Plautilla Nelli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Plautilla Nelli
Pulisena Margherita Nelli[1]
Omakuva, Plautilla Nelli vuonna 1550.
Omakuva, Plautilla Nelli vuonna 1550.
Henkilötiedot
Syntynyt1524
Firenze
Kuollut1588 (63–64 vuotta)
Firenze
Ammatti taidemaalari, nunna
Taiteilija
Ala maalaustaide
Taidesuuntaus myöhäisrenessanssi, manierismi

Plautilla Nelli (1524-1588) oli italialainen nunna ja taidemaalari. Hänen suurikokoisissa öljymaalauksissa on vaikutteita Fra Bartolomeolta. Myös Girolamo Savonarolan mystisismi ja opetukset vaikuttivat Nellin maalauksiin.[2] Nelli maalasi muun muassa monumentaalikokoisen maalauksen viimeisestä tuomiosta.

Plautina Nelli on yksi harvoja Giorgio Vasarin Taiteilijaelämäkerroissaan mainitsemia naistaiteilijoita. Vasarin mukaan Nellin maalauksia oli Firenzen hienoston taloissa niin paljon, ettei niitä kaikkia voi mainita. Nellin sanotaan olleen ensimmäinen naispuolinen taidemaalari renessanssin Firenzessä.[1]

Luostarin maalaustyöpaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1538 varakkaan kauppiasperheen[1] 14-vuotias tytär Nelli meni dominikaanien luostariin, joka oli omistettu Katariina Sienalaiselle. Uskonnollisten maalausten maalaaminen oli luostarissa tapa välttää joutilaisuutta.[3] Luostari sijaitsi Pyhän Markuksen torin varrella Firenzessä rakennuksessa, joka on myöhemmin purettu.[1]

Plautina Nelli oli yhteydessä aikansa tunnettuihin maalareihin ja hän peri dominikaani Fra Bartolomeon piirustuksia. Bartolomeon ohella muita häneen vaikuttaneita taiteilijoita olivat Pietro Perugino ja Andrea del Sarto.[1] Plautilla ei kuitenkaan voinut varsinaisesti opiskella tai olla oppipoikana. Vasarin mukaan Nelli olisi yltänyt ihmeellisiin suorituksiin, jos olisi voinut opiskella kuten miespuoliset taidemaalarit.[4]

Nelli toimi luostarissa taiteellisen työpajan johtajana. Pyhien kuvien luomista pidettiin jokapäiväisenä työnä, joka toimi hartaudenharjoituksena. Nunnien maalaustyössä arvostettiin dominikaanisten perinteiden vaalimista, käytännössä jonkinasteista konservatiivisuutta taidemaun suhteen.[2]

Luostarissa tehtävät maalaukset vastasivat myös kysyntään, joten nunnat maalasivat sarjoina suosituimpia aiheita, kuten profiilikuvia dominikaanisista pyhimyksistä. Plautilla maalasi useita kuvia luostarin nimikkopyhimyksestä Katariina Sienalaisesta. Maalausten myynti oli luostarille tärkeää siksikin, että 1566 alkaen luostari ei voinut enää ottaa vastaan lahjoituksia luostarin ulkopuolelta.[2]

Viimeinen ehtoollinen -maalaus ja sen restaurointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasarin maininta Plautilla Nellistä johti Advancing Women Artists -nimisen järjestön perustamisen. Yhdistys on organisoinut Nellin ja muiden sivuun jääneiden naistaiteilijoiden teosten restaurointia ja tiedon tarjoamista historian naispuolisista taiteilijoista. Ensimmäisiä projekteja oli Nellin Viimeisen ehtoollisen entisöinti.[1] Vuonna 2019 valmistunut ja joukkorahoituksella toteutettu restaurointi kesti neljä vuotta.[4]

Nellin Viimeinen ehtoollinen on ainoa tunnettu tämän kokoluokan maalaus tästä aiheesta naismaalarilta. Sitä pidetään myös sommittelullisesti kunnianhimoisena. Anatomian opiskelu oli naisilta kielletty, ja 13 mieshahmon kuvaaminen luonnollisessa koossa oli perinteiden vastaista. Näin tärkeät aiheet varattiin muutenkin uransa huipulla oleville miesmaalareille.[4]

Viimeinen ehtoollinen, seitsemän metriä leveä ja kaksi metriä korkea maalaus kankaalle. Santa Maria Novella.
Sama maalaus ennen restaurointia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Plautilla Nelli. Advancing women artists. Viitattu 28.4.2024.
  2. a b c Plautilla Nelli. Art and devotion in the convent in Savonarola's footsteps. Uffizi 2017. Viitattu 28.4.2024.
  3. Eija Tanninen-Komulainen: Plautilla Nelli. Kirkko ja koti 28.6.2017. Pdf, s. 4. Viitattu 28.7.2024.
  4. a b c Alexandra Korey: Nelli’s Last Supper restored. The Florentine 17.10.2019. Viitattu 28.4.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]