Raffu Valtonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fredrik Rafael "Raffu" Valtonen (21. toukokuuta 19149. huhtikuuta 2000)[1] oli turkulainen muusikko, kapellimestari, viulisti, saksofonisti ja laulaja.[2][3] Director musices -arvonimen tasavallan presidentti myönsi hänelle vuonna 1987.

Orkesteri Inari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raffu Valtonen ja 1929 perustettu orkesteri Inari oli tunnettu esiintyjä Turussa ja lähiseudulla yli 60 vuoden ajan. Perustavassa kokoonpanossa soittivat Raffu, hänen veljensä Ruben Valtonen, Paavo Lindholm ja Eino Koskinen. Lindholmin mentyä asepalvelukseen rumpaliksi tuli Einari Valtonen. Inarin perustamisen aikaan Valtonen oli 15-vuotias ja nuorin Valtosen veljeksistä. Pojat nimesivät orkesterinsa Inariksi vastalauseeksi tuona aikana muodikkaille ulkomaisille nimille. Inari toimi amatöörivoimin yhtäjaksoisesti 1990-luvun alkupuolelle.[3]

Inarin hyvin alkanut ura jatkui menestyksellisesti sotavuosiin asti, joiden aikana oli voimassa tanssikielto. Sota-aikana Inari kierteli viihdyttämässä rannikkotykistön sotilaita kaikilla Suomenlahden linnakkeilla. Vuonna 1945 Puolustusvoimat pyysi Inaria viihdekiertueittensa vetäjäksi, ja niin lähtivät vauhtiin Raffun & Inarin tahdittamat aseveli-illat ja muut kiertueen viihdehetket. Näillä kiertueilla kokoonpano oli 8–12 miestä ja niiden loputtuakin hyväksi osoittautunut isompi kokoonpano säilytettiin edelleen.[3]

Alkoi 1950–luku ja isojen orkesterien aika. Muotiin tulivat foxtrotit, jive, samba ja muut latinalaiset rytmit. Inari veti tanssinystäviä Turun palokunnantalolle ja muihin tuon ajan suosikkipaikkoihin.[3]

Vuonna 1957 pyydettiin Raffu Valtosta ravintola Itämeren orkesterinjohtajaksi, jona hän toimi menestyksekkäästi vuoteen 1960. Itämeren kauden jälkeen palasi Valtonen taas omiensa pariin, ja Inarin toiminta jatkui kuten vanhaan hyvään aikaan, tosin suurten orkesterien aika oli jo auttamattomasti ohi ja Inarikin palasi alkuaikojensa 4–6 miehen kokoonpanoon.[3]

Inarin periaatteena oli soittaa hyvää musiikkia tilaisuuden ja tunnelman mukaan. Ohjelmiston monipuolisuudesta oli osoituksena myös se, että Inari viihdytti ystäviään mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa: suurissa juhlissa, suosituissa viihdetapahtumissa, ravintoloissa, tanssipaikoilla sekä yritys- ja yksityistilaisuuksissa. Turkulaiset muistavat Raffu Valtosen ja Valter Nymanin johtamat sekä Inarin säestämät yhteislauluillat Turun Vartiovuorenmäellä 1960- ja 1970-luvuilla. Kesäisin maanantai-iltaisin pidetyt tilaisuudet keräsivät tuhatpäisen yleisön. Myös radioesiintymiset olivat Valtosen ryhmälle tuttuja tilanteita.

Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtonen oli mukana perustamassa Turun Soitannollista Kerhoalähde? ja taitavana organisaattorina toimi pitkään viihdetoimikunnan vetäjänä.

Valtonen teki päivätyönsä Turun ja Porin lääninhallituksen vahtimestarina[4] eikä koskaan pyrkinyt muusikkona laajempaan maineeseen. Inarin aktiiviaikana ei ollut tapana, että paikalliset orkesterit tekevät omia levyjä; markkinointi tällä tasolla ei kuulunut ajan kuvaan. Valtosen yksityiskokoelmassa on tallenteita eri tilaisuuksien musiikista, mutta levyn tekemiseen hänet houkutteli Rauno Lepistö 1979 ja äänitykset tehtiin Studio 55:ssä Turussalähde?. Ilman Lepistöä ei Inarin musiikista olisi jäänyt jälkipolville mitään tallennetta. Levyn kappaleista valtaosa on Valtosen itsensä säveltämää ja sanoittamaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Fredrik Rafael Valtonen, Katariinan hautausmaa, Turku, hautatunnus 02.KE.01.1299 hautakartta.fi. Viitattu 16.12.2023.
  2. Stororkestern Inari under kapellmäst. Raffu Valtonens ledning, Annonsbladet för Kimito, Dragsfjärd, Västanfjärd och Hitis, 1947, No 50, sivu 2, julkaistu 11.12.1947
  3. a b c d e Raffun Inari oli suuressa suosiossa Turun Sanomat. Viitattu 16.12.2023.
  4. Lääninhallituksen apulaisvahtimestariksi on nimitetty ja määrätty työmies Fredrik Rafael Valtonen, Sosialisti, 1938, No 243, sivu 2, julkaistu 20.10.1938