Quileutet
| Quileutet | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | englanti, quileute (†) | |||
Quileutet ovat intiaaniheimo Yhdysvaltojen Washingtonin osavaltiossa. Heillä on nykyisin reservaatteja Olympicin niemimaalla Tyynen valtameren rannikolla.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Quileutejen perinteinen asuinalue sijaitsi Ozettejärven eteläpuolella ja Hohjoesta pohjoiseen Olympicin niemimaalla. Ennen eurooppalaisten saapumista quileutet olivat hohien ja quinautien kanssa osa heimoliittoa, joka hallitsi huomattavia osia Olympicin niemimaasta. 1700-luvun lopulla heidän määränsä oli noin 500.[1]
Alueella oli ennen 1800-lukua käynyt joitakin eurooppalaisia, mutta heidät oli ilmeisesti joko tapettu tai orjuutettu. Käytännössä quileutet olivat vain vähän tekemisissä ulkomaailman kanssa ennen vuonna 1855, jolloin he allekirjoittivat Yhdysvaltojen kanssa sopimuksen, jonka mukaan he siirtyivät omaan reservaattiinsa.[1] Reservaatti oli kuitenkin niin syrjäinen, että monikaan intiaaneista ei siine todellisuudessa muuttanut. Presidentti Benjamin Harrison perusti asetuksella vuonna 1889 uuden La Pushin reservaatin ja Hoh-joen quileutet saivat oman reservaattinsa neljä vuotta myöhemmin.[2]
La Pushissa oli vuonna 1882 avattu eurooppalaistyylinen koulu, jonne kovin moni ei kuitenkaan suostunut lapsiaan lähettämään. Välit intiaanien ja uudisasukkaiden välillä olivat kireät. Vuonna 1889 eräs uudisasuttaja sytytti tulen rakennukseen La Pushissa ja muihin rakennuksiin levinnyt tuli hävitti suuren osan intiaanien säilyttämistä esineistä ennen eurooppalaisten saapumista. Vuonna 1895 quileutet liittyivät Indian Shaker Church-kirkkoon. Perinteisestä valastuksesta luovuttiin vuonna 1904 ja hylkeenpyynnistä 1930-luvulla. Valkoiset omivat heimon vanhat kalastusvedet vuonna 1912 säilyketehtaan tarpeisiin. Heimon perustuslaki laadittiin vuonna 1936.[1] Oikeus vahvisti heimoin kalastusoikeudet vuonna 1974.[2]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Quileutet asuttivat kyliä, joiden asukkaat koostuivat suvusta. Jokaisella kylällä oli kaksi päällikköä, joiden asema oli periytyvä. Periytyvä asema yhteiskunnassa oli päällikkyyden ohella orjuus. Orjia saatiin sotaretkillä tai kaupan kautta. Yksittäinen intiaani saattoi edetä yhteiskunnallisessa asemassaan ansaiten oikeuksia arvonimiin, tansseihin, henkien voimiin tai eril salaisten seurojen jäsenyyteen. Quileutien arvomaailmassa painotettiin etenkin puhtautta, malttia ja anteliaisuutta. Yhteiskyntajärjestelmään kuului myös kymmenen erilaista avioliittoa. Niihin lukeutui myös moniavioisuus ja avioerot eivät olleet harvinaisia. Sen sijaan esiaviollinen ja avioliiton ulkopuolinen seksi oli tabu. Ylimystöön kuuluvat harjoittivat lastensa pään litistämistä.[1]
Quileutejen maailmankatsomukseen liittyivät erilaiset aaveet, henget, hirviöt ja muut olennot. Yksittäiset henkilöt saattoivat saavuttaa oman suojelushenkensä esimerkiksi näyetsinnän kautta. Suojelushenkiä saatettiin myös menettää tai varastaa. Quileuteilla oli viisi seremoniallista salaseuraa, metsästäjä, soturi, valastaja, šamaani ja kalastaja. Liittyäkseen niistä yhteen henkilöllä piti olla joko oikea suojelushenki tai hänen tuli järjestää potlatch. Seurojen liittymisriitit järjestettiin yleensä talvisin ja niihin liittyi tansseja puisissa naamioissa.
Quileuten kieli on hävinnyt.[3] Kieltä on kuitenkin sittemmin pyritty elvyttämään.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Bruce E. Johansen ja Barry M. Pritzker: Encyclopedia of American Indian History, s. 1098–1099. ABC-CLIO, 2008. ISBN ISBN 978-1-85109-818-7 (englanniksi)
- ↑ a b History Quileute Nation. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Endangered languages: the full list The Guardian. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
- ↑ The Quileute language Quileute Nation. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nation - Heimon kotisivut (englanniksi)