Pietarsaaren työväentalo
| Pietarsaaren työväentalo | |
|---|---|
| Työväentalo Kolmonen | |
 Pietarsaaren työväentalo 1910-luvulla. |
|
| Osoite | Koulukatu 19 |
| Sijainti | Pietarsaari |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1906 |
| Rakennuttaja | Pietarsaaren Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Pietarsaaren Sos.dem. Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 600 m² |
 |
|
Pietarsaaren työväentalo on Pietarsaaressa sijaitseva työväentalo. Työväentalo on osa Pohjoisnummen eli Skatan puukaupunginosan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teollisuus veti Pietarsaareen suomenkielistä työväestöä. Pietarsaaren suomenkielinen työväenyhdistys perustettiin maaliskuussa 1901 ja se liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen vuoden 1904 alussa. Jäseniä oli 537 ja ammattiosastoja 7 vuonna 1905. Vuoden kuluessa yhdistys järjesti 16 iltamat ja yhden huviretken. Yhdistys oli perustanut myös sairaus- ja hautausapukassan jäsenilleen. Oma talokin oli jo saatu hankituksi.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväenyhdistyksen hankkima huoneisto oli pieni ja yhdistys anoi kaupungilta tonttia uuden talon rakentamiseksi. Kaupungin ilmaiseksi tarjoama tontti oli yhdistyksen mielestä liian sivussa ja parempi tontti hankittiin keskeltä kaupunkia. Tontilla sijaitsi 1880-luvulta oleva rakennus, jota laajennettiin rakentamalla juhlasali ja kahvio. Rakennuspiirustukset uutta taloa varten hyväksyttiin lokakuussa 1905 ja rakennustöihin ryhdyttiin välittömästi. Varoja rakentamista varten oli jo kertynyt ja talo rakennettiin talkoilla.[2][3] Talon vihkiäisjuhlaa vietettiin vuotta myöhemmin, 20. lokakuuta 1906.[4]
Sisällissodan jälkeen työväentalo päätyi kommunistien haltuun.[5] Samalle tontille rakennettiin toinen talo tiilestä vuonna 1927.[6] Elokuussa 1930 kommunistit luovuttivat molemmat talot takaisin sosialidemokraateille.[7] Talot pakkohuutokaupattiin rakennusvelkojen tähden elokuussa 1931. Puurakennuksen osti Kansallis-Osake-Pankki 200 000 markalla. Myös yhdistyksen koko irtain omaisuus huutokaupattiin neljässä eri huutokaupassa.[8] Puutalo myytiin Pietarsaaren Rukoushuone Oy:lle vuonna 1934. Valtioneuvoston päätöksellä työväentalo palautettiin SDP:lle 1. joulukuuta 1948.[5]
Vuonna 1967 valmistui lisärakennus, johon tuli kokoustiloja. Taloa on remontoitu ahkerasti 2010-luvulla. Juhlasali maalattiin talkoilla vuonna 2014, peltikatto uusittiin vuosina 2015–2016 ja julkisivu maalattiin kesällä 2017.[3]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdistykseen oli vuoteen 1909 mennessä liittynyt jo 900 jäsentä. Näyttämötoiminta oli vilkasta ja yhdistys järjesti ahkerasti iltamia. Yhdistys ajoi yleistä äänioikeutta ja panosti raittiustyöhön. Huomiota kiinnitettiin myös työväestön asuinoloihin. Suomenkielinen työväenopisto perustettiin työväenyhdistyksen alaisuuteen vuonna 1909.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yrjö Sirola, toimittaja: SDP:n puoluetilasto 1905 Sos.dem. puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 20.4.2022.
- ↑ Länsisuomen Työmies 17.10.1905 no 118 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ a b Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.
- ↑ Kansan Lehti 20.10.1906 no 240 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ a b Pörssitieto: Pietarsaaren Rukoushuone Oy porssitieto.fi. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Kokkola 26.11.1932 no 135 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Kokkola 23.8.1930 no 96 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Pohjanmaan Kansa 27.8.1931 no 37 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ Pietarsaaren Sanomat 10.3.2021 pietarsaarensanomat.fi. Viitattu 18.5.2022.