Pereskioideae
| Pereskioideae | |
|---|---|
 Pereskia horrida |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
| Alaheimo: |
Pereskioideae K. Schumann 1898 |
Pereskioideae on kaktuskasvien (Cactaceae) heimon alaheimo.
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alaheimon kasvit ovat puumaisia, pensasmaisia tai kiipeileviä köynnöksiä, joiden varsissa esiintyy CAM-aineenvaihduntaa, jossa hiilidioksidi sidotaan yöllä orgaanisiksi hapoiksi ja käytetään päivällä yhteyttämiseen. Poikkileikkaukseltaan varret ovat pyöreitä eikä niissä ole uurteita eikä kyhmyjä. Verso on lehdellinen ja piikkinen. Kukat sijaitsevat yksittäin tai kukinnoissa ja ovat avoinna päivällä. Kukkapohjuksessa on suomuja tai lehtiä, jotka toisinaan ovat karisemattomia. Kukan areolit ovat vain harvoin piikkisiä. Kukkapohjus ei ole maljamainen. Hedelmät ovat avautumattomia ja marjamaisia, ja niiden seinämä on usein mehukas. Siemenet ovat enemmän tai vähemmän pyöreitä, enintään 7,5 mm:n läpimittaisia, ruskeanmustia, kiiltäviä, sileitä. Niissä ei ole laajaa kannattimen arven aluetta.[1]
Alaheimo edustaa kaktuskasvien heimossa ryhmää, jolla on alkukantaisimmat ja eniten kantamuodolta perittyjä ominaisuuksia. Useat ominaisuudet ilmentävät kaktuskasvien sukulaisuutta muihin Caryophyllales-lahkon heimoihin.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alaheimo on levinnyt Etelä-Meksikosta kaikkialle Karibialle ja Keski-Amerikkaan ja suureen osaan Etelä-Amerikkaa Andien itäpuolelle.[1]
Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alaheimossa on vain yksi suku: puukaktukset (Pereskia).[1] Suku on tosin uusimmassa tutkimuksessa jaettu kahtia niin, että pohjoisimmat lajit muodostavat suvun Rhodocactus, joka on lähinnä kaktusten yhteistä kantamuotoa. Näin ollen suku Pereskia laajemmassa mielessä on parafyleettinen.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9.
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/. (englanniksi) Viitattu 31.10.2014.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|