Pohjavesinäytteenotto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjavesinäytteenottotutkimuksia tehdään vedenhankintaan liittyvissä selvityksissä, pohjavesialueiden luokitusten ja rajausten tarkistuksissa, pohjaveden suojeluun liittyvissä tutkimuksissa, pohjaveden laadun velvoitetarkkailussa tai pohjaveden pilaantuneisuusselvityksissä. Vedenhankintaselvityksissä näytteet voidaan ottaa kairareijistä, havaintoputkista, kaivoista tai lähteistä mutta pilaantuneisuusselvityksissä näytteet otetaan usein havaintoputkista tai koekuopista.

Yleisin pohjaveden näytteenottokohde on havaintoputki. Onnistuneen pohjavesinäytteenoton edellytyksenä on, että näytteenottopaikka soveltuu pohjavesinäytteen ottoon, näyte otetaan oikeilla välineillä ja menetelmillä, näytteenottovälineet ovat puhtaita, saatu vesinäyte käsitellään haluttujen analyysien vaatimalla tavalla ja säilytetään oikein kuljetuksen aikana ja että suositeltu säilytysaika ei ylity. Tärkeimpänä laadunvarmistus-toimenpiteenä on varmistaa, että havaintoputkessa seisonut pohjavesi ei joudu näytteeseen. Laaduntarkkailunäytteinä otetaan ainakin rinnakkaisnäytteet ja kontrollit kontaminaation tarkistamiseksi (sokeat). Lisäksi voidaan kuljetuksen ja säilytyksen aikana tapahtuneita muutoksia haitta-ainepitoisuudessa todeta lisäysnäytteellä. Näytteenoton laaduntarkkailunäytteitä suositellaan otettavaksi vähintään 2 % varsinaisista näytteistä (SFS-ISO 5667-14).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]