Oluttynnyri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oluttynnyri josta on leikattu neljänneksen sektori pois esittelyä varten.

Oluttynnyri (engl. keg) on nykyisin yleensä ruostumattomasta teräksestä valmistettu oluen säilytys- ja varastointiastia.[1] Niitä valmistetaan myös muovista.[2] Aiemmin käytetty tammitynnyreitä on valmistettu myös puusta ja myöhemmin alumiinista.[3] Euroopassa yksi suurimpia oluttynnyreiden valmistaja on espanjalainen Envases Tecnicos Zaragoza Sociedad Limitada.[4]

Tynnyrin valmistus ruostumattomasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen oluttynnyreiden pitää kestää painetta ja täyttää elintarvikealan normit.[1][4] Hitsauksen jälkeen saumat puhdistetaan rautakontaminaatiosta ja hitsausoksidit poistetaan pinnasta, minkä jälkeen saumat passivoidaan ja peitataan korroosiokestävyyden palauttamiseksi. Työvaiheen jälkeen pintaan ei saa jäädä peittauksesta jäämiä, jotka voisivat liueta olueen.[4]

Tynnyreiden käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppalainen oluttynnyri on yleensä tilavuudeltaan 20, 30 tai 50 litraa.[5] Oluttynnyrit paineistetaan hiilidioksidilla, kun ne kytketään olutlinjastoon. Hiilidioksidi työntää oluen putkiin, joista se menee jäähdyttimen kautta oluthanalle, josta sitä lasketaan tuoppeihin tai laseihin.[6]

Käytön jälkeen tynnyrit pestään ja desinfioidaan ennen uudelleen täyttöä.[7]

Ennen terästynnyriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin tynnyri oli aikansa yleispakkaus, jota käytettiin kaikenlaisen irtotavaran kosteuden kestävään pakkaamisen. Olutta, viskiä, konjakkia ja viiniä varastoitiin silloin myös puisiin tynnyreihin, ja vielä nykyäänkin tynnyreitä käytetään alkoholiteollisuudessa esimerkiksi viskin, konjakin ja viinin kypsyttämiseen.[8] Tynnyreitä näihin tarkoituksiin tehdään yleensä tammesta tai esimerkiksi Yhdysvalloissa kasvavasta valkotammesta.[3] Kunnolla tehty tynnyri kestää hyvin hoidettuna käyttöä 50–100 vuotta.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b KEG-50-DIN: Ruostumaton teräs oluttynnyri KEG 50 litraa DIN Czech Brewery System. Viitattu 27.7.2020. (englanniksi)
  2. PETS: Petainers Czech Brewery System. Viitattu 27.7.2020.
  3. a b Salmi, Mikko: Tynnyriolut – muinaisuudesta muotiin Pieniolutkoulu.fi. Julkaistu alun perin Avec-lehdessä 1/2011. Viitattu 27.7.2020.
  4. a b c Oluttynnyreiden laatuun parannusta Henkelin prosessin avulla Lehdistötiedote – Henkel. 1.4.2019. Viitattu 27.7.2020.
  5. KEG: Olut tynnyrit Czech Brewery System. Viitattu 27.7.2020.
  6. Vallo, Annika: Parempaa olutta pienellä vaivalla – olutravintolan opas hanaoluen laadun ylläpitämiseen, s. 12. Opinnäytetyö. Helsinki: Haaga–Helia ammattikorkeakoulu, Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma, 2014. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.7.2020).
  7. Malty-Jari: Kegit eli oluttynnyrit Rekolan Panimo. 3.8.2012. Viitattu 27.7.2020.
  8. a b Tynnyrit täyteen tavaraa Tieteen Kuvalehti. Viitattu 27.7.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dredge, Mark: Brewing Features – The craft of making beer barrels. After a steady decline, are British coopers ready for a resurgence?. All About Beer Magazine, 1.7.2016, 37. vsk, nro 3. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.7.2020. (englanniksi)