Lähdekoodi sivulle Protestantismi

{{Protestantismi}}
{{Kristinusko}}
'''Protestantismi''' eli '''protestanttisuus''' (vrt. {{k-la|protestare}}, esittää vastalause<ref name="Spectrum"/>) on yksi [[kristinusko]]n kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat [[Katolinen kirkko|katolilaisuus]] ja [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisuus]]), joka syntyi 1500-luvun alussa [[Uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta. Protestanttisia kristinuskon suuntauksia, oppisuuntia tai kirkkoja ovat [[Kalvinismi|kalvinistinen]], [[Luterilaisuus|luterilainen]] ja [[anglikaaninen kirkko]]. Protestanttiset kirkot ovat myöhemmin jakautuneet lukuisiin uusiin kirkkokuntiin. Anglikaanisesta kirkosta irtautuivat Englannissa [[baptismi]] ja [[metodismi]] ja näistä kirkoista [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[adventismi]] ja [[helluntailaisuus]].

Protestantismi on katolilaisuuden jälkeen kristinuskon toiseksi suurin suuntaus. Perinteisillä protestanttisilla kirkoilla on maailmassa yli 600 miljoonaa kannattajaa, joista suuri osa [[Länsimaat|länsimaiden]] ulkopuolella. Lisäksi uusilla [[Evankelikalismi|evankelisilla liikkeillä]] on satoja miljoonia kannattajia.<ref name="gordonconwell"/> Yhdysvalloissa protestantteja on noin 40 prosenttia väestöstä.<ref name="pewresearch"/> [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] luterilaiset kirkot ovat olleet vahvoja. Nykyisin [[Maallistuminen|maallistumiskehitys]] on kuitenkin Pohjoismaissa ja Britanniassa voimakasta.<ref name="Hannikainen"/><ref name="Bradley"/> Saksassa protestantteja on noin 30 prosenttia väestöstä.<ref name="Zensus"/> [[Euroopan unioni]]n väestöstä protestanteiksi tunnustautuu [[Eurobarometri]]n mukaan noin yhdeksän prosenttia.<ref name="eurobarometer"/>

== Oppi ==

Protestantismilla viitataan 1500-luvun reformaation seurauksena syntyneisiin kristillisen uskon tulkintaan ja käytäntöön. Protestantismin piiriin on yleisesti luettu ne Euroopan ja Pohjois-Amerikan kirkot, jotka erosivat [[Katolinen kirkko|roomalaiskatolisuudesta]] ja säilyttivät uskonnollisen riippumattomuuden. Protestantismiin on sisältynyt myös itsenäisen ajattelun korostukset. Protestanttisessa teologiassa on reagoitu monesti älylliseen ja kulttuuriseen kehitykseen herkemmin kuin katolisessa tai [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] teologiassa. Alueelliset vaihtelut ovat olleet huomattavia ja heijastelleet niitä yhteiskuntia, joiden kanssa protestanttinen teologia on ollut tekemisissä.<ref>McGraith 2000, s. 582–583</ref>

== Tausta ==

{{Pääartikkeli|[[Protestantismin edeltäjät]], [[Uskonpuhdistus]]}}

[[Tiedosto:Union luthercalvin.jpg|pienois|[[Martti Luther|Martin Luther]] ja [[Jean Calvin]] saksalaisen kirkon lasimaalauksessa. [[Saksan evankelinen kirkko]] on paikallisten luterilaisten ja reformoitujen kirkkojen yhteenliittymä.]]
[[Ranska]]ssa 1500-luvun alku- ja keskivaiheilla toimineiden reformaattoreiden eli uskonpuhdistajien lisäksi yksi merkittävimmistä protestantismin syntyyn vaikuttaneista henkilöistä oli [[saksa]]lainen augustinolaismunkki [[Martti Luther]]. Luther arvosteli erityisesti katolisen kirkon [[korruptio]]ta sekä uskonopin ja hurskauselämän useita kohtia. Erityisen kriittinen hän oli kirkon harjoittamaa [[ane]]kauppaa kohtaan. Lutherin ja hänen työtovereittensa ympärille syntyneen liikkeen tarkoituksensa ei ollut synnyttää uutta kirkkoa vaan uudistaa katolisen kirkon käytäntöjä, jotka reformaattorit ymmärsivät Raamatun vastaisiksi. Protestiliike sai tukea kansalta ja paikallisten ruhtinaskuntien johtajilta. Sen sijaan katolisen kirkon hierarkia ei tunnustanut uudistustarpeita vaan erotti reformaattorit kirkon yhteydestä. 

Tämän seurauksena syntyivät [[Luterilaisuus|luterilainen]] ja [[Reformoitu kirkko|reformoitu]] eli [[Jean Calvin]]in mukaan [[Kalvinismi|kalvinistinen]] kirkko. Luterilaista ja reformoitua kirkkoa kutsutaan toisinaan myös evankelisiksi kirkoiksi erityisesti Saksassa. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Brittein saarilla]] valtiovalta perusti [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisen kirkon]]. Sen jumalanpalveluselämässä on katolisen kirkon piirteitä, mutta kirkon oppi on protestanttinen.

Uskonpuhdistuksen keskeiset periaatteet ovat raamattuperiaate ja uskonperiaate. Raamattuperiaatteen eli [[Uskonpuhdistuksen muotoperiaate|muotoperiaatteen]] mukaan ”[[Raamattu]] on kristityn uskon ja elämän ylin ohje” (lat. ''sola scriptura''). Uskonperiaatteen eli [[Uskonpuhdistuksen sisältöperiaate|sisältöperiaatteen]] mukaan ”Ihminen pelastuu yksin [[usko]]sta, yksin [[Armo (kristinusko)|armosta]]” (lat. ''sola fide, sola gratia''). Protestantismi korosti [[Jumala (kristinusko)|Jumalan]] tuonpuoleisuutta ja ihmisen [[Synti|perisyntiä]]. Se hylkäsi [[Rippi|ripin]] sakramenttina ja [[luostari]]laitoksen, supisti [[jumalanpalvelus]]menoja ja painotti [[saarna]]n kuuntelemista ja yksilön moraalia. Käsitys, että yksilö voi omakohtaisesti tulkita Raamattua, johti protestantismille ominaiseen uusien [[lahko]]jen syntyyn.<ref name="Spectrum"/>

== Historia ==

=== Kalvinismin ja luterilaisuuden eroavaisuudet ===

[[Tiedosto:Heiligengrabe, Kloster Stift zum Heiligengrabe, Stiftskirche -- 2017 -- 9969.jpg|pienois|[[Luterilaisuus|Luterilainen]] alttari Saksassa.]]
Reformaation kannattajien välille muodostui melko nopeasti keskinäisiä oppiin liittyviä erimielisyyksiä, joiden seurauksena protestantismi jakautui Manner-Euroopassa kalvinistiseen eli reformoituun ryhmään (Ranska, [[Sveitsi]], [[Alankomaat]]) ja luterilaiseen ryhmään. Reformoitujen kirkkojen johtohenkilöitä olivat [[Ulrich Zwingli]] ja [[Jean Calvin]]. Ranskan protestantit eli [[hugenotit]] kuuluivat reformoituun ryhmään.

Reformoitu kirkko vaati luterilaista suuntausta jyrkempää uskonopin ja uskonnollisten muotojen karsimista. Kun luterilaisten mukaan voitiin säilyttää se, mikä ei ole suoranaisesti Raamatun vastaista, reformoidun periaatteen mukaan tuli hylätä se, mistä ei ollut nimenomaista Raamatun vahvistusta. Reformoiduista kirkkorakennuksista poistettiin yleisesti kuvat ja [[alttari]]t. Reformoitu kirkko suhtautui myös kriittisesti [[piispa]]n virkaan ja sen [[Presbyteerinen kirkko|presbyteerinen]] siipi hylkäsi piispanviran kokonaan. Reformoitujen ja luterilaisten välille syntyi kiistaa myös [[sakramentti]]käsityksestä. Kun luterilaisten mukaan Kristuksen ruumis ja [[Kristuksen veri|veri]] on [[Ehtoollinen|ehtoollisessa]] todella, mutta salatusti läsnä, reformoitujen mukaan ehtoollisessa on Kristuksen ruumis läsnä vain symbolisesti tai hengellisesti. 

Samoin armo-opista syntyi erimielisyyttä. Calvin päätyi niin sanottuun kaksinkertaiseen [[predestinaatio]]-oppiin, jonka mukaan tietyt ihmiset on Jumalan kaikkitietävän viisauden nojalla ennalta määrätty [[Kadotus|kadotukseen]] ja toiset [[Pelastus (uskonto)|pelastukseen]]. Luther taas omaksui reformoidun ja katolisen näkemyksen välimuodon, jonka mukaan ihminen on ennalta määrätty pelastukseen, muttei kadotukseen. Reformoidussa kirkossa syntyi myöhemmin 1500-luvulla hollantilaisen rovasti [[Jacob Arminus|Jacob Arminuksen]] vaikutuksesta [[Arminolaisuus|arminolainen]] siipi, joka hylkäsi predestinaation vedoten Jumalan tahtoon pelastaa kaikki ihmiset ({{raamatunpaikka|1. Tim. 2:4}}) ja opetti ihmisen [[Vapaa tahto|vapaan tahdon]] valintaa pelastuksen suhteen [[evankeliumi]]a kuultaessa.

=== Anglikaaninen kirkko ===

Pari vuosikymmentä Manner-Euroopan reformaation jälkeen Brittein saarilla syntyi kuninkaan vaikutusvallan tuloksena [[anglikaaninen kirkko]]. Anglikaanikirkko on säilyttänyt liturgisessa elämässä monia katolisen kirkon piirteitä, mutta kirkon oppi on protestanttinen. Anglikaaninen kirkko pitää suuressa arvossa kirkon perinnettä ja se on säilyttänyt [[Apostolinen suksessio|historiallisen piispuuden]] katkeamattomana.

=== Muita suuntauksia ===

[[Tiedosto:Bethesda Temple Ap Church Dayton OH.jpg|pienois|Bethesda Temple Apostolic Church Ohiossa.]]
Protestanttiset kirkot ovat myöhemmin jakautuneet lukuisiin uusiin kirkkokuntiin. Reformaatiossa syntyi myös pienempiä liikkeitä, jotka katkaisivat lähes kaikki siteet katolisen kirkon tapoihin ja perinteeseen. Tällaisia olivat muun muassa [[anabaptistit]] sekä kolminaisuusopin vastustajat eli [[Antitrinitianismi|antitrinitaarit]]. 1600-luvulla  Englannin [[Puritanismi|puritaanit]] pyrkivät seurakuntalaisten elämän puhtauteen. Anglikaanikirkosta irtautuivat 1600-luvulla upotuskastetta korostava [[baptismi]], sakramentit hylkäävät [[kveekarit]] ja paikallisseurakuntaa korostava [[kongregationalismi]]. 1700-luvulla [[pietismi]]nä tunnettu herätysliike muodosti Euroopan kirkkoihin sisäisiä ryhmittymiä. Englannissa pietistinen herätys vaikutti [[John Wesley]]n [[metodismi]]n syntyyn. 1800-luvulla kehittyivät vapaakirkolliset yhteisöt eli [[vapaat suunnat]].<ref name="Spectrum"/>

Anglikaaninen kirkko on korostanut muista protestanttisista kirkoista poikkeavaa luonnettaan, vaikka se onkin erillinen katolisesta kirkosta. Protestantismin toisena äärilaitana ovat monet reformoidun kirkon oppien pohjalta syntyneet liikkeet. Jotkut näistä liikkeistä, kuten [[Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko|mormonit]] ja [[Jehovan todistajat]], ovat edenneet kristinuskon [[Kristillisperäiset liikkeet|rajoille tai ulkopuolelle]].<ref name="Spectrum"/> [[Helluntailaisuus|Helluntaiherätys]] syntyi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa baptismin ja metodismin pohjalta. 1960-luvulla helluntailaisuuden rinnalle syntyi [[karismaattinen liike]], joka ylitti kirkkokuntien rajat<ref name="A239">Arffman 2004, s. 239.</ref>.

[[Valistus|Valistuksen]] ajalla syntyi [[Liberaaliteologia|vapaamielinen]] teologinen suuntaus, joka kehittyi seuraavalla vuosisadalla entistä enemmän yksilöä korostavaksi moraaliopiksi. Uskontoa alettiin pitää yksityisasiana ja kirkko alettiin nähdä ennen kaikkea elämänkaaren seremonioiden hoitajana. Kirkon merkitystä kasvatuksessa ja yhteiskunnassa saatettiin myös arvostaa. Tätä näkemystä edustivat [[Uusprotestantismi|uusprotestanttiset]] teologit, kuten [[David Strauss]], [[Friedrich Schleiermacher]] ja [[Adolf von Harnack]].<ref name="Spectrum"/>

1900-luvun lopulta alkaen [[Konservatismi|konservatiiviset]] ja [[Fundamentalismi|fundamentalistiset]] kirkot ovat Yhdysvalloissa jossain määrin voimistuneet. Poliittisesti tämä on näkynyt [[Kristillinen oikeisto|kristillisen oikeisto]]n vaikutusvallan kasvuna. Esimerkiksi [[Billy Graham]] vaikutti laajasti Yhdysvaltain ulkopuolella. [[Evankelikalismi|Evankelioimisliikkeet]] ovat nousseet muun muassa television välityksellä merkittäviksi vaikuttajiksi.<ref name="A239"/>

== Kannatus ja tukialueet ==

[[Tiedosto:Protestant majority countries (2010).svg|pienois|Protestanttisen enemmistön maat vuonna 2010.]]
[[Tiedosto:Countries by percentage of Protestants (2010).svg|pienois|Protestantismin kannatusalueet vuonna 2010.]]
[[Tiedosto:Religious denominations in Germany, 2011 Census, self-identification of the population.svg|pienois|pysty=0.5|Protestantismin kannatus Saksassa vuonna 2011 on kuvattu kartassa sinisellä.]]

Protestantismi on katolilaisuuden jälkeen kristinuskon toiseksi suurin suuntaus.<ref name="gordonconwell"/> Protestanttisiin kirkkoihin kuului vuonna 2004 noin kolmannes kaikista kristityistä. Pohjois-Euroopan ja anglosaksisen Pohjois-Amerikan lisäksi protestanttisten kirkkojen vahvinta kannatusaluetta ovat [[Australia]], Tyynenmeren alue ja Saharan eteläpuolinen Afrikka – erityisesti Englannin ja Saksan entiset siirtomaat.<ref>Arffman 2004, s. 249.</ref> Perinteisten kirkkojen lisäksi isäksi uusilla [[Evankelikalismi|evankelisilla liikkeillä]] on satoja miljoonia kannattajia.<ref name="gordonconwell"/>

Yhdysvalloissa protestantteja on noin 40 prosenttia väestöstä.<ref name="pewresearch"/> [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] luterilaiset kirkot ovat olleet vahvoja, mutta [[Maallistuminen|sekularisaatio]] on kuitenkin Pohjoismaissa ja Britanniassa voimakasta.<ref name="Hannikainen"/><ref name="Bradley"/> Saksassa protestantteja on noin 30 prosenttia väestöstä.<ref name="Zensus"/> [[Euroopan unioni]]n väestöstä protestanteiksi tunnustautuu [[Eurobarometri]]n mukaan noin yhdeksän prosenttia.<ref name="eurobarometer"/>

Eri protestanttisilla suuntauksilla on arviolta seuraavat määrät kannattajia:

* [[Helluntailaisuus|Helluntailaisia]] 279 miljoonaa<ref name="Rytkönen"/>
* [[Baptismi|Baptisteja]] 100 miljoonaa<ref name="baptist-world-alliance"/>
* [[Anglikaaninen kirkko|Anglikaaneja]] 80 miljoonaa<ref name="Rytkönen"/>
* Reformoituja 80 miljoonaa (mukaan lukien [[reformoidut kirkot]], [[presbyteerinen kirkko]] ja [[yhdistynyt kirkko]]).<ref name="oikoumene.org"/>
* [[Luterilaisuus|Luterilaisia]] 77 miljoona<ref name="Rytkönen"/><ref name="lwf_stat"/>
* [[Metodismi|Metodisteja]] 60–80 miljoonaa
* [[Adventismi|Adventisteja]] 22 miljoonaa

Protestantismin suuntaukset jäävät siis jälkeen katolilaisuudesta, jolla on 1256 miljoonaa kannattajaa. [[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisuudella]] on yli 295 miljoonaa kannattajaa.<ref name="gordonconwell"/> Helluntailaisuus, baptismi ja kalvinilaisuus ovat levinneet laajasti eri puolille maailmaa eri kansanryhmien keskuuteen. Sen sijaan luterilaisuutta on professori Risto Saarinen luonnehtinut ”valkoisen keskiluokan, tai Afrikan maissa mustan keskiluokan” uskonnoksi.<ref name="Rytkönen"/>

== Muita protestanttisia suuntauksia ==
* [[Anabaptismi|Anabaptistit]] ([[hutteriitit]], [[mennoniitat]] ja [[amissit]])
* [[Evankelikalismi]]
* [[Kveekarit]]
* [[Pelastusarmeija]]

== Katso myös ==
* [[Karismaattinen liike]]
* [[Viisi protestanttisen reformaation pääperiaatetta]]
* [[Megakirkko]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Arffman, Kaarlo | Nimeke=Kristinuskon historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2004 | Isbn=951-37-4183-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=McGrath, Alister (toim.) | Nimeke=Modernin teologian ensyklopedia | Selite=(The Blackwell Encyclopedia of Modern Christian Thought, 1993.) Suomentaneet Satu Norja ja Kia Sammalkorpi-Soini | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2000 | Isbn=951-625-495-0}}

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="baptist-world-alliance">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.oikoumene.org/organization/baptist-world-alliance | Nimeke=Baptist World Alliance | Julkaisu=Oikoumene.org | Julkaisija=Kirkkojen maailmanneuvosto | Viitattu=2.3.2023 | Kieli={{en}} }}</ref>

<ref name="Bradley">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.thetablet.co.uk/features/2/11857/the-strange-death-of-protestant-britain-the-near-loss-of-religious-sensibilities | Tekijä=Bradley, Ian | Nimeke=The strange death of Protestant Britain: the near-loss of religious sensibilities | Ajankohta=13.12.2017 | Julkaisu=The Tablet | Selite=tilaajille | Viitattu=27.2.2023 | Kieli={{en}} }}</ref>

<ref name="eurobarometer">{{Verkkoviite | Osoite=https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2251 | Nimeke=Discrimination in the European Union | Ajankohta=2019 | Julkaisija=Eurobarometer | Viitattu=27.2.2023 | Kieli={{en}} }}</ref>

<ref name="gordonconwell">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.gordonconwell.edu/center-for-global-christianity/wp-content/uploads/sites/13/2022/01/Status-of-Global-Christianity-2022.pdf | Tekijä=Zurlo, Gina A. & Johnson, Todd M. & Crossing, Peter F. | Nimeke=Status of Global Christianity, 2022, in the Context of 1900–2050 | Ajankohta=2022 | Julkaisija=Center for the Study of Global Christianity | Viitattu=15.6.2022 | Kieli={{en}} | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>

<ref name="Hannikainen">{{Verkkoviite | Osoite=https://europeanacademyofreligionandsociety.com/news/thriving-or-just-surviving-the-future-of-the-finnish-national-church/ | Tekijä=Hannikainen, Pietari | Nimeke=Thriving or just surviving? The future of the Finnish national church | Ajankohta=18.8.2020 | Julkaisija=European Academy of Religion and Society | Viitattu=27.2.2023 | Kieli={{en}} }}</ref>

<ref name="lwf_stat">{{Verkkoviite | Osoite=https://lutheranworld.org/sites/default/files/2022-02/lwi-2019-statistics-en-20200825.pdf | Nimeke=The Lutheran World Federation – 2019 Membership Figures | Julkaisu=lutheranworld.org | Ajankohta=27.8.2014 | Julkaisija=Luterilainen maailmanliitto | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=7.5.2024}}</ref>

<ref name="Rytkönen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kotimaa.fi/artikkeli/miksi-helluntailaisuus-leviaa/ | Tekijä=Rytkönen, Jussi | Nimeke=Miksi helluntailaisuus leviää? | Ajankohta=27.8.2014 | Julkaisu=Kotimaa | Viitattu=27.2.2023}}</ref>

<ref name="oikoumene.org">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.oikoumene.org/organization/world-communion-of-reformed-churches | Nimeke=World Communion of Reformed Churches | Julkaisu=Oikoumene.org | Julkaisija=Kirkkojen maailmanneuvosto | Viitattu=2.3.2023 | Kieli={{en}} }}</ref>

<ref name="pewresearch">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.pewresearch.org/religion/2023/01/03/faith-on-the-hill-2023/ | Tekijä=Diamant, Jeff | Nimeke=Faith on the Hill | Ajankohta=3.1.2023 | Julkaisija=Pew Research Center | Viitattu=27.2.2023 | Kieli={{en}} }}</ref>

<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 9, Pai–Radh | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 | Isbn=951-0-07248-6}}</ref>

<ref name="Zensus">{{Verkkoviite | Osoite=https://ergebnisse.zensus2011.de/#dynTable:statUnit=PERSON;absRel=ANZAHL;ags=00;agsAxis=X;yAxis=RELIGION_AUSF | Nimeke=Zensusdatenbank – Ergebnisse des Zensus 2011 – Personen nach Religion (ausführlich) für Deutschland | Ajankohta=9.5.2011 | Julkaisija=Statistische Ämter des Bundes und der Länder | Viitattu=27.2.2023 | Kieli={{de}} | Arkisto=https://web.archive.org/web/20130621101339/https://ergebnisse.zensus2011.de/#dynTable:statUnit=PERSON;absRel=ANZAHL;ags=00;agsAxis=X;yAxis=RELIGION_AUSF | Arkistoitu=21.6.2013}}</ref>

}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
{{Kristinuskon historia}}
[[Luokka:Protestantismi|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]