Pullonkaulailmiö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Populaation pullonkaulailmiö on evoluutioteorian käsite tapahtumalle, jossa yli 50 % populaatiosta tai ekosysteemin lajeista tuhoutuu. Syynä voivat olla äkillinen kuolleisuuden kasvu tai lisääntymisen estyminen. Nämä taas voivat johtua ympäristön muutoksista tai yksilöiden siirtymisestä uudelle elinalueelle. Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan usein perustajavaikutuksesta. Pullonkaulailmiön nimi tulee tapahtumaa kuvaavan populaation kokokuvaajan muodosta.

Pullonkaulat voivat aiheuttaa evoluutioon hyppäyksiä, koska ne lisäävät geneettisen ajautumisen ja sisäsiitoksen todennäköisyyttä.

Yleisemmin nimitystä pullonkaula voidaan käyttää eri yhteyksissä myös muista vastasavista ilmiöistä eri elämänaloilla.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Visentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alussa 12 yksilöön supistunut visenttipopulaatio oli vuonna 2000 noin 3600 yksilön suuruinen. Populaatiossa esiintyy vain kahta erilaista Y-kromosomia.

Suomalainen tautiperintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen tautiperinnön muodostumisessa on vaikuttanut kaksi pullonkaulailmiötä: ensin Suomea asutettaessa Suomeen tuli pienen asuttajajoukon mukana vain osa eurooppalaisesta tautiperinnöstä. Sitten Suomen eri osia asutettaessa pienet asuttajien joukot rikastivat eri tautigeenien esiintymistä paikallisesti uusilla asuinalueillaan.