07-17 }}</ref> Myynti on ollut vilkasta ja järjestäytynyttä.<ref name=":1" />

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Cressy, David | Nimeke = Gypsies: an English History | Vuosi = 2018 | Julkaisija = Oxford University Press | ISBN = 978-0-19-108052-4 }}
* Grönfors, Martti: ''Suomen mustalaiskansa,'' 1981. ISBN 951-0-10904-5
* {{Kirjaviite | Tekijä = Heikinheimo, Mikko | Nimeke = Romanit | Vuosi = 2015 |  Julkaisija = Mediapinta | ISBN = 978-952-235-886-8 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Markkanen, Airi; Puurunen, Heini; Saarinen, Aino (toim.) | Nimeke = Huomio! Romaneja tiellä | Vuosi = 2012 | Julkaisija = Like | ISBN = 978-952-01-0786-4}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.romaninet.com/ROMANINET_Cultural_report.pdf | Nimeke = Report on Roma People | Julkaisija = Romaninet | Viitattu = 3.8.2015 }}
*{{Kirjaviite|Tekijä=Salzman, Philip Carl|Nimeke=Culture and Conflict in the Middle East|Vuosi=2008|Sivu=|Julkaisija=Humanity Books|Isbn=978-1-59102-587-0|Kieli={{en}}|www=https://archive.org/details/cultureconflicti0000salz/mode/2up?q=%22culture+and+conflict+in+the+middle+east%22}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tanner, Arno | Nimeke = Keski- ja Itä-Euroopan romanit: Historia, yhteisöt ja nykyolot| Vuosi = 2000 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ulkomaalaisvirasto | ISBN = 951-53-2138-7 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.ihmisoikeudet.net/uploads/materiaali/Teksti%20Varokaa%20Mustalaisia.pdf | Nimeke = Varokaa mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaa | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 31.7.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150924033348/http://www.ihmisoikeudet.net/uploads/materiaali/Teksti%20Varokaa%20Mustalaisia.pdf | arkistoitu = 24.9.2015 }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Harry Halén | Nimeke=Romanisukuja Suomessa 1600-luvulta vuoteen 1917 | Selite=Sarja: Unholan aitta 53 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Harry Halén | Vuosi=2020 | ISSN = 1237-1882}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Marketta Ollikainen | Nimeke=Vankkurikansan perilliset: Romanit, Euroopan unohdettu vähemmistö | Selite=Ihmisoikeusliitto r.y.:n julkaisusarja n:o 3 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1995 | ISBN = 951-570-265-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Panu Pulma (toim.) | Nimeke=[[Suomen romanien historia]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2012 | ISBN = 978-952-222-364-7}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Romani people|Romanit}}
* [http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137276/URN_ISBN_978-952-343-246-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvinvointi. Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017–2018,] THL 2018
*[http://www.ertf.org/ Europako Romano thaj Travelerengo Forumo]
*[http://www.errc.org/ European Roma Rights Centre]
*[http://www.studiiromani.org/ Specalized Library with Archive ”Studii Romani”] {{Wayback|1=http://www.studiiromani.org/ |päiväys=20060821022409 }} (bulgariaksi ja englanniksi)
*[https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/24/mina-olen-mustalainen Ylen Elävä arkisto: Minä olen mustalainen]
* Suomen käsityön museon [http://www.craftmuseum.fi/romanit/historia/historia.htm Tie romanien elämään verkkonäyttely] {{Wayback|1=http://www.craftmuseum.fi/romanit/historia/historia.htm |päiväys=20150923211013 }}

{{Metatieto}}

[[Luokka:Romanit|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]