Oulun työväentalo
| Oulun työväentalo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Pakkahuoneenkatu 28 |
| Sijainti | Oulu |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | työväentalo |
| Valmistumisvuosi | 1904 |
| Tuhoutui | 1944 |
| Suunnittelija | rakennusmestari Jurvelius |
| Omistaja | Oulun työväenyhdistys |
 |
|
Oulun työväentalo (myös Oulun Työväenyhdistyksen talo) sijaitsi Oulun keskustassa Vaaran kaupunginosassa nykyisten Pakkahuoneenkadun ja Mäkelinkadun (ent. Itäinen Pitkäkatu) kulmauksessa.[1] Jatkosodan pommituksissa vuonna 1944 tuhoutuneen rakennuksen oli suunnitellut oululainen rakennusmestari Jurvelius.[2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1886 perustettu Oulun työväenyhdistys hankki omistukseensa samalla tontilla sijainneen puurakennuksen 1888.[1] Uuden kivirakenteisen työväentalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1903 ja se vihittiin käyttöön saman vuoden marraskuussa. Talo valmistui kuitenkin vasta keväällä 1904[2]. Talosta sai omat tilat myös Oulun Työväen Teatteri (myöh. Oulun Työväen Näyttämö), joka esitti rakennuksen vihkiäistilaisuudessa Oulusta kotoisin olleen Teuvo Pakkalan näytelmän Tukkijoella. Jugendtyylisessä rakennuksessa oli lisäksi useita liikehuoneistoja ja siinä toimivat myös työväenyhdistyksen kirjasto sekä lukusali. Teatteri- ja juhlasali sijaitsi talon toisessa kerroksessa. Sen yläparvella varustettuun katsomoon mahtui yhteensä 700 henkeä.[4]
Elokuussa 1906 Oulun työväentalossa järjestettiin SDP:n viides puoluekokous, joka muodostui käänteentekeväksi koko suomalaisen työväenliikkeen kannalta. Oulussa oli tarkoitus pitää jo vuoden 1903 puoluekokous, mutta se jouduttiin rakennustöiden keskeneräisyyden vuoksi lopulta järjestämään Forssassa.[5] Vuonna 1907 työväentalossa aloitti toimintansa Oulun työväenopisto, joka toimi rakennuksessa vuoteen 1935 saakka.[6]
Sisällissodan aikana helmikuussa 1918 työväentalon ympäristössä käytiin kiivaita taisteluja. Lopulta rakennukseen linnoittautuneet punaiset antautuivat 3. helmikuuta ja nostivat sen merkiksi valkoisen lipun työväentalon salkoon.[7]
Oulun työväenyhdistyksen toiminta kiellettiin kesäkuussa 1930 ja samalla päättyi myös Oulun Työväen Näyttämön toiminta. Puoli vuotta myöhemmin rakennus pakkohuutokaupattiin ja se siirtyi Oulun Teatteritalo Oy:n omistukseen. Samalla rakennuksessa aloitti vastaperustettu Oulun Näyttämö, jonka teatteritalona työväentalo toimi aina tuhoutumiseensa vuoteen 1944 saakka.[4]
Uusi työväentalo ja teatteritalo rakennettiin entiselle paikalle arkkitehti Toivo Löyskän suunnitelmien mukaan. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui 1948, viimeisen rakennusvaiheen harjannostajaiset pidettiin marraskuussa 1953.[8] Uusi työväentalo puolestaan korvattiin nykyään Oulun Tetra -nimellä tunnetulla liike- ja toimistorakennuksella vuonna 1975.[1] Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Matti Hakala.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Historiaa Oulun Tetra. Arkistoitu 31.1.2016. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ a b c Kangas, Johanna: Nimi jäi, vaikka vanhaa Tetraa ei enää ole. Kaleva, 9.7.2007, s. 6. Oulu: Kirjapaino-osakeyhtiö Kaleva. ISSN 0356-1356. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.4.2016.2007.
- ↑ Kenttä, Risto: ”Oma tupa, oma lupa”, Oma apu, paras apu, s. 107-109. Oulu: PT Paino Oy, 1986. ISBN 951-99708-2-7.
- ↑ a b Historia Oulun Työväen Näyttämö. Arkistoitu 30.1.2016. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ Saarela, Tauno: Suurlakon ja eduskuntavaalien välissä – Sdp:n edustajakokous Oulussa 1906 24.8.2006. Yrjö Mäkelin -seura. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ Opiston esittely Oulu-opisto. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ Jakautunut kansa -- sisällissota Suomessa Pohjois-Pohjanmaan museo. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ Kenttä, Risto: ”Uudisrakennus; yksinkö vai yhdessä?”, Oma apu, paras apu, s. 203-208. Oulu: PT Paino Oy, 1986. ISBN 951-99708-2-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulun työväentalo Wikimedia Commonsissa
