Punasolujen siirto vastasyntyneelle
Vastasyntyneillä tarkoitetaan vauvoja, jotka ovat enintään 28 päivän ikäisiä.[1] Useimmat erittäin ennenaikaiset eli ennen 28 raskausviikkoa syntyneet keskoset tarvitsevat vähintään yhden punasolusiirron.[2] Tämä johtuu osittain verinäytteillä poistetun veren määrästä verrattuna vauvan kokonaisveritilavuuteen (iatrogeeninen anemia) [3] ja osittain keskosten anemiasta. Suurin osa verensiirroista annetaan pieninä täydentävinä verensiirtoina, jotta vauvan hemoglobiiniarvo nousee tietyn ennalta määritellyn tason yläpuolelle tai koska vauva on huonovointinen anemian vuoksi.[2] Vauvojen anemian mahdollisia sivuvaikutuksia voivat olla huono kasvu, velttous ja apneajaksot. Vaihtoverensiirtoa käytetään hoitamaan nopeasti nousevaa bilirubiinia, joka ei reagoi valohoitoon tai suonensisäiseen immunoglobuliiniin.[4] Tämä johtuu yleensä vastasyntyneen hemolyyttisestä sairaudesta, mutta kyseessä voi olla myös muita syitä, kuten G6PD-puutos.
Milloin verensiirto tarvitaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alla on British Society of Hematology -järjestön ehdottama verensiirtokynnys alle 32 raskausviikon ikäisinä syntyneille keskosille.[2] Nämä perustuvat hyvin pienille keskosille tehtyjen verensiirtojen systemaattiseen tarkasteluun.[5] [6]
| Ikä syntymän jälkeen | Ei hengitystukea
Hb g/l |
Lisähappi
Hb g/l |
Hengityskone
Hb g/l |
|---|---|---|---|
| Enintään 24 tuntia | < 100 | < 120 | < 120 |
| 1-7 päivää | < 100 | <100 | < 120 |
| 8-14 päivää | < 75 | < 95 | < 100 |
| Yli 14 päivää | < 75 | <85 | < 100 |
Punasolujen siirtokynnyksistä 32–37 raskausviikon välillä syntyneillä keskosilla ei ole näyttöä. British Society of Hematology ehdottaa samoja kynnysarvoja kuin hyvin pienille keskosille, jotka eivät tarvitse hengitystukea.[2]
Mitä ja kuinka siirtää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pieni siirto on yleensä 10-20 ml painokiloa kohti nopeudella 5 ml/kg/tunti.[1][2]
Suuri verensiirto vastaa vauvan koko arvioitua veritilavuutta (80 ml/kg) ja se tarvitaan yleensä sydänleikkauksen yhteydessä.[1]
Punasolujen vaihtosiirto annetaan yleensä vaikean hyperbilirubinemian tai anemian hoitoon vauvoilla, joilla on vastasyntyneen hemolyyttinen sairaus. Toimenpide poistaa äidiltä saatuja vasta-aineista sisältäviä vastasyntyneen punasoluja ja alentaa bilirubiinitasoa. "Kaksinkertainen tilavuuden vaihto" (160–200 ml/kg) poistaa noin 90 % vastasyntyneen punasoluista ja 50 % bilirubiinista.[1]
Tarvittavan verituotteen ominaisuudet vaihtelevat verensiirron laajuuden mukaan.[1][7]Verrattuna tavanomaisiin, noin kaksi viikkoa luovutuksen jälkeen käytettäviin punasoluhin, pienissä verensiirroissa ei näytä olevan mitään etua siitä, että ne käytetään tuoreempina, eli alle viikko luovutuksesta.[8]
Turvallisuusnäkökohtia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyneessä Kuningaskunnassa toimiva Serious Hazards of Transfusion (SHOT) - raportointijärjestelmän avulla valvotaan verensiirtojen turvallisuutta. Se on osoittanut, että vauvojen hoidossa tapahtuu suhteettoman paljon verensiirtovirheitä. Tähän on useita syitä.[9] Virhe voi johtua äidin ja vauvan näytteiden sekaannuksesta, useamman kuin yhden vauvan syntymästä, vauvoista, joilla ei vielä ole etunimeä, tai siitä, että vauvaan ei ole kiinnitetty henkilöllisyystietoja (esim. ranneke).[8] [9] [10]
Yhdestä aikuisen verenluovutuksesta voidaan valmistaa rinnakkaispusseja. Niitä käytettäessä vauva altistuu harvempien verenluovuttajien verelle.[1]
ABO-veriryhmämääritys ja vasta-aineseulonta vastasyntyneillä eroaa aikuisten ja vanhempien lasten veriryhmistä.[8] Kaikki vastasyntyneen punasoluissa havaitut vasta-aineet ovat äidin.[8] Siksi vauvalle annettavan verenluovutusveren on oltava ABO- ja RhD-yhteensopiva niin äidin kuin vauvan kanssa sekä antigeeninegatiivisia kaikille kliinisesti merkittäville äidin vasta-aineille.[2] [8]
Nekrotisoiva enterokoliitti voi ilmetä vastasyntyneiden punasolusiirron jälkeen, mutta vaikka näiden kahden välillä on yhteys, ei ole näyttöä siitä, että verensiirto aiheuttaisi häiriön.[2]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f JPAC - Transfusion Guidelines 10-2-neonatal-transfusion www.transfusionguidelines.org. Viitattu 22.5.2018. en
- ↑ a b c d e f g New, Helen V.; Berryman, Jennifer; Bolton-Maggs, Paula H. B.; Cantwell, Carol; Chalmers, Elizabeth A.; Davies, Tony; Gottstein, Ruth; Kelleher, Andrea; Kumar, Sailesh: Guidelines on transfusion for fetuses, neonates and older children. British Journal of Haematology, 11.11. 2016, 175. vsk, nro 5, s. 784–828. PubMed:27861734. doi:10.1111/bjh.14233. ISSN 0007-1048.
- ↑ Jakacka, Natalia; Snarski, Emilian; Mekuria, Selamawit: Prevention of Iatrogenic Anemia in Critical and Neonatal Care. Advances in Clinical and Experimental Medicine, Tammikuu 2016, 25. vsk, nro 1, s. 191-197. PubMed:26935514. doi:10.17219/acem/32065. ISSN 1899-5276.
- ↑ Jaundice in newborn babies under 28 days | Guidance and guidelines | NICE www.nice.org.uk. Viitattu 18.5.2018. en-GB
- ↑ Venkatesh, Vidheya; Khan, Rizwan; Curley, Anna; Hopewell, Sally; Doree, Carolyn; Stanworth, Simon: The safety and efficacy of red cell transfusions in neonates: a systematic review of randomized controlled trials. British Journal of Haematology, 29.5.2012, 158. vsk, nro 3, s. 370–385. PubMed:22639894. doi:10.1111/j.1365-2141.2012.09180.x. ISSN 0007-1048.
- ↑ Whyte, Robin; Kirpalani, Haresh: Cochrane Database of Systematic Reviews (11): CD000512, 9.11.2011. The Cochrane Library. PubMed:22071798. doi:10.1002/14651858.cd000512.pub2.
- ↑ JPAC - Transfusion Guidelines - spefications for blood components transfusion guidelines.org. Viitattu 22.5.2018. en
- ↑ a b c d e Keir, Amy: Neonatal red blood cell transfusion www.isbtweb.org. Viitattu 18.5.2018. en
- ↑ a b SHOT Annual Reports and Summaries - Serious Hazars of Tansfusions shotuk.org. Viitattu 18.5.2018.
- ↑ Paediatric and neonatal audits | NHSBT Hospitals and Science hospital.blood.co.uk. Viitattu 18.5.2018.