Pitäjänkäynti
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Pitäjänkäynti oli Ruotsissa ja Suomessa varattomien koululaisten (teinien) ja ylioppilaiden tapa tehdä avunkeruumatkoja seurakuntiin. Käytäntö alkoi jo keskiajalla, mutta siinä ilmeni niin paljon epäkohtia, että Ruotsin hallitus kielsi sen 1780. Siitä huolimatta tapa jatkui 1800-luvulle saakka.[1][2] Avunkeruualueet jaettiin opiskelevan nuorison kesken ja kerääjiä kehotettiin käyttäytymään siivosti. Käytäntö kuitenkin häiritsi maalaisväestön rauhallista eloa, mutta maan hallitus sieti tapaa vuosisatoja välttämättömänä pahana.[3] Pitäjänkäynnin vähentämiseksi Ruotsissa otettiin 1624 käyttöön teinirahat, joka oli maanomistajilta kannettu vero. Teinirahat lakkautettiin Ruotsissa 1835 ja Suomessa 1865.[4]