Lähdekoodi sivulle Ohje:Kielioppi

{{Tyylioppaan sivu}}
{{Tyyliopas}}
Wikipediassa noudatetaan tavallisia suomen kirjakielen sääntöjä (katso [http://www.kotus.fi/kielitoimisto/ Kielitoimisto]).

==Isot ja pienet kirjaimet==
Erisnimet ja niihin verrattavat sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Sana ''jumala'' kirjoitetaan isolla alkukirjaimella silloin, kun kyseessä on kristinuskon, juutalaisuuden tai islamin jumala. Suomen kieliopin mukaisesti viikonpäivien, juhlien sekä historiallisten tapahtumien, aikakausien ja tyylisuuntien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: ''joulu, lokakuun vallankumous, isoviha, operaatio Barbarossa, antiikki, barokki''.

Tietolaatikoissa esiintyvät yleisnimet, jotka kirjoitetaan otsikon jälkeen, kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Katso esimerkiksi artikkeli [[Aristoteles]]: artikkelin oikealla laidalla olevassa tietolaatikossa on vasemmalla puolella otsikoita (kuten ”Koulukunta”), jotka on kirjoitettu isolla alkukirjaimella, ja oikealla otsikon jälkeen tuleva käsite on pienellä (tässä tapauksessa ”peripateettinen koulukunta”).

==Lyhenteet ja lyhennesanat==
Vältä lyhenteiden käyttöä. Kirjoittajasta lyhenteet saattavat äkkiseltään tuntua käteviltä, mutta lukijaa ne usein kuormittavat tarpeettomasti ja rikkovat lukurytmiä. Lisäksi lyhenteiden muodostamis-&nbsp;ja taivutussäännöt ovat mutkikkaita, mikä aiheuttaa helposti kirjoitusvirheitä.

Erittäin vakiintuneita lyhenteitä, sellaisia kuin ''esim.''&nbsp;’esimerkiksi’, ''ts.''&nbsp;’toisin sanoen’, ''jne.''&nbsp;’ja niin edelleen’ ja ''mm.''&nbsp;’muun muassa’, voi käyttää harkitusti, mutta tyylikkäintä on rajata niidenkin käyttö lähinnä irrallisiin välihuomautuksiin (esim.&nbsp;sulkeiden sisällä ne eivät töksähdä niin pahasti kuin juoksevassa tekstissä). [[Typografia|Typografian]] parantamiseksi kannattaa pisteeseen loppuva lyhenne kytkeä seuraavaan sanaan niin sanotulla yhdistävällä välilyönnillä <code>&amp;nbsp;</code> (jotta lyhenne ei jäisi yksinään rivin loppuun, jolloin se näyttäisi lopettavan virkkeen).

On myös sellaisia (usein sanojen alkukirjaimista muodostettuja) lyhenteitä, jotka itsessään ovat vakiintuneet jonkin asian nimeksi ja ovat tutumpiakin kuin lyhentämättömät nimet. Tällaisia ovat vaikkapa FBI ''(Federal Bureau of Investigation)'' ja HTTP ''(Hypertext Transfer Protocol)''. Niiden käyttö on usein jopa suotavampaa kuin täydellisen nimen. Ensimmäistä kertaa mainittaessa lyhenteet on kuitenkin hyvä kirjoittaa auki, jolloin täydellinen muoto annetaan kursiivimuotoisena sulkeissa, kuten yllä. 

Alku- tai isokirjainlyhenteet, jotka lausutaan kirjain kerrallaan, erotetaan kaksoispisteellä taivutuspäätteestään ja kirjoitetaan mieluiten suuraakkosin (esim.&nbsp;''HTTP:hen''). Mikäli alkukirjainlyhenne lausutaan sanana, kaksoispistettä ei käytetä ja sana kirjoitetaan mieluummin pienaakkosin (esim.&nbsp;''aidsiin''; tosin erisnimeksi tulkittavan lyhennesanan ensimmäinen kirjain on tietenkin iso, esim.&nbsp;''Natoon''). Harvoin käytetyn tai muuten hankalan lyhenteen voi myös kytkeä yhdysviivalla erilliseen selvennyssanaan, johon taivutuspääte liitetään (esim.&nbsp;''HTTP-protokollaan'').

Suomen kieleen on sanojen ja lyhenteiden väliin vakiintunut niin sanottuja lyhennesanoja, kuten ''Tehy'', ''Nato'' tai ''Kela''. Lyhennesanoja ei kirjoiteta isokirjainaakkosilla, vaan ne luetaan tavallisten sanojen tapaan (”nato”, ei ”N-A-T-O”)  ja niitä taivutetaan samalla tavoin kuin mitä tahansa muitakin sanoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/hyvaa_virkakielta/hyvaa_virkakielta_-palstan_arkisto_(2002_2014)/lyhennesanat|nimeke=Lyhennesanat|tekijä=Räsänen, Matti|julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus|luettu=22.4.2008}}</ref>

Mittayksiköiden ja sotilasyksiköiden merkintätapoja ja lyhenteitä käsitellään sivulla [[Ohje:Merkitsemiskäytännöt]].

==Välimerkit==
Wikipediassa noudatetaan suomen kieliopin [[välimerkki]]käytäntöjä ja [[pilkku|pilkutussääntöjä]].

== Vaikeita sanoja ==
[[Internet]]-verkkoon liittyvät termit ovat vielä hieman vakiintumattomia suomen kieleen. Seuraavia sääntöjä suositellaan käytettäväksi:

Internet-sanan voi kirjoittaa tuoreimpien säännösten mukaan joko isolla tai pienellä alkukirjaimella. Toisaalta taas [[intranet]] kirjoitetaan pienellä. Internet taipuu ''Internetiin''.

[[WWW]] kirjoitetaan yksinään isoilla kirjaimilla, koska se on isokirjainlyhenne sanoista ''World Wide Web''. Lyhenne on kuitenkin niin yleinen, että on tavallista kirjoittaa esimerkiksi ''www-sivu'' pienillä kirjaimilla.

=== Erisnimiä sisältävät yhdyssanat ===
;Maantieteelliset nimet
* Suuntia tai muita määritteitä sisältävät paikannimet ja aluenimet kirjoitetaan yleensä yhdysmerkin kera: ''Keski-Amerikka'', ''Ylä-Volta'', ''Uusi-Seelanti''. Yhdysnimen ja taipuvan määritteen yhdistelmä kirjoitetaan kuitenkin erikseen: ''Vanha Munkkiniemi''.
* Yksisanaiseen paikannimeen lisätään selittävä jälkiosa ilman yhdysmerkkiä: ''Uralvuoret'', ''Thamesjoki'', ''Orkneysaaret'', ''Oulujärvi''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/253 | Nimike = Paikannimet: yhteen kirjoitettavat (Mustalampi) | Julkaisu = Kielitoimiston ohjepankki | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus}}</ref> Sen sijaan paikannimissä, jotka koostuvat perusmuotoisesta sanaliitosta, selittävä jälkiosa erotetaan alkuosasta välilyönnillä ja yhdysmerkillä: ''Kuria Muria -saaret'', ''Saint Lawrence -joki''. Vaihtoehtoisesti alkuosan voi esittää genetiivissä: ''Kuria Murian saaret'', ''Saint Lawrencen joki''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/254 | Nimike = Paikannimet: yhdysmerkilliset (Ala-Mustalampi) | Julkaisu = Kielitoimiston ohjepankki | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus}}</ref>

;Eliöiden nimet
* Lajinimet kirjoitetaan pienellä ja yhteen: ''virginiantupakka'', ''amazoninkapokkipuu''.
* Rotunimet samoin: ''saksanpaimenkoira'', ''suomenkarja''.

;Lääketieteelliset nimet
* Yhden nimen sisältävä nimi erikseen: ''Parkinsonin tauti'', ''Japanin aivotulehdus''.
* Useita nimiä sisältävä nimi vain viimeistä osaa taivuttaen ja yhdysmerkeillä erottaen, loppuosa erikseen: ''Galloway–Mowatin oireyhtymä''.

;Matemaattiset teoreemat
* Yhden nimen sisältävä nimi erikseen: ''Fermat’n suuri lause'', ''Nagatan konjektuuri''.
* Useita nimiä sisältävä nimi kaikkia osia taivuttaen ja yhdysmerkeillä erottaen, loppuosa erikseen: ''Zariskin–Goldmanin–Krullin lause''.

=== Yhdyssana vai sanaliitto? ===
[[Yhdyssana]]n ja [[sanaliitto|sanaliiton]] välillä valitseminen voi tuottaa hankaluuksia. Seuraavassa luettelossa on lueteltuna kahden sanan sanaliittoja.
{{Kahden sanan sanaliitot}}

== Vieraan kielen vaikutteet ==
Vieraasta kielestä käännettäessä tekstiin tulee helposti [[Anglismi|anglismeja]], [[svetisismi|svetisismejä]] tai muuta sellaista. Niitä pitäisi välttää. Yleinen vieraiden kielten passiivirakenne, jossa ''jotain tehdään jonkun [https://www.google.fi/search?q=%22toimesta%22+site:fi.wikipedia.org toimesta]'', ei ole hyvää suomea, ellei lauseen tekijä ole esimerkiksi toimeksiantaja<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1256|nimike=Keisarin toimesta|tekijä=Eronen, Riitta&nbsp;& Juutilainen, Anja|julkaisu=Kielikello|ajankohta=Nro&nbsp;1/2001|julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus}}</ref>. Suomeksi se käännetään aktiivirakenteella, jossa ''joku tekee jotain''. '''''Toimesta'''''-ongelmaa havainnollistavat seuraavat esimerkkivirkkeet.
:VÄÄRIN: Yhtye perustettiin [[David Coverdale]]n ''toimesta''.
:OIKEIN: [[David Coverdale]] perusti yhtyeen.

Suomeksi ei ole myöskään hyvä sanoa, että ''jotain tapahtui jostain '''[https://www.google.fi/search?q=%22johtuen%22+site:fi.wikipedia.org johtuen]''''', vaan että ''jotain tapahtui jonkin '''vuoksi''' tai '''takia'''''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/johtua|nimike=johtua|julkaisu=Kielitoimiston sanakirja|julkaisija=Kotimaisten kielten keskus|selite=kohta&nbsp;1|lainaus=olla seurauksena, aiheutua jstak. ''1.&nbsp;Väärinkäsitys johtui siitä, että – –. Se johtuu asian luonteesta. Tilanne on tästä johtuen'' [= tästä syystä, tämän johdosta, takia, tähden, vuoksi] ''epäselvä. Siitä johtuen'' us.&nbsp;paremmin: siksi. ''Näistä syistä johtuen'' us.&nbsp;paremmin: näistä syistä.}}</ref>. Toinen vaihtoehto on korvata rakenne jollain muulla rakenteella.
:VÄÄRIN: Tästä ''johtuen'' [[Juri Borzakovski|Juri]] sai kokea tönimistä ja kyynärpääniskuja melko lailla. Tästä ''johtuen'' hän valitsi taktiikakseen rauhallisen juoksun.
:OIKEIN: Tämän ''takia'' Juri sai kokea tönimistä ja kyynärpään iskuja melko lailla. ''Siksi'' hän valitsi taktiikakseen rauhallisen juoksun.

Yleisiä svetisismejä ovat rikas-<ref>Kielitoimiston sanakirja: ”''Tapahtumarikas'' paremmin: runsas-, monitapahtumainen, -vaiheinen, tapauksekas. ''Tuloksista rikas'' [paremmin: tuloksekas, tuloksellinen] ''työ. Lumirikas'' [paremmin: runsasluminen] ''talvi.''”</ref>, köyhä-<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/köyhä|nimike=köyhä|julkaisu=Kielitoimiston sanakirja|julkaisija=Kotimaisten kielten keskus|selite=kohdat&nbsp;2.a ja&nbsp;c|lainaus=''Puistoköyhä'' [paremmin: vähäpuistoinen, miltei puistoton] ''kaupunki.'' – – ''Virikeköyhä'' paremmin: vähävirikkeinen.}}</ref>, vapaa-<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/vapaa|nimike=vapaa|julkaisu=Kielitoimiston sanakirja|julkaisija=Kotimaisten kielten keskus|selite=kohta&nbsp;12|lainaus=''Ruostevapaa'' paremmin: ruostumaton, ruosteeton. ''Reseptivapaa'' paremmin: reseptittä saatava.}}</ref> tai ystävällinen-loppuiset<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ystävällinen|nimike=ystävällinen|julkaisu=Kielitoimiston sanakirja|julkaisija=Kotimaisten kielten keskus|selite=kohta&nbsp;2.b|lainaus=us.&nbsp;paremmin toisin. ''Kudosystävällinen'' paremmin: kudoksia vahingoittamaton t.&nbsp;ärsyttämätön.}}</ref> adjektiivit.
:VÄÄRIN: lajirikas, verovapaa, väriköyhä
:OIKEIN: runsaslajinen, veroton, väritön

Muita svetisismejä: ''hän omaa'' ’hänellä on’<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/omata|nimike=omata|julkaisu=Kielitoimiston sanakirja|julkaisija=Kotimaisten kielten keskus|lainaus=vars. ilmaisemassa että jhk kuuluu jonkinlainen ominaisuus; tav. paremmin toisin. – – ''Huomattavia sivuvaikutuksia omaava lääke'' paremmin: lääke, jolla on huomattavia sivuvaikutuksia.}}</ref>, ''[https://www.google.fi/search?q=%22tänä+päivänä%22+site:fi.wikipedia.org tänä päivänä]'' ’nykyään’, ''jotakin löytyy'' ’jotakin on, jotakin tavataan’<ref>Kielitoimiston sanakirja: ”'''löytyy''' 2.&nbsp;kartettavaa käyttöä. ''Helsingissä löytyy'' [pitää olla: Helsingissä on] ''kauniita rakennuksia. Vielä löytyy'' [pitää olla: on (olemassa)] ''paikkoja, joissa''”</ref>.

== Muita vältettäviä ilmaisuja ==
Tietosanakirja-artikkeleissa tulisi käyttää huoliteltua yleiskieltä, ei slangia eikä puhekielisiä tai tuttavallisia ilmauksia.

:VÄÄRIN: ''Bändin'' kolmas ''sinkku lohkaistiin'' albumilta Definitely Maybe.
:OIKEIN: ''Yhtyeen'' kolmas ''single julkaistiin'' albumilta Definitely Maybe.

Suomea puhutaan muuallakin kuin Suomessa eikä suomenkielinen Wikipedia ole tarkoitettu yksinomaan Suomessa asuville. Ilmaukset, jotka olettavat lukijan suomalaiseksi, kuten ''maassamme'' tai ''kotimainen'' tulisi välttää.

:VÄÄRIN: Kaarlo Juho Ståhlberg oli ''maamme'' ensimmäinen presidentti.
:OIKEIN: Kaarlo Juho Ståhlberg oli ''Suomen'' ensimmäinen presidentti.

Selvää positiivista tai negatiivista painotusta ilmaisevat termit on usein parempi korvata neutraalilla ilmaisulla.

:VÄÄRIN: Elokuvaa ''tähditti'' John Travolta.
:OIKEIN: Elokuvan ''pääosaa esitti'' John Travolta.

== Katso myös ==
* [[Luettelo suomen kielen lyhenteistä]]
* [[Ohje:Ylisanat]]

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
*[https://kielitoimistonohjepankki.fi Kielitoimiston ohjepankki]
*Kielitoimisto: [http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ Asutusnimihakemisto] (mm.&nbsp;kuntien nimet ja niiden taivutus)
*Kielitoimisto: [https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/maat_paakaupungit_ja_kansalaisuudet Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet]
*Jukka Korpela: [http://jkorpela.fi/kielenopas/index.html Nykyajan kielenopas]
*Raimo Suonio: [http://www.nic.fi/~rsuonio/oikeinkirjoitus/ Oikeinkirjoitusohjeita news-kirjoittajille ja web-sivujen ylläpitäjille]