Muinaisen Egyptin väestö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Muinaisen Egyptin väestö asutti muinaista Egyptiä ajanlaskun alkuun asti. Arviot väkiluvusta ja kehityksestä vanhalla ajalla ovat hataria. Väestötiheys oli maassa ehkä enimmillään 100–200 as./km². Maan väkiluku oli pyramidin rakentamisen aikoihin välillä 1,5–5 miljoonaa, luultavimmin lähellä kahta miljoonaa noin 2500 eaa. Keskivaltakunnassa ja uudessa valtakunnassa oli 3–4 miljoonaa tai ehkä 5 miljoonaa asukasta. Rooman aikoina asukkaita oli noin 3–4 miljoonaa, tai jopa 7,5 miljoonaa, kun Rooma valtasi maan 30 eaa.

Egyptin arvioitu väkiluku

  • noin 5000–3000 eaa. saattoi maassa olla muutama sata tuhatta asukasta.
  • 3000 eaa. 1 miljoona (0,5–1,5 miljoonaa)
  • 2700 eaa. 1,25 miljoonaa (1–2,15 miljoonaa)
  • 2500 eaa. 1,8 miljoonaa (1,2–2,7 miljoonaa)
  • 2300 eaa. 2 miljoonaa (1,5–3 miljoonaa)
  • 1800 eaa. 2 miljoonaa (1,7–3,5 miljoonaa)
  • 1250 eaa. 2,8 miljoonaa (2,2–5 miljoonaa)
  • 500 eaa. 4 miljoonaa (2,3–6,1 miljoonaa)
  • 0 eaa. 5 miljoonaa (3–8 miljoonaa)

Väestötietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljännen dynastian aikaan eli noin 2500 eaa. eläneet pyramidinrakentajat elivät keskimäärin vain 30–35-vuotiaiksi. Raskas työ ja lukuisat muut vaivat verottivat heidän terveyttään ja elinajan pituuttaan. Tuolloin eläneiden naisten elinajan odote oli vielä matalampi runsaasta lapsivuodekuolleisuudesta johtuen. Uuden valtakunnan aikana ihmiset elivät suunnilleen 40-vuotiaiksi, mutta koska muumiot, joiden perusteella tämä kartoitus on tehty, kuuluivat yläluokan edustajille, alaluokkien ihmisten elinajan ei voida sanoa mitään varmaa. 25–35 % lapsista kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana.

Kuolleena syntyneitä lapsia ei palsamoitu, vaan heidät haudattiin nimettömiin hautoihin autiomaalle tai asuinpaikkojen liepeille. Egyptin historian pitkäikäisimpiä henkilöitä olivat kenties faaraot Pepi II ja Ramses II. Edellä mainittu kuoli 100-vuotiaana ja viimeksi mainittu pitkälti yli 90-vuotiaana.

Harvat ihmisistä asuivat kaupungeissa, joista muutamat suurimmat esimerkiksi Memfis, omivat suurimman osan taajamien väestöstä. Tyypillisen egyptiläisen kaupungin keskusta oli tiheään asuttu verrattuna kaupungin reunojen väestötiheyteen.

Egypti kaupungistui esihistoriallisella ajalla. Läntisessä jokisuistossa Marimdessä noin 5000–4100 eaa. oli jopa 20 ha:n keskuksia, joiden koot olivat välillä 1 300–2 000 as. Badarissa oli myöhäistä Ubaidin kulttuuria vastaava kulttuuri ja 5 000 asukkaan keskus 4500 eaa.

Noin 3800 eaa. (Naqada I-kauden keskivaiheilla), Hierakonpoliksessa oli muutama sata asukasta, mutta noin 3400 eaa. Naqada II-kauden keskivaiheilla ehkä 5 000–10 000 asukasta. Tällöin käytiin jo valtakunnan yhdistymissotia ja oli paikallinen keskusvalta. Memfis-nimisessä kaupungissa oli valtakunnan yhdistyessä noin 3100 eaa. yli 30 000 asukasta. Mutta Aleksanteri Suuren aikaan noin 332 eaa. Memfis peitti 50 km², josta ehkä 6 km² keskustassa. Tuolloin Memfiksen väkiluku oli 50 000–200 000 asukasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]