Lähdekoodi sivulle Nordic Regional Airlines

{{Lentoyhtiö
| nimi = Nordic Regional Airlines (Norra)
| logo = Nordic Regional Airlines logo.svg
| logo_koko = 250px
| IATA = N7
| ICAO = FCM
| perustettu = 1993
| laivaston_koko = 24
| kotipaikka = {{Suomen lippu}} [[Vantaa]], [[Suomi]]
| avainhenkilöt = Janne Tarvainen (toimitusjohtaja)
| emoyhtiö = [[Danish Air Transport]] (60 %), [[Finnair]] (40 %)
| kotisivu = {{URL|https://flynorra.com/}}
}}

'''Nordic Regional Airlines Oy''' ('''Norra''') on suomalainen [[lentoyhtiö]], joka tuottaa alueellista lentotoimintaa muille lentoyhtiöille. Yhtiön pääasiakas on [[Finnair]], minkä lisäksi yhtiö lentää myös [[Widerøe]]n lentoja Norjassa. Norran enemmistöomistaja on tanskalainen lentoyhtiö [[Danish Air Transport]] 60 % osuudella. Vähemmistöomistajana 40 % osuudella on Finnair.

[[Finncomm Airlines]]in perustalle rakennettu yritys tunnettiin vuosina 2011–2015 nimellä Flybe Finland Oy. Alun perin yhtiö on rekisteröity vuonna 1993.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/nordic+regional+airlines+oy/09556419 | Nimeke = Nordic Regional Airlines Oy | Julkaisu = Kauppalehti (kauppalehti.fi) | Julkaisija = Alma Talent Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Toimitusjohtajana työskentelee Janne Tarvainen ja hallituksen puheenjohtaja on Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt.<ref name = "Fonecta Finder">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finder.fi/Lentoliikenne+lentomatkat/Norra/Vantaa/yhteystiedot/271398 | Nimeke = Nordic Regional Airlines Oy | Julkaisu = Fonecta Finder | Julkaisija = Fonecta Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref>

== Historiaa ==

=== Finncomm Airlines ===
[[Kuva:Norra Headquarter.jpg|thumb|Vuonna 2008 Finncomm Airlinesin käyttöön valmistunut operatiivinen keskus sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Nykyisin rakennus palvelee Norran pääkonttorina.]]

{{Pääartikkeli|[[Finncomm Airlines]]}}

Yhtiön historia juontaa juurensa vuonna 1993 perustettuun tilauslentoyhtiöön Etelä-Pohjanmaan Lentokeskus Oy. Nimeksi vaihdettiin myöhemmin [[Finncomm Airlines|Finnish Commuter Airlines Oy]] (Finncomm Airlines), kun yhtiö alkoi 1990-luvun lopussa harjoittaa säännöllistä lentoliikennettä suunnitellen, toteuttaen ja markkinoiden ruotsalaisen [[Golden Air]]in Suomen-toimintoja. Finncomm Airlines sai oman lentotoimintalupansa vuonna 2003 ja aloitti lentämisen kahdella [[Embraer ERJ 145]] -lentokoneella. Yhteistyö Finnairin kanssa alkoi tiivistyä.

Tulevina vuosina laivastoon liittyi neljä [[ATR 42]] -lentokonetta, jotka toimitettiin suoraan valmistajalta Finncomm Airlinesille. Myöhemmin yhtiö vastaanotti yhdeksän suurempaa [[ATR 72]] -lentokonetta ja korvasi kaksi pienempää suihkumoottorikonetta Finnairilta vuokratuilla [[Embraer 170]] -lentokoneilla. Laivaston keski-ikä oli noin kaksi vuotta ja yhtiöllä oli tilauksessa vielä kolme uutta [[ATR 72]] -lentokonetta. Toiminnan kasvamisesta huolimatta pääkonttori pysyi [[Seinäjoki|Seinäjoella]], mutta operatiivisena keskuksena oli [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]. Vantaalle valmistui vuonna 2008 iso uudisrakennus, jossa oli muun muassa omat hallit lentokoneiden huoltamiseksi.

=== Kilpailu omistajuudesta ===

[[Helsingin Sanomat]] kertoi heinäkuussa 2010 latvialaisen [[airBaltic]]in olevan kiinnostunut Finncomm Airlinesin ostamisesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000004743749.html | Nimeke = Finncommilla kaksi ostajaa | Tekijä = Rossi, Juhana | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 16.7.2010 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-6161463 | Nimeke = HS: AirBaltic haluaa ostaa Finncommin | Julkaisu = Yle Uutiset (yle.fi) | Ajankohta = 16.7.2010 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Finncomm Airlinesin yhteistyökumppani Finnair puolestaan katsoi, että sillä on etuosto-oikeus Finncomm Airlinesin osakkeisiin. Kaupan estääkseen Finnair haki Helsingin käräjäoikeudelta päätöksen väliaikaisesta turvaamistoimesta, joka esti Finncomm Airlinesin osakkeiden myynnin muille kuin toisille pääosakkaille tai Finnairille ja rajoitti osakeantien järjestämistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001679232.html | Nimeke = Oikeus tuli Finnairin tueksi – Finncommin myynnille kielto | Tekijä = Moisio, Aleksi | Julkaisu = Taloussanomat (is.fi) | Ajankohta = 19.7.2010 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Syksyllä 2010 Finnair hankki omistukseensa 20 % osuuden Finncomm Airlinesista 10 miljoonalla eurolla ja osti yhtiön lentokoneita hallinnoivien osakeyhtiöiden osakekannan 38 miljoonalla eurolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-5628738 | Nimeke = Finncommin Pakari: Lisää sijoittajia haetaan | Julkaisu = Yle Uutiset (yle.fi) | Ajankohta = 9.9.2010 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref>

Finnair päätyi lopulta ostamaan koko Finncomm Airlinesin osakekannan brittiläinen lentoyhtiö [[Flybe]]n kanssa heinäkuussa 2011.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-5384535 | Nimeke = Finncomm myydään 25 miljoonalla eurolla | Julkaisu = Yle Uutiset (yle.fi) | Ajankohta = 1.7.2011 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Osakkeet ostettiin ruotsalaisen hallintayhtiö Flybe Nordic AB:n omistukseen 25 miljoonalla eurolla, josta Finnair maksoi 13 miljoonaa euroa ja Flybe 12 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä Finnair osti 12 ATR 72 -lentokoneen omistuksen kokonaisuudessaan itselleen 34 miljoonalla eurolla ja otti niihin liittyviä velkoja vastuulleen 70 miljoonan euron edestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000004815643.html | Nimeke = Finncommilla kaksi ostajaa | Tekijä = Rossi, Juhana | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 2.7.2011 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Ostamansa lentokoneet Finnair vuokrasi uudelle yhteisyritykselle markkinahintaan. Finncomm Airlinesin työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen.

=== Flybe Finlandin tappiolliset vuodet ===
[[Kuva:Flybe Nordic ATR-72-500.jpg|thumb|Flybe Finlandin ATR 72 [[Joensuun lentoasema]]lla syyskuussa 2011.]]

Yhtiön uudeksi nimeksi tuli Flybe Finland Oy. Pääkonttori siirtyi Seinäjoelta Vantaalle, mutta joitakin toimintoja jäi edelleen Seinäjoelle. Kaupantekohetkellä Finncomm Airlines operoi neljää ATR 42 -lentokonetta, yhdeksää ATR 72 -lentokonetta ja kahta Embraer 170 -lentokonetta, joiden lisäksi tilauksessa oli vielä kolme ATR 72 -lentokonetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.planespotters.net/airline/Finncomm-Airlines | Nimeke = Finncomm Airlines Fleet Details and History | Julkaisija = Planespotters.net | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Syyskuussa 2011 toimitettiin kymmenes ATR 72 -lentokone, minkä yhteydessä luovuttiin yhdestä ATR 42 -lentokoneesta. Flybe Finlandille siirtyi 15 lentokonetta ja viimeiset kaksi tilauksessa ollutta ATR 72 -lentokonetta toimitettiin marraskuussa 2011 ja lokakuussa 2012.<ref name = "Flybe Nordic Fleet">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.planespotters.net/airline/Flybe-Nordic | Nimeke = Flybe Nordic Fleet Details and History | Julkaisija = Planespotters.net | Viitattu = 29.1.2023}}</ref>

Syksyllä 2011 Flybe Finland lanseerasi nopeasti lukuisia uusia reittejä Pohjoismaissa ja Baltiassa aloittaen lennot muun muassa [[Tallinna]]sta [[Tampere]]elle, [[Turku]]un ja [[Vaasa]]an.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-5411624 | Nimeke = Flybe avaa reitin Vaasasta Tallinnaan | Julkaisu = Yle Uutiset (yle.fi) | Ajankohta = 24.8.2011 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Toisaalta kotimaan sisäisten lentojen tarjonta heikkeni, kun Flybe Finland karsi vuoroja joillain reiteillä ja lopetti lentämisen kokonaan muun muassa Seinäjoelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-5412316 | Nimeke = Kauppakamari taistelee Kruunupyyn lentovuorojen puolesta | Julkaisu = Yle Uutiset (yle.fi) | Ajankohta = 25.8.2011 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-5458752 | Nimeke = Flybe vahvistaa Seinäjoen lentojen loppumisen | Julkaisu = Yle Uutiset (yle.fi) | Ajankohta = 25.11.2011 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Syöttöliikenteen sijaan enemmän yksittäisiä yhteyksiä painottanut strategia osoittautui lopulta kannattamattomaksi virhearvioksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-7640755 | Nimeke = Näkökulma: Flyben kalliit suomalaiset lentomailit | Tekijä = Tanskanen, Jari | Julkaisu = Yle Uutiset (yle.fi) | Ajankohta = 20.11.2014 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref>

Flybe Finland onnistui kuitenkin pienentämään tappioitaan, kun se alkoi lentää ostoliikennettä Finnairille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lentoposti.fi/uutiset/flybe_finlandin_tappiot_pienenivat_laivaston_kasvaessa | Nimeke = Flybe Finlandin tappiot pienenivät laivaston kasvaessa | Julkaisu = Lentoposti (lentoposti.fi) | Ajankohta = 24.6.2013 | Julkaisija = Lentoposti.fi | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Finnair siirsi 12 [[Embraer 190]] -lentokonettaan Flybe Finlandin operoitavaksi keväällä 2012, ja samalla siirtyi noin 200 työntekijää liikkeenluovutuksella Flybe Finlandin palvelukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000002532143.html | Nimeke = Finnair siirtää Euroopan lentojaan Flybelle | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 22.5.2012 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Lisäksi Flybe Nordic luopui syyskuussa 2012 yhdestä ATR 42 -lentokoneesta ja kahdesta viimeisestä elokuussa 2014.<ref name = "Flybe Nordic Fleet" /> Pienemmät vuokratut ATR 42 -lentokoneet jäivät aikoinaan Finnairin tekemän laivastokaupan ulkopuolelle ja ne palautettiin omistajalleen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lentoposti.fi/uutiset/flybe_finland_luopui_atr42_koneista | Nimeke = Flybe Finland luopui ATR42-koneista | Julkaisu = Lentoposti.fi (lentoposti.fi) | Ajankohta = 19.6.2014 | Julkaisija = Lentopostif. | Viitattu = 29.1.2023}}</ref>

Vuonna 2013 Flybe Finland aloitti omien maapalvelutoimintojen tuottamisen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lentoposti.fi/uutiset/flybe_finland_laajentaa_toimintaansa_maapalveluihin | Nimeke = Flybe Finland laajentaa toimintaansa maapalveluihin | Julkaisu = Lentoposti (lentoposti.fi) | Ajankohta = 22.3.2013 | Julkaisija = Lentoposti.fi | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Kannattavuutensa parantamiseksi yhtiö kävi useita yhteistoimintaneuvotteluja. Vuonna 2012 yhtiö siirsi asiakaspalvelun ja muuta operatiivista toimintaa pois Seinäjoelta, mikä johti työpaikkojen vähenemiseen Seinäjoen-konttorilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-6410572 | Nimeke = Ilkka: Flybe aloittaa yt-neuvottelut Seinäjoella | Tekijä = Vuorela, Birgitta | Julkaisu = Yle Uutiset (yle.fi) | Ajankohta = 11.12.2012 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Kesällä 2013 yhtiö vähensi työpaikkoja huollon puolella tuotannollisin ja taloudellisin perustein.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-6757692 | Nimeke = Lentoyhtiö Flybe aloittaa yt-neuvottelut Suomessa | Tekijä = Hirsimäki, Tiina | Julkaisu = Yle Uutiset (yle.fi) | Ajankohta = 31.7.2013 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Huoltopalveluista vastannut tytäryhtiö Finnish Aircraft Maintenance Oy sulautettiin aiemmin samana vuonna osaksi emoyhtiötä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=1790424&tarkiste=67B63922C31E5A2DA8F404CEA0E997F4D11108C3 | Nimeke = Finnish Aircraft Maintenance Oy | Julkaisu = Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref>

Tappiokierre kuitenkin jatkui ja yhtiön nettovarallisuus painui 12,2 miljoonaa euroa negatiiviseksi maaliskuuhun 2013 päättyneellä tilikaudella. Flybe Finland sai tilintarkastajaltaan huomautuksen, kun oman pääoman negatiivisuus rekisteröitiin tilinpäätökseen vasta tilikauden päättymisen jälkeen 25. lokakuuta 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.talouselama.fi/uutiset/flybelle-tukkapollya/f5b4a8fd-90ab-3b0d-93c6-800c1eee76a2 | Nimeke = Flybelle tukkapöllyä | Tekijä = Kankare, Matti | Julkaisu = Talouselämä (talouselama.fi) | Ajankohta = 31.1.2014 | Julkaisija = Alma Talent Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Yhtiön toimitusjohtaja vaihtui, minkä lisäksi omistajat joutuivat rahoittamaan toimintaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/flybe-vaihtaa-nokkamiestaan/fc3b63bd-5628-3883-9e9a-7c4a470b2918 | Nimeke = Flybe vaihtaa nokkamiestään | Tekijä = Broström, Nina | Julkaisu = Kauppalehti (kauppalehti.fi) | Ajankohta = 22.2.2014 | Julkaisija = Alma Talent Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Syksyllä 2014 Flybe Finland kävi jälleen yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä oli koko yhtiön henkilökunta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001851498.html | Nimeke = Flybe voi vähentää jopa 90 työntekijää | Julkaisu = Taloussanomat (is.fi) | Ajankohta = 30.9.2014 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Lopulta Flybe halusi irtautua yhtiöstä ja tarjosi osuuttaan ostettavaksi yhdellä eurolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-7618478 | Nimeke = Flybe irtautuu Flybe Nordicista – kauppahinta yksi euro | Tekijä = Santaharju, Teija | Julkaisu = Yle Uutiset (yle.fi) | Ajankohta = 12.11.2014 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref>

=== Uusi strategia tuotantoyhtiönä ===
[[Kuva:Flybe_Nordic_(Finnair_livery),_OH-LKR,_Embraer_ERJ-190LR_(16455578652).jpg|thumb|Finnair siirsi keväällä 2012 koko Embraer 190 -laivastonsa Flybe Finlandin operoitavaksi. Lentokoneet jäivät Finnairin väreihin ja siirtyivät myöhemmin Norran operoitavaksi.]]

Vuoden 2015 alussa henkilöstövuokrausyhtiö [[Staffpoint]] ja sijoitusyhtiö [[G. W. Sohlberg (yritys)|G. W. Sohlberg]] solmivat aiesopimuksen Finnairin kanssa Flybe Nordicin ostamiseksi. Sopimuksen mukaisesti Staffpoint tulisi omistamaan yhtiöstä 45 prosenttia, GWS 15 prosenttia ja Finnair 40 prosenttia. Neuvotteluihin ja järjestelyihin liittyen Finnair kertoi maaliskuun lopussa tilapäisestä ratkaisusta, jolla se ostaa Flyben 60 % omistusosuuden Flybe Nordicista itselleen yhdellä eurolla.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001870284.html |nimeke=Finnair osti Flybe Nordicin 1 eurolla |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2015-03-31 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Flybe Finland Oy:n nimeksi tuli toukokuussa 2015 Nordic Regional Airlines Oy.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-7944446 | Nimeke = Flybe Finland saa uuden nimen | Tekijä = Santaharju, Teija | Julkaisu = Yle Uutiset (yle.fi) | Ajankohta = 21.4.2015 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Uusi yritysilme julkistettiin syksyn 2015 aikana. Samalla luovuttiin omalla kaupallisella riskillä operoitavasta lentoliikenteestä. 

Marraskuussa 2015 uutisoitiin Finnairin myyneen 60&nbsp;prosenttia Norran osakkeista [[Staffpoint]]ille ja Kilcolle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001893719.html|nimeke=Nyt se varmistui: Finnair myi lentoyhtiön eurolla|julkaisu=is.fi|julkaisija=Taloussanomat|ajankohta=4.11.2015|viitattu=6.3.2020}}</ref> Vuoden 2017 lokakuussa [[Finnair]] ilmoitti ostavansa Norran kokonaan, mutta vain väliaikaisesti.<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.lentoposti.fi/uutiset/finnair_ostaa_norran_staffpointilta_uutta_enemmist_omistaja_haetaan |nimeke=Finnair ostaa Norran Staffpointilta - uutta enemmistöomistaja haetaan |julkaisu=lentoposti.fi |ajankohta=2017-10-11 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Vuoden 2018 elokuussa Finnair ilmoitti myyvänsä 60&nbsp;prosenttia Norrasta tanskalaiselle lentoyhtiö [[Danish Air Transport|Danish Air Transportille]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005808780.html|nimeke=Finnair myy 60 prosenttia Norrasta tanskalaisyhtiölle|julkaisu=Taloussanomat|julkaisija=|tekijä=|viitattu=30.8.2018|ajankohta=30.8.2018}}</ref> Vuonna 2019 käynnistynyt [[ATR]]-laivaston uudistamisen yhteydessä koneiden kylkiin maalattiin Finnairin värit ja logot.<ref name="Nimetön-rF3G-1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.lentoposti.fi/uutiset/finnair_yhten_ist_atr_sy_tt_liikennekoneiden_v_rityksen_eturunkoon_maalattiin_suuri_finnair_teksti|nimeke=Finnair yhtenäistää ATR-syöttöliikennekoneiden värityksen - eturunkoon maalattiin suuri Finnair-teksti {{!}} lentoposti.fi|julkaisu=www.lentoposti.fi|ajankohta=2019-05-08|viitattu=2019-05-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Syksyllä 2021 Norra alkoi operoida norjalaisen [[Widerøe]]n lentoja kahdella ATR 72 -lentokoneella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lentoposti.fi/uutiset/finnair_ja_norra_vuokraavat_ylij_m_kapasiteettia_wider_en_k_ytt_n_kaksi_atr_konetta_norjaan | Nimeke = 
Finnair ja Norra vuokraavat ylijäämäkapasiteettia Widerøen käyttöön - kaksi ATR-konetta Norjaan | Tekijä = Hult, Miikka | Julkaisu = Lentoposti.fi (Lentoposti.fi) | Ajankohta = 9.7.2021 | Julkaisija = Lentoposti.fi | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Koronapandemian seurauksena Norralla oli ylikapasiteettia, jota Finnair ei lentojen kysynnän vähennyttyä tarvinnut omaan reittiverkostoonsa. Yhteistyön turvin Norra sai vähennettyä lomautustarvettaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lentoposti.fi/uutiset/norran_atr_koneet_laskeutuivat_bergeniin_wider_e_yhteishanke_tukee_suomalaisia_ilmailualan_ty_paikkoja | Nimeke = Norran ATR-koneet laskeutuivat Bergeniin – Widerøe-yhteishanke tukee suomalaisia ilmailualan työpaikkoja | Tekijä = Hult, Miikka | Julkaisu = Lentoposti.fi (Lentoposti.fi) | Ajankohta = 3.9.2021 | Julkaisija = Lentoposti.fi | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–|Venäjän hyökkäys Ukrainaan]] keväällä 2022 aiheutti merkittäviä taloudellisia lisävaikeuksia Norran pääasiakkaalle Finnairille, joten yhteistyötä Widerøen kanssa on jatkettu useilla jatkosopimuksilla kevääseen 2023 saakka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lentoposti.fi/uutiset/norralle_j_lleen_jatkosopimus_wider_en_lentojen_operoinnista_norjassa_kaksi_konetta_ja_10_miehist | Nimeke = 
Norralle jälleen jatkosopimus Widerøen lentojen operoinnista Norjassa – kaksi konetta ja 10 miehistöä | Tekijä = Hult, Miikka | Julkaisu = Lentoposti.fi (Lentoposti.fi) | Ajankohta = 31.3.2022 | Julkaisija = Lentoposti.fi | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Syksyllä 2022 Finnair voitti [[Liikenne- ja viestintävirasto|Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin]] järjestämän tarjouskilpailun, jossa haettiin operaattoria neljälle valtion tukemalle reitille kotimaassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lentoposti.fi/uutiset/finnair_tekee_paluun_kotimaan_reiteille_voitti_traficomin_kilpailutuksen_kaikilla_viidell_reitill | Nimeke = 
Finnair tekee paluun kotimaan reiteille - voitti Traficomin kilpailutuksen kaikilla viidellä reitillä | Julkaisu = Lentoposti.fi (Lentoposti.fi) | Ajankohta = 6.9.2022 | Julkaisija = Lentoposti.fi | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Lennot tulivat Norran operoitavaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lentoposti.fi/uutiset/maakuntalentoja_operoivat_norra_ja_alihankkija_dat_aikataulut_julki_lennot_alkavat_3110_ja_2811 | Nimeke = Maakuntalentoja operoivat Norra ja alihankkija DAT - aikataulut julki, lennot alkavat 31.10. ja 28.11. | Julkaisu = Lentoposti.fi (Lentoposti.fi) | Ajankohta = 4.10.2022 | Julkaisija = Lentoposti.fi | Viitattu = 29.1.2023}}</ref>

== Henkilöstö ja talous ==

Norra työllisti tammikuussa 2023 noin 670 työntekijää, joista lentäjiä on 260.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lentoposti.fi/uutiset/norra_palkkaa_lent_ji_kasvun_tarpeisiin_operoitavia_lentoja_jo_enemm_n_kuin_ennen_pandemiaa | Nimeke = Norra palkkaa lentäjiä kasvun tarpeisiin - operoitavia lentoja jo enemmän kuin ennen pandemiaa | Julkaisu = Lentoposti.fi (Lentoposti.fi) | Ajankohta = 23.1.2023 | Julkaisija = Lentoposti.fi | Viitattu = 29.1.2023}}</ref> Yhtiö noudattaa matkustamohenkilöstön ja lentäjien työehdoissa suomalaisia [[Työehtosopimus|työehtosopimuksia]]. Matkustamohenkilöstön osalta neuvottelukumppanina on [[Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT|Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry]] ja lentäjillä [[Akava]].<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.akavanerityisalat.fi/edunvalvonta/tyossa_yrityksessa/yksityissektorin_tyoehtosopimustoiminta |Nimeke= Yksityissektorin työehtosopimustoiminta |Julkaisija= Akavan Erityisalat |Viitattu= 17.2.2020 |arkisto= https://web.archive.org/web/20160309114222/https://www.akavanerityisalat.fi/edunvalvonta/tyossa_yrityksessa/yksityissektorin_tyoehtosopimustoiminta |arkistoitu= 9.3.2016 }}</ref> 

Viimeisimmällä tilikaudella 2021 yhtiön liikevaihto oli 70,1 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 2,3 miljoonaa euroa.<ref name = "Fonecta Finder" /> Liikevaihto on laskenut koronapandemiaa edeltäneestä ajasta (tilikausi 2019) yli 30 miljoonaa euroa.<ref name = "Fonecta Finder" /> Norra sai yhteensä 1,8 miljoonaa euroa [[Valtiokonttori]]n yrityksille myöntämää kustannustukea koronapandemian aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000008859818.html | Nimeke = HS selvitti, mitkä yritykset saivat eniten koronatukia – suurin potti meni Helsinki-Vantaalla toimivalle yritykselle, josta harva on kuullut | Tekijä = Pietiläinen, Tuomo | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 16.6.2022 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 29.1.2023}}</ref>

== Kohteet ==

[[Kuva:NORRA ATR72-500 OH-ATE.jpg|thumb|Norran ATR 72 Finnairin väreissä.]]
Yhtiön tehtävänä on tuottaa alueellista lentotoimintaa muille lentoyhtiöille. Norra operoi merkittävää osaa Finnairin kotimaan<ref name="finnair.com">http://www.finnair.com</ref> ja Euroopan liikenteestä.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000002532143.html?share=71ea97f3f7440be8773a55f8260c0048 |nimeke=Finnair siirtää Euroopan lentojaan Flybelle |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2012-05-22 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yhtiö operoi vuosittain yli 50&nbsp;000 lentoa.

[[Koronaviruspandemia 2019–|Globaalin koronaviruspandemian]] aiheuttaman lentoliikenteen kysynnän romahduksen myötä lähes kaikkia Finnair-konsernin lentoja operoi hetkellisesti Norra keväästä 2020 alkaen.<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.lentoposti.fi/uutiset/finnairin_poikkeusaikatauluissa_p_osan_lent_norra_emoyhti_n_koneilla_aluksi_vain_kaksi_kohdetta |nimeke=
Finnairin poikkeusaikatauluissa pääosan lentää Norra - emoyhtiön koneilla aluksi vain kaksi kohdetta |julkaisu=Lentoposti |ajankohta=2020-03-18 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 

Norra on operoinut Finnairin lentoja [[Helsinki|Helsingistä]] muun muassa seuraaviin kohteisiin<ref name="finnair.com" />:
{{Monta palstaa|75%}}
*{{Suomen lippu}} [[Joensuun lentoasema|Joensuu]] 
*{{Suomen lippu}} [[Kuopion lentoasema|Kuopio]] 
*{{Suomen lippu}} [[Turun lentoasema|Turku]]  
*{{Suomen lippu}} [[Tampereen lentoasema|Tampere]] 
*{{Suomen lippu}} [[Oulun lentoasema|Oulu]] 
*{{Suomen lippu}} [[Kemi-Tornion lentoasema|Kemi-Tornio]] 
*{{Suomen lippu}} [[Vaasan lentoasema|Vaasa]]
*{{Suomen lippu}} [[Kajaanin lentoasema|Kajaani]]
*{{Suomen lippu}} [[Kokkola-Pietarsaaren lentoasema|Kokkola-Pietarsaari]]
*{{Saksan lippu}} [[Düsseldorfin kansainvälinen lentoasema|Düsseldorf]]
*{{Saksan lippu}} [[Frankfurtin lentoasema|Frankfurt]] 
*{{Saksan lippu}} [[Hampurin lentoasema|Hampuri]]  
*{{Saksan lippu}} [[Münchenin lentoasema|München]] 
*{{Saksan lippu}} [[Berliinin lentoasema|Berliini]]  
{{Monta palstaa-katko}}
*{{Ruotsin lippu}} [[Arlandan lentoasema|Tukholma (Arlanda)]] 
*{{Ruotsin lippu}} [[Bromman lentoasema|Tukholma (Bromma)]] 
*{{Ruotsin lippu}} [[Göteborgin lentoasema|Göteborg]]
*{{Belgian lippu}} [[Brysselin lentoasema|Bryssel]]  
*{{Itävallan lippu}} [[Wienin kansainvälinen lentoasema|Wien]]  
*{{Latvian lippu}} [[Riian lentoasema|Riika]] 
*{{Liettuan lippu}} [[Vilnan lentoasema|Vilna]] 
*{{Norjan lippu}} [[Oslon lentoasema|Oslo]] 
*{{Norjan lippu}} [[Tromssan lentoasema|Tromssa]]
*{{Puolan lippu}} [[Varsovan lentoasema|Varsova]] 
*{{Puolan lippu}} [[Gdańsk|Gdansk]]
*{{Puolan lippu}} [[Krakova]]
*{{Ranskan lippu}} [[Charles de Gaullen kansainvälinen lentoasema|Pariisi]]
*{{Ranskan lippu}} [[Lyon]]
{{Monta palstaa-katko}}
*{{Sveitsin lippu}} [[Geneven kansainvälinen lentoasema|Geneve]]
*{{Unkarin lippu}} [[Budapestin lentoasema|Budapest]] 
*{{Venäjän lippu}} [[Pulkovon kansainvälinen lentoasema|Pietari]] 
*{{Venäjän lippu}} [[Moskova]]
*{{Viron lippu}} [[Tallinnan lentoasema|Tallinna]]
*{{Viron lippu}} [[Tarton lentoasema|Tartto]]
*{{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[Manchesterin lentoasema|Manchester]]
*{{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} [[Edinburghin lentoasema|Edinburgh]]
*{{Irlannin lippu}} [[Dublinin lentoasema|Dublin]]
{{Monta palstaa-loppu}}

== Laivasto ==

Norran laivastoon kuuluu 24 lentokonetta, joista 12 on lyhyille matkoille sopivia [[ATR 72]] -potkuriturbiinikoneita ja 12 hieman pidemmille matkoille, kuten Euroopan-reiteille, soveltuvia [[Embraer 190]] -suihkukoneita. Laivaston suihkukoneet ovat olleet aina Finnairin väreissä, ATR 72 -potkuriturbiinikoneet maalattiin matkustamouudistuksen myötä myös Finnairin väreihin. Laivaston keski-ikä on noin 10 vuotta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.planespotters.net/airline/NORRA-Nordic-Regional-Airlines?refresh=1|nimeke=NORRA - Nordic Regional Airlines Fleet Details and History|julkaisu=www.planespotters.net|viitattu=2019-05-09}}</ref><ref name="Nimetön-rF3G-1"/> Kaikki Norran käyttämät lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Finance Oy:ltä, joka hallinnoi myös Finnairin operoimia ilma-aluksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://investors.finnair.com/fi/finnair-as-an-investment/business-model | Nimeke = Liiketoimintamalli: Alueellinen lentäminen – Nordic Regional Airlines (Norra) | Tekijä = | Ajankohta = 9.5.2019 | Julkaisija = Finnair Oyj| Viitattu = 17.2.2020 }}</ref>

{| class="wikitable toccolours" border="1" cellpadding="3" style="border-collapse:collapse"
|+'''<big>Norran laivasto</big>'''
!Konetyyppi
!Matkustajapaikkoja
!Lukumäärä
|-
|[[ATR 72]] 
| align="center" |68-70
| align="center" |12
|-
|[[Embraer 170/190|Embraer 190]] 
| align="center" |100
| align="center" |12
|}

== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.flynorra.com/ Norran kotisivut]

[[Luokka:Suomalaiset lentoyhtiöt]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]