Neliapilaliittymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neliapilaliittymä kokoojateineen

Neliapilaliittymä (engl. cloverleaf) on neliapilan muotoinen eritasoliittymä, jossa on neljä silmukkaramppia ja neljä suoraa ramppia. Neliapilaliittymä on rakennuttajalle edullinen, koska yksinkertaisimpaan sellaiseen tarvitaan vain yksi silta. Suomessa täydellisiä neliapilaliittymiä on vain kaksi. Ne sijaitsevat Tampereella ja Turussa.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neliapilaliittymän kehitti ja vuonna 1916 patentoi yhdysvaltalainen insinööri Arthur Hale. Suunnittelun aikana ei tunnettu moottoritien käsitettä ja siksi alkuperäinen suunnitelma on mittasuhteiltaan nykyisestä poikkeava.

Ensimmäinen neliapilaliittymä rakennettiin Avenelissa, New Jerseyssä vuonna 1929. Moottoriteiden ensimmäisinä vuosina liittymää pidettiin nerokkaana. Sen silmukan muotoisten ramppien kokoja voitiin tarvittaessa muokata, ja liittymä ei vaikuttanut suuresti kaupunkimaisemaan tai projektin budjettiin.

Neliapilaliittymän ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neliapilaliittymän yksinkertainen ongelma on silmukoiden aiheuttama suuri tilantarve. Tämän lisäksi liittymästä on vaara liian suurella nopeudella ajettaessa ajaa ulos. Tämän ratkaisu on ramppien halkaisijan kasvattaminen, joka vuorostaan taas vaatii enemmän tilaa. Ongelmien takia Euroopassa liittymää on käytetty maltillisemmin ja sen pohjalta on kehitetty erilaisia hybridimalleja, joissa on säädelty ramppien määrää ja tyyppiä. Näistä esimerkkinä liittymät, joissa pääliikennesuuntien rampit on toteutettu loivasti päätien yli kaartuvina siltoina.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]