Räpylä (eläimet)
Räpylä on vedessä liikkuvan eläimen varpaisiin kiinnittynyt, sarveiskerroksen peittämä ihopoimu.[1]
Linnun siirtäessä jalkaa eteenpäin, räpylä menee kasaan ja veden vastus pienenee. Kun lintu painaa jalkaa taaksepäin, jalan pinta-ala kasvaa ja potkun teho paranee. Räpylä on niin hyödyllinen, että se on kehittynyt evoluutiossa useissa kehityslinjoissa. Vesilintujen lisäksi sammakoilla, salamantereilla ja esimerkiksi saukoilla on jaloissaan räpylät.[2]
Räpylät luokitellaan sen mukaan, miten paljon varpaiden väleistä ne kattavat. Yleisin on malli, jossa räpylä ulottuu eteenpäin osoittavien varpaiden 2–4 välille. Tällainen on esimerkiksi sorsalinnuilla. Räpylä voi olla myös vain osan varpaan pituudesta, kuten monilla kahlaajilla. Se voi ulottua myös neljänteen varpaaseen jalan takana, kuten suulilla. Yhtenäisen räpylän asemesta kunkin varpaan sivulla voi olla erillinen uimaliuska. Tällainen on esimerkiksi uikuilla.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Puhetta lintujen jaloista Yle Vintti. Viitattu 27.9.2023.
- ↑ Webbed Feet Are an Evolutionary Hit Audubon. 2020. Viitattu 27.9.2023.
- ↑ Tlokita ja muut: Developmental mechanisms underlying webbed foot morphological diversity in waterbirds. Scientific reports / Nature, 2020. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.9.2023.