Neuvostoliiton toimeenpaneva keskuskomitea
Neuvostoliiton toimeenpaneva keskuskomitea (ven. Центральный Исполнительный Комитет Союза Советских Социалистических Республик (ЦИК СССР), Tsentralnyi Ispolnitelnyi Komitet Sojuza Sovetskih Sotsialistitšeskih Respublik (TsIK SSSR)) oli Neuvostoliitossa vuosina 1922–1938 toimineen neuvostoparlamentin nimitys. Sen asema ja tehtävät määriteltiin Neuvostoliiton perustamissopimuksessa (1922) ja perustuslaissa (1924). Toimeenpaneva keskuskomitea jakautui kahteen kamariin: liittoneuvostoon ja kansallisuuksien neuvostoon. [1][2][3][4]
Valinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliitossa korkeinta valtaa käytti vuosittain määräajaksi ja erityisestä syystä muulloinkin koollekutsuttava Liittoneuvostokongressi. Sinne neuvostokansalaiset valitsivat edustajiaan tyypillisesti välillisillä vaaleilla, kunkin jäsentasavallan omien neuvostokongressien edustajien valitsemina.
Neuvostokongressin edustajien valinnassa suosittiin perustuslain (1924, 9. artikla) mukaan kaupunkeja, joiden neuvostoista valittiin yksi edustaja 25 000 äänioikeutettua kohden. Alueilta (maakunnissa sijaitsevista neuvostoista), valittiin vain yksi kokousedustaja 125 000 asukasta kohden. Neuvostokansalaiset eivät tällöin siis olleet tasa-arvoisia edustuksellisuuden osalta, vaan kaupunkilaisilla oli viisinkertainen paino maaseutuasukkaisiin nähden.
Liittoneuvostokongressi valitsi tyypillisesti viikon tai kaksi kestäneen kokoontumisensa eli kongressin aikana toimeenpanevan keskuskomitean hoitamaan Neuvostoliiton asioita kongressien välisenä aikana. Keskuskomitean liittoneuvostoon valittiin 371 edustajaa kongressiedustajien joukosta kunkin Neuvostoliiton jäsenvaltion asukasluvun suhteessa (perustuslain 14. artikla). Toimeenpanevan keskuskomitean toisen kamarin, kansallisuuksien neuvoston edustajien valinta ei puolestaan riippunut jäsentasavallan asukasmäärästä. Kukin neuvostotasavalta sai valita viisi edustajaa ja autonominen tasavalta yhden edustajan kansallisuuksien neuvostoon (15. artikla).
Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1924 perustuslaki, erityisesti sen 1. artikla määrittelee toimeenpanevan keskuskomitean ja sen elimien tehtävät. Toimeenpaneva keskuskomitea oli käytännössä Neuvostoliiton parlamentin asemassa. Mahdollinen perustuslain muuttaminen kuuluu perustuslain 2. artiklan mukaan keskuskomitean liittoneuvostolle.
Toimeenpanevan keskuskomitean johto ja vallankäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimeenpanevan keskuskomitean johdossa oli puhemiehistö, johon toimeenpaneva keskuskomitea valitsi Neuvostoliiton perustajavaltioiden määrän mukaan neljä puheenjohtajaa (artikla 27). Neuvostoliiton perustivat Venäjän SFNT, Valko-Venäjän SNT, Ukrainan SNT ja Transkaukasian SNT. Uusien valtioiden liittyessä puheenjohtajien määrä kasvoi. [5][3] Lisäksi keskuskomitean molemmissa kamareissa oli oma 7-jäseninen puheenjohtajistonsa. Yhteensä toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtajistoon (hallintoneuvostoon) valittiin perustuslain (1924 alkuperäisen version) mukaan kaikkiaan 21-jäsentä (artiklat 25–26). Se oli todellinen vallankäyttäjä. Toimeenpanevan keskuskomitean istuntojen välillä puhemiehistö käytti keskuskomitean lainsäädännöllistä, toimeenpano- ja hallintovaltaa (artiklat 29–30).
Ainakin muodollisesti puheenjohtajiston ohjauksessa ja valvonnassa toimi toimeenpanevan keskuskomitean valitsema ainakin 12-jäseninen Kansankomissaarien neuvosto (perustuslain artiklat 37-41).
Puheenjohtajistolla oli oikeus keskeyttää tai kumota kansankomissaarien neuvoston tekemiä päätöksiä, samoin kuin jäsentasavaltojen kansankomissaarien päätöksiä tai jäsentasavaltojen kansanneuvostojen päätöksiä (artiklat 31-32).
Seuraaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslaki muutti Neuvostoliiton valtionjohdon asemaa muun muassa kirjaamalla (kommunistisen) puolueen aseman keskeisenä valtiollisena elementtinä. Tämän uuden, "Stalinin perustuslain" astuttua voimaan, toimeenpanevan keskuskomitean korvasi vuonna 1938 Neuvostoliiton korkein neuvosto.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Venäjä (1920-luvulla julkaistun tietosanakirjan Venäjä-artikkelin nettiversio, Neuvostoliiton hallintoa koskeva osa) Pieni Tietosanakirja (1925-1928), osa IV, s. 1193. runeberg.org. Viitattu 23.8.2014. (suomeksi)
- ↑ Tsentralnyi Ispolniteknyi Komitet (BSE-verkkotietosanakirjan artikkeli) Suuri neuvostotietosanakirja. 1969—1978. Viitattu 23.8.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Tsentralnyi Ispolniteknyi Komitet sojuza Sovetik Sotsialistitšeskih Respublik (TsIK SSSR) (Tietosanakirjan artikkeli verkkomuodossa) Sovjetskaja istoritšeskaja entsiklopedija. 1973—1982. Viitattu 23.8.2013. (venäjäksi)
- ↑ Tsentralnyi Ispolniteknyi Komitet SSSR (TsIK SSSR) (Tietosanakirjan artikkeli verkkomuodossa) Sovjetski Juriditšeski slovar. 1953. Viitattu 23.8.2013. (venäjäksi)
- ↑ Union of Soviet Socialist Republics worldstatesmen.org. Viitattu 23.8.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Moskovan yliopiston elektroniset aineistot: Neuvostoliiton perustuslaki (1924) Neuvostoliiton ("Stalinin") perustuslaki (1936) (venäjäksi) (msu.ru)
- Neuvostoliiton vuoden 1924 perustuslain epävirallinen käännös (englanniksi) (answers.com)
- СССР: Главы государства: 1922-1991 (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (praviteli.org)