Rakennekynnet

Rakennekynsi on luonnonkynnen päälle rakennettava kynsi, jossa voidaan käyttää joko buildergeeliä (rakennegeeli), akrygeeliä (geelin ja akryylin hybridi) tai akryyliä käyttämällä. Konkreettisin ero geelin ja akryylin välillä on tekotapa, polymerisaatio sekä vahvuus: geeli on valmista massaa, joka levitetään kynnelle ja kovetetaan UV-lampun alla, kun taas akryyli ei vaadi UV-valoa kovettuakseen.

Akryylikynnet

Polymerisaatio

Perinteinen akryylimassa tehdään akryylinesteestä sekä akryylijauheesta, jolloin se kovettuu joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Kun akryylijauhe (polymeeri) ja akryylineste (monomeri) ovat kosketuksissa ilman kanssa, tapahtuu kemiallinen reaktio, jossa monomerin katalyytti hajottaa polymeerissä olevia aloittajia kahteen vapaaseen radikaaliin. Yksittäiset vapaat radikaalit yhdistyvät monomerin kanssa ja "energisoivat" monomerin. "Energisoituneet" monomerit muodostavat ketjureaktion, jossa energisoituneet monomerit yhdistyvät keskenään, muodostaen vahvan kemiallisen siteen ja pitkän polymeeriketjun. Akryylikynnen polymerisaatioon vaikuttaa ympäristön lämpötila. Liian lämpimässä ilmassa kemiallinen reaktio tapahtuu nopeammin, ja saattaa aiheuttaa asiakkaalle polttavan tunteen, sillä polymerisaatio vapauttaa lämpöä. Liian kylmässä lämpötilassa akryyli kovettuu hitaasti. Kovettuneena akryyli on kovempaa kuin geeli.

Tehdessä akryylikynsiä, tulee ottaa huomioon huoneen ilmanvaihto, sillä akryylikynsien tekeminen haisee vahvasti koko tilassa.^[1]

Kynnen valmistelu akryylille

Tarttuakseen kynteen, ennen akryyliä tulee kynsi valmistella huolellisesti manikyyrillä, buffaamalla kynnen kiilto pois sekä käyttämällä kynnen kosteuden ja öljyn poistajaa (dehydrator) ja primeria. Primerilla ja dehydratorilla on kaksi eri tarkoitusta. Dehydrator poistaa kynnestä kosteuden ja rasvan parantaen kynsien pysyvyyttä ja estäen kosteuden muodostumista kynteen. Primer voi olla hapollinen tai hapoton. Hapolliset primerit sisältävät usein metakryylihappoa, joka tekee kynnen pinnalle mikroskooppisia "naarmuja" mikä auttaa akryylin tarttumista. Kemiallisella tasolla metakryylihapon molekyylit ovat kaksikätisiä (yksikäs molekyyli on kaksi atomia), joista toinen muodostaa vetysidoksen kynnen pinnalle ja toinen muodostaa kovalenttisen sidoksen joka liittää primer-molekyylin akryyliin. Hapolliset primerit ovat vahvempia kuin hapottomat, ja täten ne soveltuvat paremmin öljyisille kynsille, joissa on vaikeuksia akryylin irtautumisen kanssa. Hapollisia primereita käytetään vain akryylikynsissä, sillä hapollisen primerin lisääminen geelin alle voi vahingoittaa kynttä. Hapollista primeria ei myöskään tule käyttää vahingoittuneeseen kynteen.

Geelikynnet

Geelistä tehdyt kynnet ovat nykyään enemmän suosiossa, kuin perinteiset akryylikynnet. Geelikynsien suosio johtuu siitä, että geelikynsien tekeminen on helpompaa, kuin perinteisten akryylikynsien, ja geeli ei haise. Geelikynsiä voidaan tehdä buildergeelillä, eli rakennegeelillä, joka on valmiina seoksena purkissa. Rakennegeelillä voidaan rakentaa kynteen pituutta, tai tehdä vain luonnon kynnelle "vahvistus". Geelivahvistus estää luonnonkynnen halkeilua, ja auttaa kasvattamaan luonnonkynttä haluttuun mittaan. Geelivahvistuksessa ei myöskään lisätä pituutta. Rakennegeelejä on kolme eri tyyppiä, BIAB (builder in a bottle), rakennegeeli (builder gel) ja kovempi rakennegeeli (hard gel).

BIAB (Builder in a bottle)

BIAB- geelisysteemiä käytetään oman kynnen vahvistukseen, sekä pienen pituuden lisäämiseen. Nimensä mukaisesti geeli on kynsilakkapullossa avoimen purkin sijaan. Vaikka nimi geelivahvistus kuulostaa siltä, että geeli vahvistaisi kynttä kemiallisesti tai biologisesti, näin ei kuitenkaan ole, vaan se toimii suojakilpenä kynnen päällä. Tämä geeli ei sovellu pitkien pidennyksien tekemiseen (yli 3mm) eikä pitkien luonnonkynsien tukemiseen, sillä ei pysty tukemaan pitkää rakennetta. BIAB on koostumukseltaan ja rakenteeltaan geelilakan ja geelin yhdistelmä, ja se oli kehitelty nopeuttamaan työskentelyä rakennegeelin kanssa. BIAB-systeemin itsestään tasoittuvuuden vuoksi, se ei vaadi paljon viilaamista.

Hard BIAB

Perinteisestä BIAB-geelistä on myös Hard Gel versio, jossa yhdistyy BIAB- systeemin helppous ja Hard Geelin vahvuus. Hard Gel BIAB tulee viilata pois, kuten perinteinen Hard Gel.

Builder gel

Rakennegeeli on valmis seos, jota voidaan käyttää keskipitkissä rakennekynsissä. Builder geelistä on eri paksuuden variaatioita, kuten ohut viskositeetti, keskipaksu viskositeetti ja paksu viskositeetti. Paksumpi viskositeetti on helpompi työstää, sillä se pysyy paremmin paikallaan kuin ohut viskositeettinen geeli.

Hard Gel

Hard Gel poikkeaa muista tyypillisistä rakennegeeleistä siten, että se on vahvempi ja se ei jousta. Hard Gel poikkeaa muista systeemeistä myös siten, että sen poistoon tulee käyttää sähköviilaa. Hard Gel muodostuu vahvoista polymeeriketjuista, jotka muodostavat jäykän rakenteen, jota asetooni ei pääse läpäisemään. Hard Geelillä voidaan tehdä pitkiäkin kynsiä sen vahvuuden vuoksi.

Kirjallisuutta

Alexander-Potter, Pansy & Mineko Sugita: Kauniit kynnet. Yli 500 tyylikästä mallia. ((Nail Art Sourcebook. Over 500 Designs for Fingertip Fashions, 2012.) Suomentanut Nelli Iivanainen) Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-786-4

Aiheesta muualla

Rakennekynnet syynissä (Arkistoitu – Internet Archive). Plaza.fi Ellit 10.10.2007.
Ripsienpidennykset ja rakennekynnet allergianäkökulmasta. Allergia- ja astmaliitto.

Lähteet

Viitteet

↑ Akryylikynsien ilmanvaihto ttl.fi.

[1] Akryylikynsien ilmanvaihto ttl.fi.

[1]