Onoma

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta ONOMA)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Onoma Shop

Onoma on Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta, jonka jäsenet joko asuvat tai työskentelevät Fiskarsin ruukissa. Osuuskunta on perustettu 1996 ja siinä 117 jäsentä (vuonna 2019). Onoman järjestää käsityötä, muotoilua ja taidetta esitteleviä näyttelyitä Fiskarsissa ja muualla. ONOMA-kaupassa myydään osuuskuntalaisten tuotteita. Osuskunta ylläpitää myös kansainvälistä vierasateljeeta.[1][2]

Alku ja perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiskarsin varatoimitusjohtajana aloitti 1987 Ingmar "Inko" Lindberg. Hän sai vastuulleen ruukin, yhtiön kiinteistöt sekä maa- ja metsäomistuksen. Koska yhtiö oli veitsitehdasta lukuun ottamatta siirtänyt ison osan tuotannosta pois ruukista, alkoi se rapistua ja oli tyhjillään vailla elämää. Lindberg alkoi kutsua käsityölläisiä, muotoilijoita ja taiteilijoita ruukkiin asumaan ja työskentelemään, olihan siellä paljon vapaata tilaa. 1990-luvun alussa luovia ihmisiä oli jo parikymmentä. 1994 heidän ensimmäinen näyttelyn järjestettiin Kuparipajalla, jonka nimi tietenkin oli Ensimmäinen näyttely. Pian sen jälkeen organisoiduttiin ja toimintamuodoksi valikoitui osuuskunta, joka perustettiin 1996[3][4].

Onoma Shop[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuparipajan näyttelyiden yhteydessä pidettiin Ruukkigalleria-nimistä liikettä. 1998 osuuskunta perusti oman myymälän Tornikellorakennukseen. Nimeksi ehdotettiin Oma, mutta koska se oli jo rekisteröity tavaramerkki, Barbro Kulvik huikkasi että sehän on tietenkin Onoma. Niinpä Onoma Shop oli syntynyt. Nimi viittaa siihen että myymälä On Oma, mutta myös kreikan nimeä tarkoittavaan sanaan. Onoma Shop toimii edelleenkin osuuskunnan jäsenten myymälänä samassa paikassa ja on auki ympäri vuoden.

Onoman palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onoman jäsenten palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erna Aaltonen - Muotoilun valtionpalkinto 2014
  • Soili Arha - vuoden tekstiilitaiteilija 1998
  • Kirsti Doukas – Pro Finlandia 2014, vuoden kultaseppä 1999, Muotoilun valtionpalkinto 2006
  • Antrei Hartikainen – World Skills hopeaa 2013, Serlachius museon kilpailu voitto 2016 , Finnish national skills kultaa 2010-11, Vuoden nuori muotoilija 2018
  • Simo Heikkilä – Pro Finlandia 2003, Taideteollisuuden valtionpalkinto 1985, Kaj Franck -palkinto 2011
  • Markku Kosonen* – Taideteollisuuden valtionpalkinto 1981, Alvar Aalto-stiftelsens Artek-pris, Asko Avonius-pris, Rantasalmipris, Pro Finlandia 2005
  • Barbro Kulvik – Taideteollisuuden valtionpalkinto 1976
  • Barbro Kulvik och Antti Siltavuori – Kulturfonden för Sverige och Finlands Kulturpris 1999
  • Barbro Kulvik och Antti Siltavuori – Vuoden teolliset muotoilijat 2001
  • Jukka Mäkelä* – Valtion taidepalkinto 1977 och 1981, Ars Fennica-ehdokas 1992, Carnegie Art Award 1998, Edstrands konstpris 2001, Pro Finlandia 2007
  • Jusa Peltoniemi – Runebergpalkintoehdokas 1995, Finlandiapalkintoehdokas 2000
  • Anneli Sainio – Kaj Franck-pris 2002, Suomipalkinto 1998
  • Kim Simonsson – Vuoden nuori taiteilija 2004
  • Howard Smith – Formgivningens statspris 2001
  • Kristian Saarikorpi – Vuoden kultaseppä 2005
  • Olli Tamminen* – Taideteollisuuden valtionpalkinto 1973
  • Pyry Tamminen – Vuoden nuori muotoilija 2003
  • Kari Virtanen – Pro Finlandia 2009, Bruno Mathsson-palkinto 1987, Muotoilun valtionpalkinto 2005

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta www.onoma.fi. 1.2.2019. Onoma. Viitattu 2.1.2019. (suomeksi, ruotsiksi)
  2. Fiskars Village Artist in Residence 14.10.2013. Firkarsair blogspot. Viitattu 15.2.2014. (englanniksi)
  3. Anna Paljakka: 10 Kerta. Onoma, 2003.
  4. Fiskars 1649 - 365 vuotta Suomen teollisuuden historiaa 4. uud. p. 2014. Fiskars Oyj Abp. Viitattu 1.2.2019.
  5. Fiskars voitti kestävän matkailun palkinnon Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2019.
  6. Matkailutoimittajien kilta jakoi vuosittaiset palkintonsa – tässä voittajat Rantapallo. Viitattu 1.2.2019.
  7. Fiskars Village Suomen nouseva kulttuurimatkailukohde Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 1.2.2019.