Mikrokuitu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikrokuidusta valmistettu takki.

Mikrokuitu on keinotekoinen tekstiilikuitu, jonka hienous on alle 1 dtex,[1] eli sen massa on alle yhden gramman kymmentä kilometriä kohti.[2] Mikrokuitua valmistetaan pääasiassa polyamidista ja polyesteristä filamenttikuituna. Mikrokuidun etu sade- ja urheiluasujen materiaalina on hengittävyys: kuidussa olevat mikroskooppisen pienet huokoset päästävät läpi vesihöyryn, mutta eivät vesipisaraa. Näin ollen vaate tuntuu hikoillessakin kuivalta ja suojaa sateelta.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisesti mikrokuidun paksuus on alle yhden denierin, tyypillisesti 0,5 – 0,6 denieriä. Tätä voi verrata esimerkiksi silkkikuidun tyypilliseen paksuuteen 1,24 denieriä, tai puuvillan 1,5 – 2 denieriin.[1] Tässä on siis kyse kuidun paksuudesta; siitä tehty lanka ja neulos on paljon paksumpaa (esimerkiksi sukkahousut 20–40 den).

Mikrokuiduista tehdyt kankaat ovat keveitä, pehmeitä ja säilyttävät muotonsa hyvin.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikrokuituja käytetään

  • sadeasuissa
  • urheiluvaatteissa
  • siivousvälineissä, etenkin ikkunanpesuliinoissa
  • juhlavaatteissa

Urheilukerrastoissa mikrokuitua käytetään, koska se johtaa kosteuden pois iholta toisin kuin esimerkiksi puuvilla. Juhlavaatteissa sitä käytetään, koska se saadaan hohtamaan silkin lailla. Siivousvälineissä on hyötyä mikrokuidun nukattomuudesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Microfibers: Functional Beauty Ohio State University. Viitattu 5.10.2012. [vanhentunut linkki]
  2. DTEX - Decitex (textiles; measuring unit for yarn; 1 gram per 10000 meters) Acronymfinder.com. Viitattu 11.7.2017. (englanniksi)