Pitkäniemen sairaalan hautausmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Kappelinmäen hautausmaa” ohjaa tänne. Saman niminen hautausmaa on myös Vaasassa.

Pitkäniemen sairaalan hautausmaa (käytetty myös nimeä Kappelinmäen hautausmaa) on Nokialla Maatialanharjun Kappelinmäellä Sarpatintien pohjoispuolella sijaitseva käytöstä poistettu hautausmaa jonne on haudattu vuosina 1902–1964 426 läheisessä Pitkäniemen sairaalassa kuollutta potilasta. Hautausmaalle haudattiin pääasiassa Pitkäniemen sairaalan kriminaaliosaston potilaita sekä kunnan holhouksessa olleita potilaita joilla ei ollut omaisia eikä ruumista haluttu kuljettaa kotikuntaan. Sotavuosien 1939–1944 jälkeen hautausmaalle haudattiin myös luovutetuilta alueilta kotoisin olleita potilaita. Hautausmaan pinta-ala on noin 2 000 neliömetriä. Hautausmaa vihittiin käyttöön joulukuussa 1901 ja sitä laajennettiin vielä 1930-luvun alussa ja 1945–1946.[1][2]

Hautausmaan lounaiskulmassa eteläsivulla on kaksiosainen lukittu rautaportti betonisine portinpylväineen. Portin oikealla puolella on puuaitaa, muuten hautausmaa on aitaamaton. Hautausmaalla on Pitkäniemen sairaalan terapiayksikön vuonna 1992 pystyttämä kolmesta vaakasuorasta kivestä ja kivimaljasta koostuva muistomerkki johon on kiinnitetty muistolaatta. Hautausmaalta löytyy 37 hautamuistomerkkiä tai niiden jäännettä. Suurin osa hautakivistä sijaitsee lähellä hautausmaan pohjoissivua rinteessä. Kivet eivät ole suorissa riveissä ja osa on vinossa. Hautausmaan erikoisin muistomerkki on esikuntakapteeni Emil Nordströmin (1862–1918) hautakivi. Aikaisemmin hautausmaalla sijaitsi myös Jääkärin hauta, johon oli haudattu jääkärivänrikki Eino Siira (1898–1936). Hauta ja muistomerkki siirrettiin 1996 Siiran kotikuntaan Pudasjärvelle. Hautausmaan keskellä kasvaa suuri koivu ja hautausmaalla on aiemmin sijainnut satulakattoinen puinen ruumiskappeli joka purettiin 1960-luvun alussa mutta nykyisin alueella ei ole rakennuksia.[1][2]

Sairaalan potilaita kuoli eniten jatkosodan vuosina, vuonna 1941 kuoli 91 siviilipotilasta ja vuonna 1942 74 potilasta. Yleisin kuolinsyy oli tällöin aliravitsemus. Kuolleet potilaat haudattiin öisin kaivettuihin rivihautoihin.[1]

Hautausmaan läheisyydessä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikana venäläisten linnoitustöiden yhteydessä kaivettujen juoksuhautojen jäänteitä. Hautausmaata hoidetaan nykyisin lähinnä niittämällä kesäisin ruoho alueelta. Vuonna 2005 alue siivottiin perusteellisesti ja muun muassa maasta törröttäneet luut korjattiin pois.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]