Nanshanin taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nanshanin taistelu
Osa Venäjän–Japanin sotaa
Japanilainen kartta taistelupaikasta.
Japanilainen kartta taistelupaikasta.
Päivämäärä:

25.26. toukokuuta 1904

Paikka:

Liaotungin niemimaa, nykyinen Kiina

Lopputulos:

Japanilaisten voitto

Osapuolet

 Japani

Venäjä Venäjä

Komentajat

Oku Yasukata

Nikolai Tretjakov
Aleksander Fok

Vahvuudet

38 500 sotilasta
216 tykkiä

3 500 sotilasta
50 tykkiä

Tappiot

739 kaatunutta
5 459 haavoittunutta

1 100 kaatunutta

Nanshanin taistelu oli Venäjän–Japanin sodan aikana 25.26. toukokuuta 1904 käyty taistelu Liaotungin niemimaalla Japanin 2. armeijan ja Port Arthuria puolsutavien venäläisten välillä. Taistelu päättyi venäläisten tappioon ja vetäytymiseen.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläisten linnoitteita Nanshanin kukkulalla havainnollistuksessa.

Venäjän–Japanin sodan sytyttyä vuonna 1904 Japanin laivasto lamautti nopeasti Venäjän laivaston Port Arthurin tukikohdassa nykyisen Kiinan Liaotungin niemimaalla. Venäjän Tyynenmeren laivaston lamauttamista[1] ja Korean niemimaan onnistunutta valtausta[2] seurasi Japanin 2. armeijan maihinnousu niemimaalla kenraali Oku Yasukatan komennossa ilman, että venäläiset olisivat voineet sitä estää. Port Arthurin yhteydet muualle katkaistiin.[1]

Osapuolet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanilaisilla oli Nanshanin taistelussa yhteensä 38 500 sotilasta, joista 30 000 oli kiväärimiehiä. Tykkejä heillä oli 216, joiden lisäksi he saivat tulitukea aluksilta Jinzhounlahdella. Konekiväärejä heillä oli 48.[2]

Niemimaalla Japanin 2. armeijaa vastassa venäläisillä oli vain ohut puolustuslinja.[3] Liaotungin niemimaan venäläisiä komensi[2] Port Arthurin linnoituksen komentaja[1] kenraaliluutnantti Anatoli Stössel. Stössel salli siirtää puolustuslinjaan Port Arthurista vain 3 500 eversti Nikolai Tretjakovin komentamaa 5. itäsiperialaisen rykmentin sotilasta.[2] Tykkejä heillä oli 50. Venäläisten oli kuitenkin onnistunut rakentaa joitakin linnoitteita, sekä asentaa piikkilankaa ja miinakenttiä. Vesisateet yöllä 24.–25. toukokuuta tosin huuhtoi osan piikkilangasta pois ja huuhtoi pois maakerroksen miinojen päältä. Venäläisten puolustusta johtaneen Tretjakovin komentopaikka oli venäläisten puolustuslinjan keskellä Nashanin kukkulalla.[3]

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelu Kobayashi Kiyochikan taoksessa.

Japanilaisten ensimmäinen tavoite oli vallata Jinzhoun (ent. Chinchou) kaupunki venäläisten puolustusasemien pohjoisosassa. Japanilaisten hyökkäys alkoi yöllä 25.–26. toukokuuta. Japanilaisten 1. ja 3. divisioona saarsivat Jinzhoun idästä ja 4. divisioona lännestä. Koko japanilainen tykistö keskitettiin kaupunkia vastaan. Auringon noustua tulitukea saatiin myös laivaston neljältä alukselta.[3] Kaupunkia puolusti vain 400 henkinen venäläinen varuskunta. Japanilaiset kärsivät aluksi raskaita tappioita, mutta 4. divisioonan onnistui viimein murtautua puolustuslinjojen läpi, jonka jälkeen se saattoi keskittää tulta venäläisten keskustaan kohdistuneen hyökkäyksen tueksi.[2]

Venäläisten ammukset alkoivat loppua keskipäivään mennessä. Kenraali Oku määräsi yleishyökkäyksen. Tretjakov pyysi vahvistuksia divisioonansa komentajalta kenraali Aleksander Fokilta, mutta apuun saatiin vain kaksi komppaniaa ja käsky käyttää vahvistuksia vain vetäytymisen suojaamiseen. Vahvistusten saapumiseen kesti useita tunteja. Fok otti komennon Tretjakovilta.[3] Venäläisten onnistui puolustautua päivän ajan, mutta illalla heidän puolustuslinjansa romahtivat. Tretjakov oli valmistellut etukäteen toisen puolustuslinjan taaemmaksi, mutta Fok oli hänen yllätysekseen antanut käskyn yleisestä vetäytymisestä ja puolustuslinjojen hylkäämisestä. Käsky ei tavoittanut kaikkia joukkoja, jolloin osa yksiköistä alkoi vetäytyä ja osa jäi edelleen paikoilleen. Tilanne muuttui kaoottiseksi monien venäläisten alkaessa paeta hallitsemattomasti kohti etelää.[2] Tretjakovin onnistui kuitenkin estää tilanteen muuttuminen kokonaisvaltaiseksi paoksi.[3] Japanilaiset olivat myös uupuneita hyökkäyksensä jälkeen, eivätkä he ryhtyneet ajamaan takaa vetäytyviä venäläisiä.[2]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset olivat kärsineet tappion. He olivat menettäneet kaatuneina itse taistelussa 450 kaatunutta ja toiset 650 vetäytymisen aikana. Yhteensä kaatuneita oli siis 1 100. Kaatuneita ja haavoittuneita yhteensä oli 1 416. Japanilaiset kärsivät suhteellisesti suuremmat tappiot. Heidän puolellaan kaatui vain 739 sotilasta, mutta haavoittuneita oli 5 459. Japanilaiset olivat käyttäneet valtavan määrän tykinammuksia. Lyhyen taistelun aikana ammuttiin 34 000 ammusta, mikä oli enemmän, kuin koko muun sodan aikana.[2]

Tappiota Nanshanissa seurasi Dalnyn sataman ja Port Arthurin uloimpien puolustuslinjojen hylkääminen.[3] Japanilaiset saapuivat hylättyyn Dalnyyn 30. toukokuuta heidän saatuaan ensin täydennyksiä.[2] Port Arthur oli nyt käytännössä eristetty. Rautatieyhteydet muualle oli katkaistu ja Japani hallitsi merireittejä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pertti Luntinen: Sota Venäjällä, Venäjä sodassa, s. 351–352. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015. ISBN 978-952-222-666-2.
  2. a b c d e f g h i Rotem Kowner: Historical Dictionary of the Russo–Japanese War, s. 249–251. The Scarecrow Press, 2006. ISBN 978-0-8108-4927-3. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Geoffrey Jukes: The Russo-Japanese War 1904-1905, s. 35–38. Osprey Publishing, 2002. ISBN 1-84176-446-9. (englanniksi)