Paul Féval (vanhempi)
Paul Henri Corentin Féval, kirjailijanimi Francis Trolopp, (27. syyskuuta 1817 Rennes, Ranska – 8. maaliskuuta 1887 Pariisi, Ranska[1]) eli Paul Féval vanhempi oli ranskalainen romaanikirjailija. Féval tunnetaan parhaiten historiallisista romaaneista, mutta hän kirjoitti myös vampyyriromaaneja ja rikoskirjoja.
Féval oli tuottelias ranskalainen romaanikirjailija. Hänen ensimmäinen romaaninsa Le club des Phoques ilmestyi 1841, ja 1843 ilmestyi Loup blanc. Salanimellä Francis Trolopp 1844 julkaistu Mystères de Londres herätti yhtä suurta huomiota kuin Eugene Suen Pariisin salaisuudet (Mystères de Paris). Féval taisteli vuonna 1848 tasavaltaa vastaan, ja sen jälkeen hänen kynästään lähti runsas romaanitulva, josta esimerkkeinä La femme du banquier (1851), Le capitaine Simon (1853), Le paradis des femmes (1854), L’homme de fer (1856), Mme Gil Blas (1857), Frère Tranquille (1859), Le roi des gueux (1860), Quatre femmes et un homme (1862), Les tribunaux secrets (1864), L’hôtel Carnavalet (1866), Le secret des habits noirs (1870), Le chevalier Keramour (1874), La ville vampire (1875) ja Veillées de la famille (1882).[2]
Loppuiällään Féval, joka oli ollut maallinen mieleltään, liittyi ultramontanismiin ja muokkasi entisiä romaanejaan sen suuntaisiksi. Tämän kehityskauden teoksia ovat muun muassa Les Jésuites (1877) ja Les étapes d’une conversion (1877). Févalin kootut teokset ilmestyi 1895.[2]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paul Féval syntyi Rennesissä Bretagnessa. Hän valmistui asianajajaksi 1836, mutta oli kiinnostuneempi kirjailijantyöstä. Hänen ensimmäiset romaaninsa ilmestyivät Pariisissa jatkokertomuksina. Févalin läpimurtoteos oli 1844 ilmestynyt romaani Les Mystères de Londres.[3] Aikansa kirjallisuudessa Févalin teokset asettuivat lähelle Alexandre Dumas’n ja Eugène Suen tuotantoa.lähde?
Févalin suurin menestysteos Le Bossu ilmestyi 1857. Vuonna 1862 hän julkaisi romaanin Jean Diable, jota on pidetty yhtenä varhaisimmista rikosromaaneista. Samana vuonna Féval perusti rikosromaaninsa mukaan nimetyn lehden. Hän julkaisi vielä useita rikoksia ja rikollisten maailmaa käsitteleviä teoksia.lähde?
Féval saavutti suurta suosiota kirjailijana, ja hänet valittiin kirjailijoiden järjestön Société des Gens de Lettren puheenjohtajaksi 1865. Samana vuonna Féval julkaisi ensimmäinen vampyyriromaaninsa La Vampire, 32 vuotta ennen lajin varmasti tunnetuimman edustajan Bram Stokerin Draculan ilmestymistä. Romaani oli mahdollisesti kirjoitettu jo 1856.lähde?
Vuosina 1873 ja 1875 Féval yritti liittyä Ranskan akatemiaan, mutta hänen teostensa viihteellisen luonteen ja kirjailijan poliittisten näkemysten vuoksi hakemukset hylättiin. Vuosi 1875 oli Févalin elämän tärkeä käännekohta, sillä hän menetti silloin lähes koko omaisuutensa Osmanien valtakuntaan liittyneessä talousskandaalissa. Féval koki uskonnollisen herätyksen, jonka vuoksi hän alkoi pitää kirjojaan syntisinä ja olisi halunnut kirjoittaa ne uudelleen. Féval kirjoitti joitakin uskonnollisia romaaneja, jotka eivät saavuttaneet erityistä suosiota.lähde?
Vuonna 1882 Féval kärsi jälleen taloudellisen menetyksen, kun hän joutui kavalluksen uhriksi. Féval halvaantui eikä pystynyt enää kirjoittamaan. Kaksi vuotta myöhemmin hän menetti vaimonsa, ja kolme vuotta myöhemmin hän itsekin kuoli sairaalassa.[3] Hänen poikansa Paul Féval nuorempi seurasi isänsä jälkiä kirjailijana.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Féval. 1. Paul Henri Corentin F., Nordisk familjebok, Uggleupplagan. 8. palsta 139 (ruotsiksi)
- ↑ a b Féval, Paul, Tietosanakirja osa 2, palsta 1048, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
- ↑ a b Helsingfors Dagblad, 15.3.1887, nro 72, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.07.2019.
- ↑ Féval. 2. Paul F., Nordisk familjebok, Uggleupplagan. 8. palsta 1340 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Paul Féval (vanhempi) on Wikiaineistossa
| ||||||||||||||||||
