Muuruveden työväentalo
Muuruveden työväentalo | |
---|---|
Muuruveden työväenyhdistyksen talo talvella 1985. |
|
Sijainti | Muuruveden kirkonkylä, Muuruvesi |
Valmistumisvuosi | 1902 |
Purkuvuosi | 1990-luku? |
Rakennuttaja | Muuruveden Kirkonkylän Työväenyhdistys ry |
Runkorakenne | hirsi |
Julkisivumateriaali | lauta |
Kerrosluku | 1,5 |
Kerrosala | 200 neliömetriä |
Tilavuus | 675 kuutiometriä |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Muuruveden työväentalo oli Muuruveden (vuoteen 1908 osa Nilsiää, 1971–2017 osa Juankoskea, vuodesta 2017 osa Kuopiota) kunnan kirkonkylän keskustassa sijainnut työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muuruveden työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Yhdistykseen kuului eri alojen ammattimiehiä sekä maataloissa ja puutavaran uitossa ja käsittelyssä työskennelleitä ihmisiä.[1] Vuonna 1907 yhdistys osti vuonna 1902 rakennetun hirsitalon Muuruveden kirkonkylän keskustasta. Talo sijaitsi kunnalta vuokratulla tontilla. Vuosina 1908–1909 yhdistys kunnosti taloa ja rakensi siihen juhlasalin näyttämöineen.[2] Vuonna 1910 yhdistyksessä oli 14 jäsentä.[3] 1920-luvulla talon omistuksesta oli kiistaa työväenliikkeen eri suuntausten välillä. Sosialidemokraattisessa Vapaus-lehdessä kerrottiin vuonna 1929, että "kommunistien kaappaama” talo oli luovutettu takaisin sosialidemokraateille.[4]
Vuosina 1970–1986 talo oli sosialidemokraattisen piirin vastuulla. 1980-luvun lopulla talon käyttöä suunniteltiin uudelleen, eli ilmeisesti se oli ollut vähällä käytöllä tai tyhjillään. Lopulta talo purettiin huonokuntoisena.[2][5]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo oli hirsirakenteinen ja pinta-alaltaan 200 neliömetriä. Siinä oli 70 neliömetrin edestä asuintiloja ja erillinen ravintolahuone. Istumapaikkoja salissa oli 120 hengelle. Talon täyskorjaukset tehtiin vuonna 1951, jolloin tehtiin myös sähköistys, sekä 1966 ja 1973.[2]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimintaan kuuluivat kokoukset, juhlat ja iltamat sekä näytelmäpiiri. Varsinkin näytelmätoiminta talolla oli vilkasta 1920- ja 1930-luvuilla. Yhteistyö Nuorisoseuran kanssa oli sopuisaa. Esimerkiksi samalla lipulla pääsi sekä työväenyhdistyksen että nuorisoseuran juhannusjuhliin. Myöhemmin talo toimi tilapäisesti myös kansakouluna, oppikoulurakennuksena, ompeluverstaana ja veneverstaana.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Muuruveden kotiseutuyhdistys: Työväentalo ja Muuruveden kirkonkylän työväenyhdistys muuruvedenkotiseutuyhdistys.fi. Viitattu 20.9.2022.
- ↑ a b c d Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X
- ↑ Matti Turkia: SDP:n puoluetilasto 1910 Sos. dem. puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 9.9.2022.
- ↑ Vapaus 19.5.1929, no 54 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.9.2022.
- ↑ Muuruveden kotiseutuyhdistys: Muuruveden historia muuruvedenkotiseutuyhdistys.fi. Viitattu 20.9.2022.