Muinaisen Egyptin väestö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Faaraoiden Egyptin muinainen asutus keskittyi Niilin laaksoon.
FYlä-Egyptin nomokset, maakunnat.

Muinaisen Egyptin väestö asutti muinaista Egyptiä ajanlaskun alkuun asti.

Väestön jakauma, väkiluku , väentiheys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arviot väkiluvusta ja kehityksestä vanhalla ajalla ovat hataria.

Egyptin arvioitu väkiluku aikakauden mukaan Maan väkiluku oli pyramidin rakentamisen aikoihin välillä 1,5–5 miljoonaa, luultavimmin lähellä kahta miljoonaa noin 2500 eaa. Keskivaltakunnassa ja uudessa valtakunnassa oli ehkä 2, ehkä 3–4 miljoonaa tai ehkä 5 miljoonaa asukasta. Rooman aikoina asukkaita oli noin 3–4 miljoonaa, tai jopa 7,5 miljoonaa, kun Rooma valtasi maan 30 eaa.

Egyptin arvioitu väkiluku vuosien mukaan

  • noin 5000–3000 eaa. saattoi maassa olla muutama sata tuhatta asukasta.
  • 4000 eaa. 350000[1]
  • 3000 eaa. 1 miljoona (0,5–1,5 miljoonaa)
  • 2700 eaa. 1,25 miljoonaa (1–2,15 miljoonaa)
  • 2500 eaa. 1,8 miljoonaa (1,2–2,7 miljoonaa)
  • 2300 eaa. 2 miljoonaa (1,5–3 miljoonaa)
  • 1800 eaa. 2 miljoonaa (1,7–3,5 miljoonaa)
  • 1250 eaa. 2,8 miljoonaa (2,2–5 miljoonaa)
  • 500 eaa. 4 miljoonaa (2,3–6,1 miljoonaa)
  • 0 eaa. 5 miljoonaa (3–8 miljoonaa)

Väestön kasvuvauhti

Vuotuinen väestönkasvu oli 0,1%, mikä tarkoittaa väestömäärän kaksinkartaistumusta noin 700 vuodessa. Erään toisen arvion mukaan väestö kaksinkartaistui 30-60 sukupolvessa.

Väestön jakauma alueittain ja yhteiskuntaluokittain'

Väestötiheys oli maassa ehkä enimmillään 100–200 as./km²[2]. 40 % väestöstä asui suistossa, Niilin laaksossa 55%, aavikolla ja keitailla 5%[2].

Köyhälistöä (maanviljelijöitä) oli yli 80%, käsityöläisä, kauppiata, erikosiammattilaisia ja vastaavia yli 10%, ulkomaalaisia 5-10% ja egyptiläistä ylimystöä yli 5%[2]. Ramoses III:n palveluksessa työskenteli aikoinaan 100000 ihmistä, mikä lienee ollut noin 2% koko väestöstä. Harvat ihmisistä asuivat kaupungeissa, joista muutamat suurimmat esimerkiksi Memfis, omivat suurimman osan taajamien väestöstä. Tyypillisen egyptiläisen kaupungin keskusta oli tiheään asuttu verrattuna kaupungin reunojen väestötiheyteen. Kaupungeissa asui noin 5-8% väestöstä. Niinpä Vanhan valtakunan väkiluku oli ehkä 1,2 miljooonaa, joista kaupungeissa asui ainakin 60000, keksimäärin 105000 ihmistä Uuden valtakunann aikoina väkiluvun ollessa ehkä 3,2 miljoonaa, kaupungeissa asui vähintään vähintään 96000, keksimäärin 168000 ihmistä[3]

</ref>.

Elinajan odote[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljännen dynastian aikaan eli noin 2500 eaa. eläneet pyramidinrakentajat elivät keskimäärin vain 30–35-vuotiaiksi. Raskas työ ja lukuisat muut vaivat verottivat heidän terveyttään ja elinajan pituuttaan. Tuolloin eläneiden naisten elinajan odote oli vielä matalampi runsaasta lapsivuodekuolleisuudesta johtuen. Uuden valtakunnan aikana ihmiset elivät suunnilleen 40-vuotiaiksi, mutta koska muumiot, joiden perusteella tämä kartoitus on tehty, kuuluivat yläluokan edustajille, alaluokkien ihmisten elinajan ei voida sanoa mitään varmaa. 25–35 % lapsista kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana. Erään toisen arvion mukaan käyhät miehet elivät keskimäärin 30-vuotiaiksi ja naiset 26-vuotiaiksi[2]. Ylimystömies eli 60-vuotiaaksi ja ylimystönainen 53-vuotiaaksi[2]. Ihmisistä yli 90% sairastui. Alle 3-vuotiaista lapsista kuoli keskimäärin 50%, alle 1-vuotiaista 30%[2]. Naqada-kauden Naga ed Dir haudoista löydetyistä muumuoista 56% oli kuollessaan alle 20-vuotiaita. Mutta kreikkalais-roomalaisella ajalla Teucheirassa noin 51%. Kuolleena syntyneitä lapsia ei palsamoitu, vaan heidät haudattiin nimettömiin hautoihin autiomaalle tai asuinpaikkojen liepeille. Egyptin historian pitkäikäisimpiä henkilöitä olivat kenties faaraot Pepi II ja Ramses II. Edellä mainittu kuoli 100-vuotiaana ja viimeksi mainittu pitkälti yli 90-vuotiaana.

Kaupunkien koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egypti kaupungistui esihistoriallisella ajalla. Läntisessä jokisuistossa Merimdessä noin 5000–4100 eaa. oli jopa 20 ha:n keskuksia, joiden koot olivat välillä 1 300–2 000 as. Badarissa oli myöhäistä Ubaidin kulttuuria vastaava kulttuuri ja 5 000 asukkaan keskus 4500 eaa.

Noin 3800 eaa. (Naqada I-kauden keskivaiheilla), Hierakonpoliksessa oli muutama sata asukasta, mutta noin 3400 eaa. Naqada II-kauden keskivaiheilla ehkä 5 000–10 000 asukasta. Tällöin käytiin jo valtakunnan yhdistymissotia ja oli paikallinen keskusvalta. Memfis-nimisessä kaupungissa oli valtakunnan yhdistyessä noin 3100 eaa. yli 30 000 asukasta. Mutta Aleksanteri Suuren aikaan noin 332 eaa. Memfis peitti 50 km², josta ehkä 6 km² keskustassa. Tuolloin Memfiksen väkiluku oli 50 000–200 000 asukasta.

Peltoala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaisessa egyptissä lienee ollut viljeltyä peltoalaa 18000-25000 km2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]