Lähdekoodi sivulle Nykykreikka

{{Kieli
| nimi       = Nykykreikka
| kartta     =
| kuvateksti =
| kuvankoko  = 
| muu        = kreikka
| oma        = Νέα Ελληνικά<br />Νεοελληνική γλώσσα
| alue       = ''Virallisena kielenä''<br>{{Kreikka}}<br />{{Kypros}}<br />''Virallisena vähemmistökielenä''<br />{{Albania}}<br />{{Italia}}<br />{{Romania}}<br />{{Armenia}}<br />{{Ukraina}}<br />+ siirtolaisia monissa maissa 
| vir        = [[Kreikka]], [[Kyproksen tasavalta|Kypros]], [[Euroopan unioni]]
| määrä      = 13 miljoonaa
| sija       = 74.
| kunta      = [[indoeurooppalaiset kielet]]
| ryhmä      = [[kreikan kieli|kreikka]]
| abc        = [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalainen]]
| huolto     = 
| iso1       = el
| iso2       = gre / ell
| iso3       = ell
| sil        = 
}}
{{Kreikan kielen historia}}
'''Nykykreikan kielellä''' eli '''(nyky)kreikalla''' ({{k-el|Νέα Ελληνικά|Néa Elliniká}} tai Νεοελληνική γλώσσα, ''Neoellinikí glóssa'') viitataan [[kreikan kieli|kreikan kielen]] muotoihin ja -murteisiin, joita puhutaan nykyaikana pääasiassa [[Kreikka|Kreikassa]] ja [[Kypros|Kyproksella]].

== Historia ==

Nykykreikka on kehittynyt [[muinaiskreikka|muinaiskreikasta]] ja [[Bysantin kreikka|keskiajan kreikasta]] luonnollisen kehityksen kautta. Tavallisesti kreikan kielen ”modernin” aikakauden katsotaan alkavan [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] kukistumisesta vuonna 1453. Selvää kielellistä rajaa ei tapahtuman seurauksena kuitenkaan voida tehdä, sillä monet luonteenomaiset, modernit kielen piirteet syntyivät jo vuosisatoja aiemmin.<ref name="Anhava">{{Kirjaviite | Tekijä=Anhava, Jaakko | Nimeke=Maailman kielet ja kielikunnat | Selite=3. painos | Sivu=85-87 | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-734-X}}</ref> Bysanttilaisen ajan päättyminen rikkoi kuitenkin lopullisesti yhteyden, joskin tuossa vaiheessa jo hyvin heikon sellaisen, muinaiskreikassa pitäytyneen kirjakielen ja puhekielen välillä.

[[Tiedosto:Idioma Griego.PNG|pienoiskuva|vasen|260px|Alueet, jossa modernia kreikkaa puhutaan; tummemmalla sinisellä merkityillä alueella se on virallinen kieli.]]
[[Osmanien Kreikka|Osmanivallan aikana]] 1500–1700-luvuilla [[Kreikan ortodoksinen kirkko]] käytti yhä [[koinee|Uuden testamentin kreikkaa]], ja [[klassinen kreikka|klassista kreikkaa]] opetettiin yleisesti Länsi-Euroopan [[yliopisto|yliopistoissa]]. Aikakauden kansanomaista kreikkaa ei kuitenkaan kirjoitettu missään. Kirjakielen kehitys alkoi 1700–1800-lukujen taitteessa kansallisen heräämisen myötä, hieman ennen Kreikan itsenäistymistä. Ensimmäisenä kehitettiin kirjakieli ''[[katharévousa]]'', joka ammensi klassisesta kreikasta ja yritti palauttaa kielen vuosisatojen takaiseen asuunsa. Sen ideoijana pidetään vuonna 1833 kuollutta kreikkalaista nationalistijohtaja [[Adamántios Koraís]]ia. Myöhemmin sen rinnalle kehitettiin enemmän nykyistä puhekieltä muistuttava ''[[dimotikí]]''-kirjakieli. Ensimmäisen vakavamieliseksi tarkoitetun kirjan dimotikí-kreikaksi kirjoitti [[Giánnis Psycháris]] vuonna 1888.<ref name="Anhava"/>

Kreikassa käytiin katharévousan ja dimotikín kannattajien välillä 1800-luvulta aina 1900-luvun jälkimmäiselle puoliskolle saakka ankariakin kiistoja, jotka tunnetaan [[Kreikan kielikiista]]na. Kirjakielen valinnasta tuli vahvasti poliittisesti värittynyt kysymys, ja yleensä [[oikeisto]] ja konservatiivit kannattivat katharévousaa, [[vasemmisto]] ja liberaalit dimotikía. Eri aikoina kumpikin vahvistettiin vuorollaan useita kertoja viralliseksi normiksi. Katharévousa oli Kreikan virallisena kielenä viimeksi [[Kreikan sotilasjuntta|sotilasjuntan]] hallitessa vuosina 1967–1974. Sotilasjuntan kaatumisen jälkeen dimotikí on vakiinnuttanut asemansa ''[[de facto]]'' -kirjakielenä, ja se on myös median ja koulujen kieli. Monet konservatiivit kannattavat kuitenkin yhä katharévousan käyttöä, ja sitä käytetään edelleen myös joissakin hallinnollisissa ja juhlallisissa yhteyksissä. Katharévousaa käyttävät myös jotkut kirjailijat, mutta enimmäkseen kaunokirjallisuuden kielenäkin on jo kauan käytetty dimotikía.<ref name="Anhava"/>

Nykyisin kreikan puhujia on maailmassa noin {{luku|13000000}}. Kieltä puhuu Kreikassa noin 10,7 miljoonaa ihmistä ja Kyproksella noin 1,1 miljoonaa ihmistä. Sekä Kreikassa että [[Kyproksen tasavalta|Kyproksen tasavallassa]] kreikka on [[virallinen kieli]]. Lisäksi kreikkaa puhutaan jonkin verran muun muassa [[Albania]]ssa (noin {{luku|15000}} ihmistä), [[Italia]]ssa ja [[Turkki|Turkissa]] sekä kreikkalaisissa maahanmuuttajayhteisöissä (nk. kreikkalaisten diaspora) [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Australia]]ssa ja muissa maissa. Kreikka on myös yksi [[Euroopan unioni]]n virallisista kielistä.<ref name="AWL">{{Verkkoviite | Osoite=http://aboutworldlanguages.com/greek | Nimeke=Greek | Julkaisu=About World Languages | Viitattu=15.1.2018}}</ref>

== Fonologia ja kirjaimisto ==
{{Kreikkalainen kirjaimisto}}

Nykykreikan kieli poikkeaa merkittävästi ääntämiseltään [[muinaiskreikka|muinaiskreikasta]]. Nykykreikassa on ainoastaan viisi [[vokaali]]äännettä muinaiskreikan monimuotoisten vokaalikorkeuksien ja -pituuksien sekä useiden [[diftongi]]en asemasta. 

Nykykreikassa on [[konsonantti|konsonanteista]] paljon soinnillisia ja soinnittomia [[frikatiivi|frikatiiveja]], kun taas muinaiskreikassa esiintyy paljon aspiroituja, soinnittomia [[Klusiili|klusiileja]]. Vokaalien lyhyiden ja pitkien muotojen ero ei ole säilynyt nykykreikassa. Konsonanttien lyhyiden ja pitkien muotojen eli [[geminaatta|geminaattojen]] ero on säilynyt vain joissakin murteissa.

Nykykreikkaa kirjoitetaan muinaiskreikan tavoin [[Kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaisella kirjaimistolla]], jossa on 24 kirjainta ja jokaisella kirjaimella iso ja pieni muoto. Poikkeuksena on kirjain [[sigma]], jolla on myös erillinen sananloppuinen muoto. Kreikassa esiintyy sekä historiallista että foneettista [[oikeinkirjoitus]]ta, jossa historiallista kirjoitusasua käytetään, mikäli se sopii moderniin ääntämiseen. [[Foneemi]]en ja [[grafeemi]]en välinen vastaavuus on pääosin yksikäsitteistä, mutta monet vokaaleista voidaan ääntää monella eri tavalla. Lukeminen on yleensä huomattavasti helpompaa kuin lausuminen.<ref>Pavlidis, G. Th. & Giannouli, V.: "Spelling Errors Accurately Differentiate USA-Speakers from Greek Dyslexics: Ιmplications for Causality and Treatment". Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Joshi, R. M. et al. (toim.) | Nimeke=Literacy Acquisition: The Role of Phonology, Morphology and Orthography | Julkaisupaikka=Washington | Julkaisija=- | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 1-58603-360-3}}</ref>

Kirjoitetussa kielessä käytetään [[monotoninen ortografia|monotonista ortografiaa]], jossa on kaksi [[tarke|diakriittistä merkkiä]], [[akuutti (tarke)|akuuttiaksentti]] ( '''´''' ), joka kertoo sananpainon, sekä [[treema]] ( '''¨''' ), jolla peräkkäisten vokaalien merkitään kuuluvan eri tavuihin. Lukuisia muita, niin kutsutun [[polytoninen ortografia|polytonisen ortografian]] mukaisia diakriittisiä merkkejä käytettiin vuoteen 1982 saakka, kunnes ne jätettiin virallisesti pois kreikan oikeinkirjoituksesta, sillä niillä ei ole ollut merkitystä ääntämisen kannalta antiikin ajan jälkeen. Monotonista ortografiaa käytetään kaikissa virallisissa tahoissa, kouluissa sekä jokapäiväisessä arkikielessä Kreikassa. Polytonista ortografiaa käytetään – kielen vanhojen muotojen ohella – myös akateemisissa ja kaunokirjallisissa yhteyksissä sekä konservatiivisten tahojen keskuudessa erityisesti katharévousaa mutta myös dimotikía käytettäessä. Muun muassa [[Kreikan ortodoksinen kirkko]] käyttää polytonista ortografiaa, ja on myös vaatinut sen käyttämistä virallisena oikeinkirjoituksena. 

Kreikan vokaalikirjaimet ääntämisineen ovat:〈[[alfa|α]]〉/a/,〈[[epsilon|ε]]〉/e/,〈[[eeta|η]]〉/i/,〈[[ioota|ι]]〉/i/,〈[[omikron|ο]]〉/o/,〈[[ypsilon|υ]]〉/i/ ja〈[[oomega|ω]]〉/o/. Kreikassa käytetään myös vokaaliyhdistelmiä, jotka ovat foneettisesti [[monoftongi|monoftongeja]]:〈αι〉/e/,〈ει〉/i/,〈οι〉/i/,〈ου〉/u/ ja〈υι〉/i/. Kolme kirjainyhdistelmää〈αυ〉,〈ευ〉ja〈ηυ〉äännetään  /av/, /ev/ ja /iv/, mutta ennen soinnittomia konsonantteja ne äännetään vastaavasti /af/, /ef/ ja /if/.

Kreikan kirjaimet〈[[beeta|β]]〉ja〈[[delta|δ]]〉äännetään /v/ ja /ð/. Kirjain〈[[gamma|γ]]〉äännetään tavallisesti /ɣ/, mutta ennen välistä tai suppeaa etuvokaalia se äännetään [ʝ] (tai [ʑ] ja [ʒ] joissakin murteissa, kuten [[Kreeta]]n ja [[Máni]]n murteissa). Kuitenkin, ennen välistä tai suppeaa takavokaalia se äännetään taaempaa niin kuin velaarit tavallisesti; velaarisen [ɣ] ja uvulaarisen [ʁ] väliltä (merkitään ɣ̄). 

Kirjaimet〈[[theeta|θ]]〉,〈[[fii|φ]]〉ja〈[[khii|χ]]〉äännetään järjestyksessä /θ/, /f/ ja /x/. Kirjain〈χ〉äännetään ennen välistä tai suppeaa etuvokaalia [ç] (tai [ɕ] ja [ʃ] joissakin murteissa) ja ennen keskistä tai suppeaa takavokaalia tavallisimmin postvelaarina [x̱]. Kirjain〈[[ksii|ξ]]〉vastaa äännettä /ks/ ja〈[[psii|ψ]]〉äännettä /ps/.

Kirjainyhdistelmät〈γγ〉ja〈γκ〉 äännetään useimmin arkikielessä [ɡ], mutta [ɟ] ennen etuvokaaleita /e/ ja /i/, ja yleensä [ɡ̄] ennen takavokaaleita /o/ ja /u/. Kun näitä kirjainyhdistelmiä edeltää vokaali, ne äännetään [ŋɡ] ja [ɲɟ] ennen etuvokaaleita /e/ ja /i/ ja [ŋ̄ɡ̄] ennen takavokaaleita /o/ ja /u/. Kirjainyhdistelmä〈γγ〉voidaan ääntää [ŋɣ] joissakin sanoissa ([ɲj] ennen etuvokaaleita ja [ŋ̄ɣ̄] ennen takavokaaleita). Ääntäminen [ŋk] kirjainyhdistelmälle〈γκ〉on hyvin harvinainen, mutta sitä esiintyy oppineessa puheessa; yleensä ääntäminen [ŋk] esiintyy ainoastaan kirjainyhdistelmässä〈γκτ〉.

=== Konsonantit ===

{| class="wikitable" style="text-align:center"
!
! [[Labiaali]]
! [[Dentaali]]
! [[Alveolaari]]
! [[Palataali]]
! [[Velaari]]
|-
| '''[[Klusiili]]'''
| <nowiki>p | b</nowiki>
|
| <nowiki>t | d</nowiki>
|
| <nowiki>k | g</nowiki>
|-
| '''[[Nasaali]]'''
| m
|
| n
|
|
|-
| '''[[Frikatiivi]]'''
| <nowiki>f | v</nowiki>
| <nowiki>θ | ð</nowiki>
| <nowiki>s | z</nowiki>
| ʝ
| <nowiki>x | ɣ</nowiki>
|-
| '''[[Affrikaatta]]'''
|
|
| <nowiki>ts | dz</nowiki>
|
|
|-
| '''[[Tremulantti]]'''
|
|
| r
|
|
|-
| '''[[Lateraali]]'''
|
|
| l
|
|
|}
Lähde:<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.ling.ohio-state.edu/~gdanelis/Variationstypologie.pdf|nimeke=Modern Greek|tekijä=Joseph, Brian D. & Tserdanelis, Georgios|julkaisija=Ohio State University|arkisto=https://web.archive.org/web/20070302095746/http://www.ling.ohio-state.edu/~gdanelis/Variationstypologie.pdf|arkistoitu=2.3.2007|tiedostomuoto=pdf|viitattu=16.3.2021|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

=== Vokaalit ===

{| class="wikitable" style="text-align:center"
!
! Etinen
! Keskinen
! Takainen
|-
| '''Suppea'''
| i
|
| u
|-
| '''Puoliavoin'''
| ε
|
| ɔ
|-
| '''Avoin'''
|
| ɐ
|
|}
Lähde:<ref name=":0" />

== Kielioppi ==

Kreikka on pitkälti [[synteettinen kieli]]. Se on toinen kahdesta [[Indo-eurooppalaiset kielet|indo-eurooppalaisesta kielestä]], jossa on säilynyt synteettinen passiivi; toinen on [[albanian kieli]].

=== Kieliopilliset muutokset muinaiskreikkaan ===

Merkillepantavimpia muutoksia kieliopissa verrattuna [[muinaiskreikka]]an ovat:

* [[Datiivi]]n poistuminen.
* [[Optatiivi]] poistuminen.
* [[Infinitiivi]] poistuminen.
* [[Duaali]] poistuminen.
* [[Partisiippi|Partisiipit]], paitsi menneen ajan partisiipit.
* [[Gerundi]]n käytön lisääntyminen.
* [[Substantiivi]]en [[deklinaatio (kielitiede)|deklinaatioiden]] määrän vähentyminen ja jokaisen deklinaatioiden erillisten muotojen vähentyminen.
* Modaalipartikkelin θα:n käytön lisääntyminen (supistuminen: {{polytoninen|ἐθέλω ἵνα}} → {{polytoninen|θέλω να}} → {{polytoninen|θε' να}} → {{polytoninen|θα}}) ilmaisemaan [[futuuri]]a ja [[konditionaali]]a.
* [[Apuverbi]]en käyttöönotto ilmaisemaan tiettyja [[aikamuoto|aikamuotoja]].
* Fuutuurin laajentuminen; ero eri [[aspekti (kielitiede)|aspektien]] välillä ([[preesens]]/[[imperfekti]] sekä [[aoristi]]).
* Kolmannen persoonan [[imperatiivi]]n poistuminen.
* Kieliopillisten etuliitteiden systeemien tarkentuminen, kuten [[augmentaatio]] ja [[reduplikaatio]].

== Murteet ==

Suurin osa kreikan murteista on kehittynyt koinee-kreikasta, lukuun ottamatta joitakin suoraan vanhemmista muinaiskreikan muodoista kehittyneitä murteita, kuten [[tsakonian kieli|tsakonián murretta]].<ref name="Trudgill">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.greek-language.gr/greekLang/modern_greek/studies/dialects/thema_a_1_1en/ | Tekijä=Trudgill, Peter | Nimeke=Modern Greek Dialects | Julkaisu=Portal for the Greek language | Viitattu=15.1.2018}}</ref>

=== Tyypillisimmät murrepiirteet ===

* Painottomien vokaaleiden katoaminen tai muuntuminen äännettäessä, erityisesti pohjoisissa murteissa. Osassa murteita katoavat painottomat /i/- ja /u/-äänteet, ja painoton /e/ > /i/ ja painoton /o/ > /u/. Osassa murteita nämä muutokset tapahtuvat vain sananalkuisille vokaaleille. Osassa murteita painottomat /i/- ja /u/-äänteet katoavat ilman muutoksia /e/:n ja /o/:n lausumisessa.<ref name="Trudgill"/>
* [[Velaari]]äänteiden [[palatalisaatio]]. Useimmissa murteissa velaariäänteet liudentuvat etuvokaalien ja /j/:n edellä. Joissakin murteissa, erityisesti Egeanmeren eteläosien saarilla, /k, g, x, ɣ/ liudentuvat äänteiden /i, e, j/ edellä > [tɕ, dʑ, ɕ, ʑ] tai [tʃ, dʒ, ʃ, ʒ].<ref name="Trudgill"/>
* ''Tsitakismós'' eli joukko konsonanttiäänteissä tapahtuvia muutoksia: /k/ ennen äänteitä /i, e, j/ > /ts/. Joskus myös /x, g/ > /s, dz/. Erityisesti Kykladien saarten murteissa.<ref name="Trudgill"/>
* [[Ypsilon]]in υ ääntyminen /u/:na nykykreikan yleisen /i/:n sijasta, erityisesti vanhassa ateenalaisessa murteessa ja tsakonián murteessa sekä Kýmin ja Mánin murteissa.<ref name="Trudgill"/>
* Muinaiskreikan [[geminaatta|geminaattojen]] säilyminen sekä sananalkuisten geminaattojen kehittyminen, muun muassa Kyproksen murteessa.<ref name="Trudgill"/>
* Muinaiskreikan sananloppuisen ν (n) -kirjaimen säilyminen, muun muassa Kyproksen murteessa.<ref name="Trudgill"/>

=== Murrealueet ===
[[Tiedosto:Modern Greek dialects en.svg|pienoiskuva|250px|Nykykreikan ylätason murrealueet.]]
[[Tiedosto:Griechisch Isoglossen 1900.png|pienoiskuva|250px|Eräiden murrepiirteiden esiintymisalueet.]]

Nykykreikan päämurrealueita nykyisen Kreikan ja Kyproksen alueilla on neljätoista:<ref name="Trudgill"/>

;Keskiset murteet
:[[Peloponnesos]], läntinen [[Epeiros]], [[Korfu]], [[Kefaloniá]] ja [[Zákynthos]]. Näissä murteissa on vain vähän mainittuja yleisimpiä murrepiirteitä, koska ne ovat alueita, joiden kielen perusteella nykykreikan yleiskieli on pääasiassa kehittynyt.<ref name="Trudgill"/>
;Pohjoiset murteet
:Pohjoinen Manner-Kreikka (Länsi-Epeirosta lukuun ottamatta), [[Lefkas]], pohjoinen [[Euboia]], [[Thásos]], [[Samothráki]], [[Imbros]], [[Límnos]], [[Lesbos]], [[Sámos]], [[Skýros]], [[Skiáthos]], [[Skópelos]] ja [[Alónnisos]]. Tyypillistä voimakas vokaalien katoaminen.<ref name="Trudgill"/>
;Mánin murre
:[[Máni]]n niemimaa. Ypsilonin lausuminen /u/:na sekä velaariäänteiden palatalisaatio.<ref name="Trudgill"/>
;[[Tsakonian kieli|Tsakonián murre]]
:Peloponnesoksen itäosat, mm. [[Lakonia]]. Kaikin puolin hyvin erilainen muihin murteisiin nähden, koska ei periydy koinee-kreikasta.<ref name="Trudgill"/>
;Vanha ateenalainen murre
:Kadonnut murre, jota esiintyi viimeisenä kolmella erillisellä alueella: [[Ateena]], [[Aígina]] ja [[Mégara]]. Ypsilonin lausuminen /u/:na ja tsitakismós.<ref name="Trudgill"/>
;Kýmin murre
:[[Kými]], Euboia. Ypsilonin lausuminen /u/:na ja velaariäänteiden palatalisaatio.<ref name="Trudgill"/>
;Eteläiset murteet
:[[Kreeta]], [[Kythera]], [[Antikythera]], [[Santoríni]] ([[Thíra]]), [[Mílos]] ja [[Anáfi]]. Velaariäänteiden palatalisaatio.<ref name="Trudgill"/>
;Kaakkoiset murteet
:[[Kypros]], [[Ródos]], [[Kárpathos]], [[Kásos]], [[Kastellórizo]], [[Kos]], [[Léros]] ja [[Pátmos]]. Velaariäänteiden palatalisaatio, geminaatat ja loppu-n.<ref name="Trudgill"/>
;Itäiset murteet
:[[Sými]], [[Tílos]], [[Nísyros]], [[Kálymnos]], [[Ikaría]], [[Astypálaia]] sekä [[Chíos]] ja [[Joonia]]n rannikon vanhat kreikkalaisalueet. Geminaatat ja loppu-n.<ref name="Trudgill"/>
;Smyrnan murre
:[[Smyrna]] ja sen ympäristön vanhat kreikkalaisalueet. Monia omalaatuisia murrepiirteitä, mutta vain vähän mainittuja yleisimpiä murrepiirteitä.<ref name="Trudgill"/>
;Keskisten Kykladien murteet
:[[Amorgós]], [[Donoússa]], [[Irakleiá (saari)|Iráklia]], [[Kéros]], [[Koufonísi]] ja [[Schoinoúsa]]. Geminaatat, tsitakismós ja loppu-n.<ref name="Trudgill"/>
;Läntisten Kykladien murteet
:[[Sérifos]], [[Sífnos]] ja [[Kímolos]]. Velaariäänteiden palatalisaatio ja geminaatat.<ref name="Trudgill"/>
;Mýkonoksen murre
:[[Mýkonos]], pohjoiset Kykladit. Vokaaliäänteiden katoaminen ja tsitakismós.<ref name="Trudgill"/>
;Pohjoisten Kykladien murteet
:[[Ándros]], [[Folégandros]], [[Íos]], [[Kéa]], [[Kýthnos]], [[Náxos]], [[Páros]] ja [[Antíparos]], [[Síkinos]], [[Sýros]] sekä [[Tínos]]. Tsitakismós.<ref name="Trudgill"/>

Lisäksi kreikan murteisiin lukeutuvat seuraavat kaukaisemmat muodot, jotka ovat hyvin erilaisia muihin kreikan murteisiin verrattuna johtuen niiden pitkästä eristyksestä muuhun kreikkaan nähden, sekä naapurikielten vaikutuksesta:

;[[Pontoksenkreikka]]
:[[Mustameri|Mustanmeren]] rannikon vanhat kreikkalaiset alueet: [[Georgia]], Pohjois-[[Turkki]]. Voimakas turkin vaikutus.<ref name="Trudgill"/>
;[[Kappadokian kreikka]]
:[[Kappadokia]]n vanhat kreikkalaiset alueet. Voimakas turkin vaikutus.<ref name="Trudgill"/>
;[[Mariupolin kreikka]]
:[[Ukraina]]ssa Asovanmeren pohjoisrannalla
;[[Griko]]
:Etelä-[[Italia]] eli vanha [[Magna Graecia|Suur-Kreikka]]. Italian vaikutusta.

== Kielinäyte ==
{{kielinäyte-YK|'Ολοι οι άνθρωποι γεννιούνται ελεύθεροι και ίσοι στην αξιοπρέπεια και τα δικαιώματα. Είναι προικισμένοι με λογική και συνείδηση, και οφείλουν να συμπεριφέρονται μεταξύ τους με πνεύμα αδελφοσύνης.|2=https://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=grk}}

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Kirjallisuutta ==
=== Sanakirjoja ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Schneider, Kim & Gavrielides, Eleftherios | Nimeke=Kreikkalais-suomalainen sanakirja. Ελληνo-Φινλανδικό Λεξικό | Julkaisija=Kreikan Kirja Oy | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-96501-0-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Schneider, Kim & Gavrielides, Eleftherios | Nimeke=Suomalais-kreikkalainen sanakirja. Φινλανδο-Ελληνικό Λεξικό | Julkaisija=Kreikan Kirja Oy | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 951-99654-3-2}}

=== Oppikirjoja ===

* {{Kirjaviite | Tekijä=Granqvist, Kimmo et al. | Nimeke=ΟΡΙΣΤΕ! (Oriste!) Nykykreikan alkeiskurssi | Julkaisija=Oy Finn Lectura Ab | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-792-257-4}}

== Aiheesta muualla ==
{{Wikikieli|code=el|kieli=Kreikankielinen}}

=== Sanakirjoja nykykreikan ja muiden kielten välillä ===

* [http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon Kreikka - Englanti, Englanti - Kreikka].
* [http://www.websters-online-dictionary.org/definition/Greek-english/ Kreikka - Englanti]: Webster's Rosetta Edition.
* [http://www.filol.csic.es/dge/ Kreikka-Espanja] {{Wayback|1=http://www.filol.csic.es/dge/ |päiväys=20041024082830 }}.
* [http://ok-board.com/ Virtuaalinäppäimistö]

=== Muuta ===

* [http://www.greek-language.gr Portal for the Greek language]. Centre for the Greek Language. {{en}}

[[Luokka:Nykykreikka|*]]