Petrus Petrejus
Petrus Petrejus (noin 1570 Uppsala – 1622[1]) on ruotsalaisen diplomaatin ja kirjailijan Per Perssonin latinankielinen nimi. Hänet tunnetaan myös nimillä Petrus Petrejus de Erlesunda[1] Peter Petreius, Per Persson, ja Per Erlesund.[2]
Petruksen isä oli Linköpingin piispa Petrus Benedicti,[1] joka tunnetaan myös nimellä Per-Benedict Persson.[2]
Petrus Petrejus opiskeli Marburgin yliopistossa Saksassa. Hän kirjoitti siellä vuonna 1592 Ruotsin ensimmäisen tohtorinväitöskirjan matematiikan alalta. Vuosina 1601–1605 Petrejus oleskeli Venäjällä. Vuonna 1608 hän laati laajan kronikan nimeltä En viss och sanfärdigh Berättelse om några Förändringar, som i thesse framledne år uthi Storfurstendömet Moskow skedde äre (Varma ja totuudenmukainen kertomus muutamista muutoksista, jotka ovat viime vuosina tapahtuneet Moskovan suuriruhtinaskunnassa). Petrejuksen pääteos on Regni Muschovitici Sciographia, jonka hän kirjoitti vuosina 1614-15. Se oli tarkoitettu Ruotsin virallisen idänpolitiikan puolustukseksi ja sisälsi Venäjän oloja, maantiedettä, historiaa, kirkkoa, sotalaitosta ja tapoja koskevia tietoja. Teoksesta ilmestyi vuonna 1620 saksankielinen käännös nimellä Historien und Bericht von dem Grossfürstenthumb Muschkow. Petrus Petrejuksen teos oli 1600-luvun ajan ja vielä 1700-luvullakin eniten lainattuja Venäjän kuvauksia. Hänen ajankohtaisia aiheita käsitellyt kirjallinen tuotantonsa on laaja ja monipuolinen, ja se perustuu omien havaintojen lisäksi kirjallisiin lähteisiin. Useimmat hänen teoksistaan käsittelevät Venäjää.[2][1][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kari Tarkiainen, Se vanha vainooja s. 55–67. Verkkojulkaisu
- ↑ a b c Tarkiainen, Kari: Moskovalainen. Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478–1721. S. 100–102. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022.
- ↑ Tarkiainen, Kari: Moskovalainen. Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478–1721, s. 108, 114-115. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022. ISBN 978-951-858-576-6.
| ||||||||||||||
