Nuotiomustesieni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nuotiomustesieni
Coprinellus.angulatus2.-.lindsey.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Luokka: Avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Psathyrellaceae
Suku: Coprinellus
Laji: angulatus
Kaksiosainen nimi

Coprinellus angulatus
(Peck) Redhead, Vilgalys & Moncalvo[1]

Katso myös

 Commons-logo.svg Nuotiomustesieni Commonsissa

Nuotiomustesieni (Coprinellus angulatus vanh. Coprinus angulatus)[1] on palopaikoilla viihtyvä mustesienilaji. Sen voi sekoittaa esimerkiksi on esimerkiksi palomustesieneen (Coprinopsis jonesii), joka kuuluu kuitenkin nykytiedon mukaan taksonomisesti aivan eri sukuunkin. Nuotiomustesieni kasvaa alkukesästä syksyyn. Se on Suomessa yleinen, ei uhanalainen.[2]

Nuotiomustesienen lajinimi angulatus on kuvaava tämän lajin pienelle itiöemälle, jonka lakin läpimitta vaihtelee puolesta puoleentoista millimetriin. Siinä on uurteisuutta tai taitteisutta, hieman samettimaista päällystä, mikä kasvun myötä häiventyy. Lajinimi perustuu kuitenkin tiettävästi mikroskooppisiin tuntomerkkeihin, erityisesti itiöiden muotoon. Heltat ovat aluksi väriltään valkeat, sittemmin itiöistä aina harmaanvioletista ruskeanmustaan, kolotyviset tai jalasta kokonaan irtonaiset. Jalka itsessään on läpikuultava, ontto ja hauras ja enintään viiden senttimetrin mittainen. Maltoa voi kuvata ohueksi eikä siinä ole erityistä hajua eikä makua. Itiöemät eivät sula "musteeksi" varsinaisten mustesienten tapaan vaan niillä on taipumus hävitä kuivumalla.[3]

Lajin itiöemiä esiintyy suurehkoina ryppäinä kannoilla ja mätänevillä lehtipuilla. Nuotiomustesienestä ei ole vähäpätöisyytensä vuoksi ruokasieneksi, eikä sen myrkyllisyydestä ole myöskään kokemuksia.[3]

Vaikka nuotiomustesienen suvun Coprinellus on alun perin lanseerannut jo suomalainen Petter Adolf Carsten vuonna 1879, se osattiin sijoittaa varsinaisista mustesienistä Coprinus poiketen haprakkaiden heimoon Psathyrellaceae vasta 2000-luvulla.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 26.10.2008
  2. Kytövuori et al.: Helttasienten ja tattien ekologiataulukko (s.255 kohta Coprinus angulatus) Ympäristökeskus.
  3. a b c С.Ю.Афонькин: Грибы России – Европейской части, Сибири и Дальнего Востока, s. 88. Vilna: Bestiary, 2013. ISBN 978-609-456-104-7.