Nukkemurhaaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nukkemurhaaja
Maniac
Ohjaaja William Lustig
Käsikirjoittaja
Tuottaja
Säveltäjä Jay Chattaway
Kuvaaja Robert Lindsay
Leikkaaja Lorenzo Marinelli
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Magnum Motion Pictures Inc.
Levittäjä Netflix
Ensi-ilta 1980
Kesto 88 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 350 000 USD
Tuotto ~10 miljoonaa USD
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Nukkemurhaaja (engl. Maniac) on yhdysvaltalainen ns. slasher-elokuviin kuuluva kauhuelokuva. Elokuvan ohjasi William Lustig vuonna 1980.

Uudelleenfilmatisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvasta julkaistiin vuonna 2012 uudelleenfilmatisointi (Maniac, 2012), jonka tuotti Alexandre Aja ja ohjasi Franck Khalfoun. Uudelleenfilmatisointi ei saanut Suomessa levitystä elokuvateattereissa, mutta julkaistiin DVD ja Blu-Ray -tallenteina 2013.

Roolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Joe Spinell  Frank Zito  
 Caroline Munro  Anna D'Antoni  
 Gail Lawrence  Rita  
 Kelly Piper  sairaanhoitaja  
 Rita Montone  prostituoitu  
 Tom Savini  diskoilija  
 Hyla Marrow  diskoilija  
 Sharon Mitchell  sairaanhoitaja  
 Nelia Bacmeister  Carmen Zito  
 Denise Spagnuolo  Denise  
 Billy Spagnuolo  Billy  
 Frank Pesce  reportteri  
 William Lustig  hotellinpitäjä  

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frank Zito(Joe Spinell) joutui jo lapsena prostituoituna työskentelevän äitinsä kaltoin kohtelemaksi ja kasvaa aikuisena nuoria naisia murhaavaksi ja skalpeeraavaksi sarjamurhaajaksi, joka asettelee murhaamiensa naisten päänahan hiuksineen mannekiininukeille. Onnettomuudessa kuollutta julmaa äitiään silti ikävöivä Frank kokee, että kauniiden nuorten naisten rangaistus kauneudestaan on kuolema.

Frank murhaa ja liittää karmeaan kokoelmaansa useita naisia ennen kuin kohtaa valokuvaaja Annan (Caroline Munro), jonka kanssa Frank kuvittelee, että voisi edetä suhteeseen. Frank vie Annan vierailulle äitinsä haudalle ja hyökkää hautausmaalla Annan kimppuun. Anna onnistuu kuitenkin pakenemaan vahingoitettuaan hyökkääjäänsä lapiolla. Frank palaa epätoivoisena kotiinsaja siellä harhakuvitelmissaan kuvittelee joutuvansa oman mannekiinikokoelmansa uhriksi näiden repiessä ja raastaessa Frankia tämän omilla työkaluillaan.

Seuraavana aamuna poliisien saapuessa Frankin asuntoon he löytävät Frankin vuoteestaan itsemurhan tehneenä.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maniac oli ehdolla maineikkaan Saturn-palkinnon saajaksi pienen budjetin elokuvien kategoriassa (Best Low-Budget Film) vuonna 1981.[1]

Kohtelu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion elokuvatarkastamo asetti elokuvalle ennakkotarkastuksessa ikärajan KK (Kokonaan Kielletty) vuonna 1989, kun elokuvan myyntiin ja vuokraukseen tarkoitettu VHS-tallenne pyrki Suomen markkinoille. Ikärajan vuoksi elokuvaa ei sannut Suomessa levittää eikä esittää. Täyskielto kumoutui vasta vuonna 1.1.2001 kuvaohjelmien tarkastusta koskevan lakimuutoksen yhteydessä.[2][3] Mielenkiintoisesti elokuvasta on olemassa suomalainen jopa yli viisi minuuttia leikattu 1983 julkaistu VHS-julkaisu, jonka kansitaide on sensuroitu (irti leikattu pää on hävitetty) ja jonka takakannessa on maininta elokuvan olevan ikärajalla Kokonaan kielletty.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. IMDB Awards IMDb. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
  2. Finlex – Hallituksen esitykset: HE 2/2000 Finlex. Arkistoitu 10.3.2018. Viitattu 10.3.2018.
  3. Finlex – Säädökset alkuperäisinä: Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta 775/2000 Finlex. Arkistoitu 10.3.2018. Viitattu 10.3.2018.
  4. Maniac – nukkemurhaaja – VHS – Curly Video (finland) Videospace. Viitattu 8.4.2018.
  5. VHS-Willie: Videobutchery Maniac (1980) Videobutchery.trashvideo.fi. Arkistoitu 14.6.2018. Viitattu 8.4.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]