Piraattiradiotoiminta Venäjällä
Piraattiradiotoiminta Venäjällä oli erityisen merkityksellistä 1990-luvun alussa, kun Venäjällä oli vielä voimassa Neuvostoliiton lainsäädäntö.
Esimerkiksi Pietarissa ja sitä ympäröivällä Leningradin alueella on runsaasti ilman toimilupaa toimivia radioita, jotka toimivat harrastepohjalta ja lähettävät ohjelmaa arkisin pari tuntia ohjelmaa, viikonloppuisin jopa viisi tuntia päivässä. Pienempien asemien lähetysaika on ehkä vain tunnin kaksi viikossa.[1]
Itse Pietarissa on runsaat kaksikymmentä lähetysluvan hankkinutta julkista ja kaupallista virallista radioasemaa, minkä lisäksi kaupungissa on ollut ja on kymmeniä toimiluvattomia radioasemia.[2]
FM:n eli ULA-taajuusalueen 87,5–108 MHz lisäksi Venäjällä käytetään Neuvostoliiton aikaisia FM-OIRT-taajuuksia 65–74 MHz, joista Venäjällä käytetään nimitystä UKV (ven. ультракороткие волны, ultrakоrоtkije volny ’ultralyhyet aallot’) erotukseksi Euroopan yleisradiounionin FM:stä.
Piraattiasemilla on myös omia verkkosivuja.
Toimiluvattomat asemat ja kansalaisvapaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimiluvattomat asemat kutsuvat itseään joko itsenäisiksi tai vapaiksi radioasemiksi. Ensimmäiset piraattiasemat syntyivät Neuvostoliiton purkauduttua ja samalla valtiomonopolismin päätyttyä. Median yksityistyminen koettiin Jeltsinin aikana demokratian itsepuolustukseksi, minkä vuoksi toimiluvattomiin asemiin ei ole suhdauduttu niin kriittisesti, että niitä olisi aktiivisesti pyritty poistamaan ja yleensä nuoret toimijat tuomitsemaan ankarasti. Venäjällä 1990-luvun alussa perustettiin myös 2 000 liikepankkia luvattomasti, koska pankkitoiminta oli valtion monopoli.[3]
Venäjällä piraattiradiotoiminnalla ei ole ollut pelkästään viihteellistä arvoa, vaan sitä on ymmärretty tapana turvata sananvapauden kautta myös muita kansalaisoikeuksia maan epävakaassa tilanteessa.
Tekninen taso vaihtelee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimiluvattomat asemat pyrkivät välttämään toimiluvallisten kaupallisten asemien taajuuksien häiritsemistä ja välttävät toistensa lähetystaajuuksia sekä toimivat toistensa kanssa yhteistyössä lähetystekniikan osalta. Joillain asemista lähetystehot ovat vaatimattomia, vain 0,2 W ja kuuluvuus kerrostalojen 5.–9. kerroksista 2–3 kilometriä. Joillain on lähetystehoa enemmän, esimerkiksi 15 W ja kuuluvuutta 15 kilometriä, stereofonisuus sekä RDS-signaali.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puškin i okrestnosti
- Real-Radio
- Spbradio
- Free Radio
- FM-Pirat (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuuntelijaraporttien mukaan lähetykset eivät ole säännöllisiä. Lähetysaikoja on ilmoitettu myös asemien omissa verkkojulkaisuissa.
- ↑ fmdx_ITALY, luettu 18.7.2007
- ↑ Lähetystekniikan saanti oli Neuvostoliiton aikana valtion jakelun varassa ja riippumattomaan tiedonvälitykseen suhdauduttiin neuvostovastaisena oppositiotoimintana