Resistiivisyys
Resistiivisyys eli ominaisvastus tai ominaisresistanssi (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta.[1] Resistiivisyyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Resistiivisyyden käänteissuure on konduktiivisuus.
Resistiivisyys voidaan esittää yhtälöllä
missä on sähkökenttä ja virtatiheys. Resistiivisyyden esitystapa sähköjohdolle on yhtälömuoto
missä on vastus, poikkipinta-ala ja johtimen pituus. Tällöin voidaan laskea vastus yhtälöllä . [2] [3]
Aineen sähkönjohtavuus riippuu sen lämpötilasta.[4] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.
Aineiden resistiivisyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: En-wikin artikkelissa en:Electrical resistivity and conductivity lähteistetyt luvut poikkeavat hieman alla olevasta taulukosta. Teräksen resistiivisyys vaihtelee todella suurissa rajoissa laadun mukaan. |
Yleisimpien metallien resistiivisyyksiä pienimmästä eli parhaasta sähkönjohteesta lähtien (lämpötilassa 20 °C, 10−6 Ωm vastaa arvoa 1 Ω·mm²/m):
Aine | Resistiivisyys (20 °C) | Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C) |
---|---|---|
Hopea | 0,0159·10−6 Ωm | 4,0·10−3 /K |
Kupari | 0,01678·10−6 Ωm[5] | 3,9·10−3 /K[6][7] |
Kulta | 0,024·10−6 Ωm | 3,4·10−3 /K |
Alumiini | 0,0265·10−6 Ωm | 4·10−3 /K |
Messinki | 0,070·10−6 Ωm | 1,5·10−3 /K |
Rauta | 0,097·10−6 Ωm | 6·10−3 /K |
Teräs (arvo vaihtelee laadun mukaan) | 0,8·10−6 Ωm | 3·10−3 /K |
Vastuslankoina käytettyjä materiaaleja (lämpötilassa 20 °C):
Aine | Resistiivisyys (20 °C) | Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C) |
---|---|---|
Konstantaani | 0,50·10−6 Ωm | 0,03·10−3 /K |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen Standardisoimisliitto: SI-opas : 2019 : kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä = international system of quantities and units, s. 46. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 2019. ISBN 978-952-242-411-2 Teoksen lataussivu.
- ↑ Resistivity and Conductivity (html) HyperPhysics. (englanniksi)
- ↑ Raimo Seppänen, et al.: ”Fysiikka”, MAOL-taulukot, 2-4 painos, s. 93-95. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto, Otava, 2005. ISBN 951-1-20607-9
- ↑ Stenbackashopyp s. 7 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ United States National Bureau of Standards. Retrieved 3 February 2014 Internet Archive.
- ↑ Copper Wire Tables, sivu 14; National Bureau of Standards Handbook 100, United States Department of Commerce, 1966 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Electrical Conductivity and Resistivity, NDT Resource Center (Arkistoitu – Internet Archive)