Museojuridiikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Museojuridiikka eli museo-oikeus on kehittymässä oleva oikeudenala. Museojuridiikan pohdinta käynnistettiin K. H. Renlundin museossa Kokkolassa marras-joulukuussa 2014 museoammattilaisten ja juristien yhteistyöhankkeena. Museojuridiikan tarkoitus on toimia museoalan ammattilaisten työkaluna ja apuvälineenä, joka helpottaa käytännössä vastaan tulevien oikeudellisten kysymysten ratkaisemisessa ja jäsentämisessä. Museojuridiikan ydinalaan kuuluvat tekijänoikeuslaki, sopimusasiat, julkisuus, tietosuoja ja muita informaatio-oikeuden asioita.lähde?

Suomessa museosektorin puitesäännöstöjä ovat museolaki ja museoasetus, jotka luovat puitteet ja lähtökohdat museotoiminnalle määrittelemällä sen tavoitteet ja tehtävät. Museolain mukaan museotoiminnan tarkoituksena on muun muassa kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen, aineistoja ja muita sisältöjä koskevan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen esittäminen ja elämysten tarjoaminen[1]. Nämä ovat myös laajemman museojuridiikan lähtökohtia, joiden ympärille oikeudenala rakentuu.lähde?

Keskeinen museoalaa koskeva lainsäädäntö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde ICOM, Museotyön eettiset säännöt 2013
  • Muinaismuistolaki (295/1963)
  • Museolaki (314/2019)
  • Laki Museovirastosta (282/2004)
  • Asetus Museovirastosta (407/2004) ja sen muutokset (asetukset (297/2009), (811/2010) ja (985/2010))
  • Laki Kansallisgalleriasta (889/2013)
  • Valtioneuvoston asetus Kansallisgalleriasta (1074/2013)
  • Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
  • Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019)
  • Laki taidenäyttelyiden valtiontakuusta (411/1986)
  • Laki Euroopan talousalueen valtion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta (1292/2005)
  • Laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta (933/2016)
  • Valtioneuvoston asetus kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta (652/2017)
  • Laki eräiden Suomeen tuotavien näyttelyesineiden takavarikoinnin kieltämisestä (697/2011)
  • Laki varastetuista tai laittomasti maastaviedyistä kulttuuriesineistä tehdyn Unidroit'n yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja yleissopimuksen soveltamisesta (877/1999)
  • Laki kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa koskevan pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä ja pöytäkirjan soveltamisesta (1135/1994)
  • Laki rakennusperinnön suojelusta (498/2010)
  • Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)
  • Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999)
  • Asetus arkeologisen perinnön suojelua koskevan tarkistetun eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta (486/1995)
  • Tekijänoikeuslaki (404/1961)
  • Tekijänoikeusasetus (574/1995)
  • Tietosuojalaki (1050/2018)
  • Kirkkolaki (1054/1993)
  • Asetus vapaasta sivistystyöstä (805/1998)
  • Luonnonsuojelulaki (1096/1996)
  • Laki orpoteosten käyttämisestä (764/2013)
EU-lainsäädäntö
  • Kulttuuriesineiden viennistä annettu neuvoston asetus 116/2009
Kansainväliset sopimukset
  • Euroopan kulttuuriyleissopimus (SopS 6/1970)
  • Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnönsuojelemista koskeva yleissopimus (SopS 19/1987)
  • Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskeva yleissopimus (SopS 10/1992)
  • Haagin sopimus / Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa sekä siihen liittyvä lisäpöytäkirja (SopS 92-93/1994)
  • Tarkastettu eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinnön suojelusta (SopS 26/1995)
  • Unidroit'n yleissopimus varastetuista ja laittomasti maastaviedyistä kulttuuriesineistä (SopS 94/1999)
  • Yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi (SopS 92/1999)
  • Tasavallan presidentin asetus Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (14/2006)
  1. Ajantasainen lainsäädäntö: Museolaki 314/2019 finlex.fi. Edita. Viitattu 18.4.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]