Psykosynteesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Psykosynteesi on italialaisen lääkärin ja psykoanalyytikon Roberto Assagiolin kehittämä ihmisen kehittymiseen ja henkiseen kasvuun keskittyvä kokonaisvaltainen psykologian muoto ja osa transpersonaalisen psykologian koulukuntaa. Psykosynteesin mukaan ihminen on holistinen kokonaisuus, jossa sielu, keho, tunteet ja mieli ovat läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Psykosynteesi keskittyy siihen, mikä ihmisessä on tervettä ja pyrkii vahvistamaan sitä. Keskeinen käsite psykosynteesissä on oma tahto, sen löytyminen ja sen ohjauksessa eläminen.

Psykosynteesi – sielun psykologiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alussa italialaislääkäri Roberto Assagioli (1888-1974) loi perustan psykosynteesille. Hän otti vaikutteita psykoanalyysistä, lääketieteestä, filosofiasta, uskonnoista ja nykytieteestä.

Painopisteenä voimavarat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykosynteesi keskittyy siihen, mikä jokaisessa yksilössä on tervettä. Psykosynteesi keskittyy ihmisessä oleviin voimavaroihin ja kasvun mahdollisuuteen. Tahto on psykosynteesin keskeinen käsite.

Käytännönläheistä psykologiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykosynteesi on käytännönläheistä psykologiaa. Roberto Assagioli kehitti erilaisia käytännöllisiä työskentelytekniikoita, muun muassa ohjatut meditaatiot, symbolityöskentely, luova maalaaminen ja piirtäminen sekä kehon liike.

Italian Firenzessä toimii Instituto de Psicosintesi Dr Piero Ferruccin johdolla. Muualla muun muassa The Psychosynthesis & Education Trust (perustettu 1965, Britannia), Institute of Psychosynthesis (1986, Uusi-Seelanti) ja The Association for the Advancement of Psychosynthesis (AAP) (1995, Yhdysvallat) sekä Suomessa Suomen Psykosynteesiyhdistys ry (2011, Helsinki).

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]