Neurolingvistinen ohjelmointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Neurolingvistinen ohjelmointi (NLP; engl. neuro-linguistic programming[1]) on soveltavan psykologian suuntaus, jonka tavoitteena on parantaa muun muassa ajattelu- ja tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, tapoja kehittää itseään ja ymmärtää muita. NLP on malli siitä, miten aivomme toimivat: miten opimme, ajattelemme, kommunikoimme, teemme päätöksiä ja motivoidumme sekä miten saadaan aikaan haluttuja muutoksia. NLP:llä ei nimestään huolimatta ole neurotieteisiin perustuvaa pohjaa. NLP:tä hyödynnetään yhtenä menetelmänä muun muassa kouluttamisessa, valmentamisessa, johtamisessa, terapiatyössä. Näkökulmasta riippuen NLP voidaan luokitella myös new ageksi tai näennäistieteeksi.[2]

NLP:llä ei ole yhtenäistä teoreettista pohjaa, vaan se koostuu useista eri tekniikoista ja malleista. NLP on saanut alkunsa erityisen menestyksekkäiden terapeuttien toimintaa mallittamalla. Se pohjautuu kielitieteen professori John Grinderin ja psykologi Richard Bandlerin 1970-luvun alussa tekemiin tutkimuksiin ja työhön. Vuosien saatossa NLP:tä on rikastettu ja kehitetty useiden asiantuntijoiden toimesta. Keskeisiä kehittäjiä ovat olleet esimerkiksi Robert Dilts, Leslie Cameron-Bandler, Judith DeLozier, Steve Andreas, Connirae Andreas ja Tad James.

NLP:tä sovelletaan Suomessa laajasti ja monipuolisesti. Suomen NLP-yhdistys ry on perustettu 1990 ja se on toiminut aktiivisesti Suomessa 30 vuotta. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta NLP:stä, edistää korkeatasoisen NLP:n opiskelumahdollisuuksia, järjestää NLP-tilaisuuksia ja -tapahtumia, julkaista NLP-lehteä ja blogia sekä ylläpitää nettisivuja sekä viestiä NLP:stä ajankohtaisissa kanavissa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Suomen NLP-yhdistyksessä on noin 1000 jäsentä.

Kouluttautuminen

Suomessa NLP:tä voi opiskella lukuisien ja koko ajan kasvavan joukon kouluttajia ja valmentajia johdolla. Myös moni työväenopisto järjestää NLP-koulutuksia. Suomen NLP-yhdistyksen sivuilla nlpyhdistys.fi on koulutus- ja tapahtumakalenteri, joista löytyy kattavasti tietoa koulutuksista, valmennuksista ja tapahtumista Suomessa. Yhdistys suosittelee kansainvälisiin standardeihin perustuvaa kestoa ja rakennetta pitkäkestoisille ja moduuleissa toteutettaville NLP-koulutuksille, joita ovat NLP Practitioner, NLP Master Practitioner sekä NLP Trainer. Kansainvälisiä NLP-toimijoita ja yhteisöjä ovat esimerkiksi alkuperäistä NLP-suuntasta edustava Society of NLP. Kansainvälisiä koulutusyhteisöjä ovat mm. NLPU, IANLP ja IANLPt.

Suomessa NLP:tä opiskellaan nykyään muun muassa osana opettajakoulutusta. Akaan Lukiossa voi opiskella NLP:tä osana lukion psykologian kurssia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NLP:n loivat alun perin radikaalina tunnettu kielitieteen professori John Grinder ja filosofian ja psykologian opiskelija Richard Bandler Kalifornian yliopistossa Santa Cruzissa. Bandler piti iltaisin terapiakoulutusta, jossa sovelsi vuokraemännältään, perheterapeutti Virginia Satirilta oppimiaan taitoja. Kuultuaan asiasta Grinder osallistui Bandlerin tilaisuuksiin, innostui ja sanoi Bandlerille ”Opeta minulle mitä sinä teet, minä sanon sitten mitä se on.” Myöhemmin NLP:tä alkoivat kehittää Leslie Cameron-Bandler, Judith DeLozier, Robert Dilts, Maryann ja Edward Reese, Todd Epstein ja Tad James. NLP:n kehitykseen ovat hyvin voimakkaasti vaikuttaneet myös hypnoterapeutti Milton H. Erickson ja antropologi Gregory Bateson. Bandler perusti maailmanlaajuisen yhteisön The Society of NLP:n ohjaamaan NLP-nimen käyttöä ja korkealaatuisen NLP-koulutuksen toteutumista. Samoin perustein mm. Robert Dilts ja moni muu taho kouluttaa ja kehittää NLP:tä. NLP:lle ominaista on jatkuva kehittyminen ja kehittäminen: mikään uusi ei kumoa aiempaa, vaan rikastaa, syventää ja täydentää sitä.

Maailmalla ehkä tunnetuin NLP-menetelmiä käyttävä yritysvalmentaja on Anthony Robbins. Koska NLP:tä on periaatteessa kaikki, mikä toimii ja minkä voi mallittaa, voi kaikesta menestyksekkäästä toiminnasta löytää NLP:n malleja. NLP on joustavaa ja se toimii eri kontekstissa.

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NLP:llä on kannattajia akateemisen psykologian piirissä ja siihen on kohdistunut myös kritiikkiä. NLP:tä on kritisoitu ennen kaikkea seuraavista asioista:

  • Skeptikkojen mukaan NLP:llä ei nimestään huolimatta ole neurotieteisiin perustuvaa pohjaa, vaan he luokittelevat sen näkökulmasta riippuen new ageksi tai näennäistieteeksi.[3]
  • NLP:n viitekehys on niin laaja, että sitä on lähes mahdotonta arvioida kokonaisuutena; osa käsitteistä liittyy behavioristiseen tai kognitiiviseen psykologiaan, osa on perustajien Bandlerin ja Grinderin sekä myöhempien NLP-praktikoiden itse kehittämiä.lähde?
  • NLP-terapian antajien kokemus, koulutus ja pätevyys vaihtelee – niin kuin Suomessa kaikkien terapeutti-nimikkeen alla toimivien. NLP-nimikkeen alla voidaan markkinoida lukuisia erilaisia tuotteita ja terapioita. Näihin lukeutuvat muun muassa erilaiset manipulaatio- tai itsehypnoosimenetelmät, jotka voivat antaa epärealistisia lupauksia terapian hyödyistä.
  • Näkökulmasta riippuen voidaa mieltää, että NLP:n ympärillä ei ole merkittävää tutkimustyötä, ja skeptikkokirjallisuudessa se luokitellaankin näennäistieteeksi[4][5][6].
  • Psykiatrian dosentti, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Hannu Lauerma kritisoi NLP:tä poikkeuksellisen aggressiivisesti ja kritiikittömästi markkinoiduksi, ja koko käsitteen nimi on Lauerman mukaan valetieteellinen ja harhaanjohtava. Laueman mukaan NLP:ltä puuttuu tieteellinen näyttö kliinisestä vaikuttavuudesta ja monet NLP:n perusoletukset on osoitettu kestämättömiksi. NLP on erityisen vaarallista, jos sitä käytetään vaarallisiin tai väkivaltaisiin tekoihin alttiin skitsofreniapotilaan hoitoon asianmukaisen lääketieteellisen hoidon sijasta. [7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.6.2013.
  2. William F. Williams, ed. (2000): Encyclopedia of Pseudoscience: From Alien Abductions to Zone Therapy, s. 235. Fitzory Dearborn Publishers, ISBN 978-1-57958-207-4.
  3. William F. Williams, ed. (2000): Encyclopedia of Pseudoscience: From Alien Abductions to Zone Therapy, s. 235. Fitzory Dearborn Publishers, ISBN 978-1-57958-207-4.
  4. F. Williams, W.: Encyclopedia of pseudoscience: Neurolinguistic programming. Chicago: Fitzroy Dearborn, 2000. (englanniksi)
  5. neuro-linguistic programming (NLP) Skeptic's Dictionary. Viitattu 26.6.2008. (englanniksi)
  6. Matti Kamppinen: Tähtien sota ja biotieteiden maailmankuva – Voima on veressä TSV. Viitattu 26.6.2008.
  7. Lauerma, Hannu (toim. Tiina Raevaara): ”Psyykkisen manipuloinnin ongelmat mielenhallinnan markkinoilla”, Voiko se olla totta?, s. 136-141. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Drenth, J.D. (2003) Growing anti-intellectualism in Europe; a menace to science. Studia Psychologica, 2003, 45, 5-13
  • Lilienfeld S. O, Steven Jay Lynn, and Jeffrey M. Lohr (toim). 2003 Science and Pseudoscience in Clinical Psychology. Guilford Press, New York. ISBN 1-57230-828-1
  • Williams, W. F. (toim. 2000) Encyclopedia of pseudoscience: Neurolinguistic programming. Chicago Fitzroy Dearborn. ISBN 1-57958-207-9
  • Pauli Hämeenaho: NLP psykiatrin työssä. YTHS 1997
  • Markku Ojanen ym. (2004). Terapiastako ratkaisu – NLP–perustaisen psykoterapian tuloksellisuustutkimus. Helsinki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]