Nettoveroaste

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nettoveroaste on kansantalouden tunnusluku, joka mittaa verojen ja pakollisten maksujen osuutta bruttokansantuotteesta tulonsiirtojen jälkeen. Nettoveroaste saadaan, kun bruttoveroasteesta vähennetään julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamien tukipalkkioiden sekä tulon- ja pääomansiirtojen osuus. Nettoveroasteesta ei kuitenkaan vähennetä vapaaehtoisia rahamääräisiä sosiaalietuuksia.[1][2]

Nettoveroasteeseen vaikuttavat tulonsiirrot sekä se, tuotetaanko sosiaali- ja terveyspalvelut julkisella vai yksityisellä puolella.[3]

Vuonna 2015 nettoveroaste oli Suomessa 17,6 %.[1] Nettoveroaste pieneni Suomessa 1990-luvun lamavuosina tuntuvasti, kun tulonsiirrot paisuivat.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Verokertymä 92 miljardia euroa vuonna 2015 Veronmaksajain Keskusliitto ry. Viitattu 8.1.2018. [vanhentunut linkki]
  2. Nettoveroaste | Käsitteet | Tilastokeskus www.stat.fi. Viitattu 8.1.2018.
  3. a b Suomi mustaa turhaanmainettaan verovertailuissa Ilta-Sanomat. 5.2.2002. Viitattu 8.1.2018.