Lähdekoodi sivulle Miekkailu

'''Miekkailu''' on yleiskäsite erilaisille [[miekka]]a käyttäville taistelumuodoille. Nykyisessä kielenkäytössä miekkailulla tarkoitetaan yleensä länsimaista urheilumiekkailua.

== Historia ==
[[Tiedosto:The Gladius Sword.jpg|pienoiskuva|Roomalaisen legioonalaisen näyttelijä ''[[gladius]]''-miekan kanssa.]]
[[Tiedosto:De hertogen van Bourbon en Bretagne in tweegevecht tijdens een toernooi.jpg|pienoiskuva|Keskiaikaiset turnajaiset]]

Miekan ja miekkataistelun historia on vuosituhansia vanha ja sotaisa. [[Ramses III]]:n ajalta Egyptistä on löydetty miekkailun kaltaisen urheilukilpailun kuvaus. Kilpailijat käyttivät aseinaan keppejä, joiden päähän oli kiinnitetty pronssilevy ja osalla kilpailijoista oli kasvojensa suojana maski.<ref name="fie-hist">{{Verkkoviite | Tekijä=Gérard Six | Nimeke=Fencing History – Brief history of a technique, of a science, an art, a sport and (or) a method of education | Ajankohta= | Osoite=http://www.fie.ch/download/en%20bref/en/Histoire%20escrime-ANG.pdf | Julkaisija=[[FIE]] | Luettu= 23.1. 2008| Kieli= {{en}} }}</ref> Välineen tunsivat myös [[assyria]]laiset ja [[babylonia]]laiset, ja Suomenkin pronssikauden kalmistoista on löydetty miekkoja.<ref name="sml_hist">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Lajihistoria | Ajankohta= | Osoite=http://www.fencing.fi/index.php?id=46 | Julkaisija=Suomen Miekkailuliitto | Luettu=23.1. 2008 | Kieli=  }}</ref>

Miekkailu tai ”asetaistelu” ({{k-grc|ὁπλομαχία|hoplomakhia}})<ref>{{LSJ | Id=o(plomaxi/a | Nimeke=ὁπλομαχία, ἡ}}</ref> tunnettiin lajina jo [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]]. Kirjallisista lähteistä tiedetään, että 300-luvulla eaa. Kreikassa miekkailukilpailun voittajalle maksettiin 300 drakhmaa, joka oli enemmän kuin jousiammunnan tai keihäänheiton voittajalle. [[Platon]]in dialogissa ''[[Euthydemos (dialogi)|Euthydemos]]'' mainitaan 400-luvulla eaa. eläneet veljekset [[Euthydemos]] ja [[Dionysodoros]], jotka opettivat miekkailua korvausta vastaan.<ref name="fie-hist"/>

Myös [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]] miekkailunopetus ({{k-la|armatura}}) aloitettiin konsuli [[Rutilius|Rutiliuksen]] kaudella 648 eaa., jotta "taito liittyisi rohkeuteen ja rohkeus taitoon". Roomassa miekkailtiin kahdella kädellä siten, että toisessa pidettiin kilpeä ja toisessa molemmilta sivuilta teroitettua miekkaa. Roomassa suositiin miekan kärjellä suoritettuja pistoja, jotka olivat kuolettavampia kuin miekan terällä tehdyt viillot.<ref name="fie-hist"/>

[[keskiaika|Varhaiskeskiajalla]], [[ritari]]aikana, miekat olivat monesti kaksiteräisiä (kummastakin kyljestään teroitettuja) aseita, joita vastaan puolustauduttiin [[kilpi|kilvin]] ja [[haarniska|haarniskoin]]. Miekkailu oli keskeinen osa [[ritari|ritarien]] koulutusta.Käytössä oli koko miekan tarjoamat hyökkäysmahdollisuudet pistoista ja lyönneistä aina kahvalla tehtäviin lyönteihin ja kontrolliotteisiin.<ref name="fie-hist"/>

Ampuma-aseiden saapuminen Eurooppaan 1400- ja 1500-luvuilla alkoi muuttaa miekkailua sotatantereiden taidosta siviilitaidoksi, vaikka miekkoja kannettiinkin taistelukentillä vielä pitkään. Kirjapainon keksiminen myös levitti tietoa miekkailuharjoituksista ja -tekniikoista aikaisempaa pientä sotilaseliittiä laajemmille ihmisryhmille.<ref name="fie-hist"/>

=== Kaksintaistelumiekkailu ===
[[Tiedosto:Justitia, Jost Amman.png|thumb|left|''Iustitia'', joka kantaa vaakaa ja miekkaa.]]
Ranskassa alkoi esiintyä jo 1100–1200-luvuilla miekkailunopettajia, joiden tehtävä oli valmentaa oppilaitaan kaksintaisteluihin. Kaksintaistelut perustuivat ajatukseen, että kiistassa oikeassa olevan henkilön puolella oli Jumala, eikä hän siksi voinut hävitä kamppailua. Tämänkaltaisia juridisia kaksintaisteluita käytiin 1500-luvulle asti. Yhä edelleen miekka esiintyy yleisesti oikeuden symbolina.<ref name="fie-hist"/>

Vaikka varsinaiset juridiset kaksintaistelut hävisivätkin, kunnian puolesta käydyillä kamppailuilla oli edelleen vahva merkitys miekkailukulttuurissa. Kaksintaistelut erilaisista kunniakysymyksistä oli kuitenkin varsin verinen harrastus muun muassa 1500-luvun lopulla kahden vuosikymmenen aikana yli 10&nbsp;000 aatelismiestä sai Ranskassa niissä surmansa. Niinpä otteluita pyrittiin estämään ja niistä annettiin rangaistuksia – tuttua vaikkapa [[Alexandre Dumas vanhempi|Dumas'n]] [[Kolme muskettisoturia|Kolmesta muskettisoturista]].<ref name="sml_hist"/>

=== Modernin miekkailun synty ===
[[Tiedosto:Fechtende adelige Studenten um 1590.jpg|pienoiskuva|Kuva miekkailun oppikirjasta vuodelta 1590]]
[[Tiedosto:Girard Thibault - Academie de l-Espee 1628 Met. museum.jpg|pienoiskuva|vasen|Kuvitusta Girard Thibaultin kirjasta ''Academie de l'espee'' ("Miekan akatemia") vuodelta 1628.]]
Haarniskoimattoman kaksintaistelun merkityksen korostuessa sotataidon sijaan ryhdyttiin miekkailussa suosimaan pistoja, jolloin aseiden terien pituudet kasvoivat. Miekkojen painopiste siirtyi lähemmäksi miekkailijan kättä paremman kärjen kontrollin saavuttamiseksi. Espanjassa ja Italiassa kehitetyt pistomiekkailutekniikat levisivät pian Ranskaan. Tekniikoissa painotettiin puolustuksen merkitystä pitämällä vastustajaan tarvittava etäisyys (''misura'') ja suorittamalla väistöjä. Myös "tempon", eli sopivan hyökkäyshetken merkitystä suhteessa vastustajan toimintaan korostettiin.<ref name="fie-hist"/>

Urheilumiekkailu muotoutui kohti nykyistä muotoaan etenkin Aurinkokuninkaan, [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV:n]] hovissa 1600-luvulla. Monet tuolta ajalta peräisin olevat miekkailun säännöt ja liikkeet ovat edelleen käytössä. Samoin kehitettiin uusi, harjoitteluun sopivampi, terävän kärjen sijasta nuppiin päättyvä miekka: floretti. Tuona aikana miekkailuliikkeet nopeutuivat ja monimutkaistuivat. Koska miekkailijat eivät käyttäneet maskeja kasvojen suojana, loukkaantumisten välttämiseksi miekkailuharjoituksissa noudatettiin tiukkoja sääntöjä. Miekkailija suoritti ensin yksinkertaisen hyökkäyksen, jonka vastustaja pyrki väistämään ilman vastapistoa (''ripostia''). Tämän jälkeen hyökkääjä palasi lähtöasentoon ja valmistautui vastaanottamaan vuorostaan vastustajansa hyökkäyksen.<ref name="fie-hist"/> 

Miekkailun sääntöjä ja varustusta kehitettiin edelleen 1700- ja 1800-lukujen kuluessa. Metalliverkosta valmistettujen kasvosuojien keksiminen 1700-luvulla johti uudenlaiseen miekkailuun, jossa jatkopistot (''remissit''), pysäytyspistot (''arrêt'') ja ripostit sekä vastaripostit tulivat käyttöön. Näitä tekniikoita kehittivät erityisesti ranskalaiset miekkailumestarit ''La Boëssière'' ja ''Girard''. Moderni miekkailu syntyi lopullisesti 1800-luvulla erityisesti Lafaugèren, Cordeloisin,Gomardin ja Grisierin kehittämien tekniikoiden ja sääntöjen myötä.<ref name="fie-hist"/> 

1800-luvun lopulla nykyiset aselajit, floretti, kalpa ja säilä, vakiintuivat ja erityisesti kalvan vaikutuksesta miekkailusta muodostui urheilulaji. Kalpa ja floretti saivat voimakkaan jalansijan Ranskassa ja Italiassa kun taas säilää harrastettiin etupäässä itäisessä Euroopassa.<ref name="fie-hist"/>

== Urheilumiekkailu ==
[[Tiedosto:Fencing equipment.jpg|thumb|left|Urheilumiekkailussa käytetyt välineet:<br/>
1. Miekkailutakki<br/>
2. Hansikas<br/>
3. Vartalojohto (eli niin sanottu ''körppäri'')<br/>
4. Kalpoja<br/>
5. Miekkailuhousut<br/>
6. Maski<br/>
7. [[Plastron (miekkailu)|Plastron]] (eli vartalosuoja)]]
[[Tiedosto:Fencing foil valid surfaces.svg|thumb|Floretin hyväksytty osuma-alue ja varoasento]]
[[Tiedosto:Fencing epee valid surfaces.svg|thumb|Kalvan hyväksytty osuma-alue ja varoasento]]
[[Tiedosto:Fencing saber valid surfaces.svg|thumb|Säilän hyväksytty osuma-alue ja varoasento]]

Urheilu- tai olympiamiekkailulla tarkoitetaan kolmea [[Olympialaiset|olympialajia]]: [[kalpa]]a, [[floretti]]a ja [[säilä]]ä. Olympiamiekkailu on puhtaasti urheilulaji, jolla ei ole itsepuolustuksellista tarkoitusta.

Miekkailusta ryhdyttiin puhumaan urheiluna 1890-luvulla, jolloin ehdotettiin tuomarien ottamista mukaan otteluihin ja annettujen ja vastaanotettujen osumien laskemista. Ensimmäiset varsinaiset miekkailukilpailut järjestettiin 1890-luvun alussa. Vuonna 1895 aikakauslehti ''Ranskalainen miekkailu'' järjesti kutsukilpailut neljän ranskalaisen ja neljän italialaisen miekkailijan välillä. Vuonna 1896 floretti ja säilä olivat lajeina ensimmäisissä olympialaisissa Ateenassa ja kalpa tuli mukaan kilpailuohjelmaan vuonna 1900 Pariisissa. Joukkuekilpailut aloitettiin vuoden 1908 olympialaisissa. Aluksi järjestettiin vain miesten sarjoja, mutta naisten floretti otettiin ohjelmaan vuonna 1924, mutta kalpa vasta 1996 ja säilä lopulta 2000-luvulla.
<ref name="fie-hist"/>

Urheilumiekkailu alkoi varsinaisesti vuonna 1896 ensimmäisistä moderneista olympialaisista [[Ateena]]ssa. Se on yksi kaikissa olympialaisissa mukana olleista lajeista. Myös paroni [[Pierre de Coubertin]], modernien olympialaisten isä, harrasti miekkailua. Vaikka olympialaiset yleisesti oli tarkoitettu amatööriurheilijoille, ensimmäisissä olympialaisissa 1896 ja 1900 oli erikseen miekkailukilpailut myös ammattilaisille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/dna/h2g2/A14354192 | Nimeke = A Guide to Olympic Sports – Fencing| Tekijä = BBC| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.10.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Urheilumiekkailun ensimmäiset vuodet olivat riitaisia ja sekavia eri maiden, erityisesti [[Ranska]]n ja [[Italia]]n,  miekkailukoulujen erojen takia. Tilanne selkeytyi, kun vuonna 1913 perustettiin lajin kansainvälinen kattojärjestö ''Fédération Internationale d'Escrime'', [[FIE]]. Tämän tehtävänä on valvoa urheilumiekkailua ja huolehtia lajin säännöistä erityisesti kansainvälisten kilpailujen osalta.<ref name="sml_hist"/>

Miekkailu on nykyisin hyvin kansainvälinen laji, jota harrastetaan monissa maissa. Menestyneimpiä miekkailumaita arvokilpailuissa ovat olleet Italia, Ranska, Unkari, Saksa, Venäjä, Puola ja Romania. Miekkailun uusia huippumaita ovat myös Kiina ja Etelä-Korea.<ref name="alkeis"/>

=== Urheilumiekkailu Suomessa ===

Miekkailua on Suomessa harjoiteltu Turun Akatemian perustamisesta lähtien. Turun Akatemian opiskelijat harrastivat tuolloin urheilussa joko miekkailua tai voimistelua. 1800-luvulla yliopiston muutettua Helsinkiin miekkailua opettivat italialainen mestari Otta ja suomalaiset Floretin ja Vilhelm Bergholm. 1900-luvulla miekkailuharrastus kasvoi maassa voimakkaasti erityisesti Helsingin ja Turun yliopistojen ja Haminan kadettikoulun ansiosta. Suomen ensimmäinen miekkailuseura  [[HFM|Helsingin Miekkailijat]] perustettiin vuonna 1923 ja pian seurasivat myös helsinkiläinen [[Miekka-Miehet]] ja [[Viipurin Miekkailijat]]. Kansallinen lajiliitto [[Suomen Miekkailuliitto]] aloitti toimintansa vuonna 1931. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli [[Helsingin yliopiston voimistelulaitos|Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen]]
lehtori [[Oskari Väänänen]].<ref name="alkeis"/>

Nykyisin miekkailun harrastajia on Suomessa hieman toista tuhatta, joista runsas kaksisataa on kilpailulisenssin lunastaneita aktiiviharrastajia. Paikalliset miekkailuseurat järjestävät alkeiskursseja muutaman kerran vuodessa lapsille, nuorille ja aikuisille.<ref name="sml_hist"/> Aktiivista seuratoimintaa on mm. Helsingissä, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Rovaniemellä, Savonlinnassa, Joensuussa, Espoossa, Tampereella, Lappeenrannassa, Vaasassa, Kuopiossa, Kouvolassa ja Porvoossa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=   SML Jäsenseurat | Ajankohta= | Osoite=http://www.fencing.fi/index.php?id=18 | Julkaisija=Suomen Miekkailuliitto | Luettu= | Kieli=  }}</ref> Viime vuosina miekkailun suosio on kasvanut nopeasti: vuosien 2006 ja 2009 välisenä aikana harrastajamäärän kasvu oli 50&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.fencing.fi/main/images/SML_strategiapaivitys2010.pdf| Nimeke = Suomen Miekkailuliiton strategia| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen miekkailuliitto| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

Kansainvälisissä arvokilpailuissa aikuisten sarjoissa Suomi on saavuttanut toistaiseksi yhden mitalin: [[Minna Lehtola]] voitti vuonna 1994 pronssia naisten kalvassa maailmanmestaruuskilpailuissa Ateenassa.<ref>{{Verkkoviite  | Osoite =http://www.fencing.fi/main/index.php?id=153  | Nimeke =Arvokisamitalit yleinen sarja, pronssi  | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =Suomen miekkailuliitto  | Viitattu =7.7.2009  | Kieli =  }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> 2000-luvulla kansainvälistä menestystä on saavutettu juniorisarjoissa: vuonna 2008 Turun miekkailijoita edustava [[Teemu Seeve]] voitti kultaa alle 17-vuotiaiden poikien kalvan euroopanmestaruuskilpailuissa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fencing.fi/main/index.php?id=154 | Nimeke = Arvokisamitalit, juniorit, kulta | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = Suomen miekkailuliitto | Viitattu = 7.7.2009 | Kieli =  }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> ja vuonna 2011 Helsingin miekkailijoiden [[Alexander Lahtinen]] sijoittui juniorien maailmanmestaruuskilpailuissa Jordaniassa pronssille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/urheilu/lajit/urheilusahkeet/2011/04/lahtiselle_junioreiden_mm-pronssia_2485270.html | Nimeke =Lahtiselle junioreiden MM-pronssia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =YLE Urheilu  | Viitattu = 1.11.2011 | Kieli = }}</ref>

Suomalaiset ovat toistaiseksi menestyneet erityisen hyvin veteraanisarjoissa, joissa [[Marja-Liisa Someroja]] on voittanut floretilla ja kalvalla peräti 10 maailmanmestaruutta.<ref>{{Verkkoviite  | Osoite =http://www.fencing.fi/main/index.php?id=155  | Nimeke =Arvokisamitalit veteraanit, kulta  | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =Suomen miekkailuliitto  | Viitattu =7.7.2009  | Kieli =  }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

==Urheilumiekkailun säännöt==
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 102-09689, Berlin, Damen-Fecht-Akademie.jpg|thumb|Miekkailutervehdys.]]
Miekkailu luetaan ns. vaarallisiin lajeihin, joten sen harjoittamiseen vaaditaan erityiset lisenssit ja vakuutukset. Tiukoilla ottelusäännöillä ja turvallisuusmääräyksillä pyritään välttämään onnettomuudet, jotka onneksi ovatkin hyvin harvinaisia. Miekkojen terät ovat notkeita ja kärki päättyy nuppiin – urheilumiekat eivät siis ole teräviä. Miekkailumaskit ovat teräsverkkoa, miekkailukäsine paksua ja pehmustettua nahkaa. Varusteet tarkistetaan aina ennen kilpailuja. Perinteenä ensimmäiseen haavoittumiseen asti käydyistä kaksintaisteluista miekkailupuku on valkoinen, jotta veri näkyisi heti. Tavallaan samasta syystä sanotaan miekkailunopettajien takkien olevan mustia – jos oppilas huomaa haavoittaneensa opettajaansa, hän menettää kunnioituksen opettajaa kohtaan.<ref name="sml_hist"/>

Myös miekkailusäännöillä pyritään estämään onnettomuudet: esimerkiksi maskitonta vastustajaa ei saa pistää, toisen varusteisiin ei saa koskea, ''"väkivaltainen tai kostonhimoinen"'' miekkailu on kielletty ja kädensuojalla ei saa lyödä. Toisaalta miekkailusäännöt säilyttävät lajin ritarillisia ja herrasmiesmäisiä perinteitä. Vastustajaa on kunnioitettava, ottelussa ei saa pakoilla, ei saa kääntää selkäänsä vastustajalle, hävinnyttä ei saa halveksia, vastustajaa on tervehdittävä kohteliaasti ja ottelun lopuksi on käteltävä. Miekkailutervehdystä käyttivät jo ritarit varhaiskeskiajalla tuhat vuotta sitten.<ref name="sml_hist"/>

Miekkailuottelut käydään 14 metrin pituisella ja 1,5–2,0 metrin levyisellä miekkailualueella. Ottelua johtaa [[erotuomari|tuomari]]. Komennot ja tuomiot annetaan tavallisimmin [[ranskan kieli|ranskaksi]]. Urheilumiekkailun ongelmana oli ensimmäisinä vuosina pistojen osumisen toteamisen vaikeus. Ensimmäiset kokeilut nykyisen kaltaisilla sähköisillä merkinantolaitteilla tehtiin vuonna 1931 ja kalvassa ne otettiin käyttöön vuonna 1936. Floretissa sähköisiä merkintantolaitteita on käytetty vuodesta 1955, mutta säilässä ne tulivat käyttöön vasta 1990-luvulla.<ref name="fie-hist"/> Sähköiset merkitsijälaitteet rekisteröivät nykyään kilpailussa pätevät ja epäpätevät osumat. Sähköä johtava metallimatto estää lattiaan osuneita pistoja sytyttämästä aiheettomasti merkkivaloja. Miekkailua harjoitellaan urheiluseuroissa ryhmäharjoituksina ja pareittain. Yhä edelleen sitä opitaan myös miekkailunopettajilta yksityistunneilla 1600-luvun tapaan.<ref name="sml_hist"/>

===Urheilumiekkailun tekniikka===
[[Tiedosto:The lines in Fencing.png|thumb|150px|left|kalpa- ja florettimiekkailun päälinjat.]]
Eri urheilumiekkailulajien tekniikat eroavat toisistaan, koska eri lajeissa sallitut osuma-alueet ovat erilaiset. Lisäksi säilässä ja floretissa on käytössä etuoikeussääntö, eli hyökkäyksen aloittavalla ottelijalla on etuoikeus ja puolustautuvan ottelijan tulee suorittaa väistö ennen kuin hän saa ryhtyä omaan hyökkäykseensä. Miekkailutekniikassa on erotettavissa kaksi erillistä kokonaisuutta: asetekniikka ja jalkatekniikka.<ref name="alkeis">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Yksi kaikkien–ja kaikki yhden puolesta! Miekkailijan alkeisvihko. | Ajankohta=neljäs versio, 1/ 2005 | Osoite=http://www.miekkailu.fi/alkeis/alkeiskurssiopas_yleinen.pdf | Julkaisija=Suomen Miekkailuliitto | Luettu= | Kieli= | arkisto=https://web.archive.org/web/20061020114524/http://www.miekkailu.fi/alkeis/alkeiskurssiopas_yleinen.pdf | arkistoitu=20.10.2006 }}</ref>

[[Tiedosto:Fencing plunge.png|thumb|Miekkailun yksi perushyökkäyksistä: syöksy. Syöksyssä miekkailija ojentaa ensin asekätensä, minkä jälkeen hän siirtää etujalkaansa eteenpäin niin, että tasapaino säilyy keskellä ja takajalka on suoraksi ojennettuna.]]
Liikkuminen ja etäisyyden pitäminen vastustajaan on miekkailussa – niin kuin kaikissa muissakin kamppailulajeissa – erittäin tärkeää. Miekkailussa liikkuminen tapahtuu siten, että jalat ovat noin hartianleveyden päässä toisistaan ja etujalan (oikeakätisillä oikean ja vasenkätisillä vasemman) kärki osoittaa kohti vastustajaa. Takajalka on 90 asteen kulmassa etujalkaan nähden siten, että kummankin jalan kantapää on samalla linjalla. Tarkoituksena on sijoittua vastustajaan nähden hieman kylki edellä, jotta osuma-alue olisi mahdollisimman pieni. Hartialinja on noin 45 asteen kulmassa tai vähemmän. Eteenpäin liikuttaessa etujalka nostetaan ilmaan ja siirretään eteenpäin, minkä jälkeen takajalka tuodaan eteenpäin. Peräännyttässä järjestys on päinvastainen. Muita jalkatekniikan liikkeitä ovat hyppy, eli ''balestra'', syöksy ja ryntäys eli ''flèche''. Säilämiekkailussa ryntääminen on kiellettyä.<ref name="alkeis"/>

Asetekniikka koostuu hyökkäyksistä, väistöistä, väistön jälkeen tehtävistä vastahyökkäyksistä (''riposte'') ja jatkohyökkäyksistä (''remise''). Hyökkäyksiin lisätään usein harhautuksia, joiden tarkoituksena on saada vastustaja väistämään hyökkäystä väärin tai vastustajan aseen lyöntejä (''battee''), joiden tarkoituksena on siirtää vastustajan ase pois hyökkäyslinjalta. Pistomiekkailussa hyökkäykset ja puolustukset suoritetaan pitkin kahdeksaa niin sanottua ''linjaa'', joista tärkeimmät ovat vyötärön yläpuolella olevat ''kvartti'' ja ''siksti'' sekä niin sanotut alalinjat ''oktaavi'' ja ''septimi''. Lyömämiekalla linjoja on kuusi, joista kolmea käytetään yleisesti.<ref name="alkeis"/>

Miekkailussa usein liikkeiden nopeutta tärkeämpää on niiden oikea-aikainen suorittaminen vastustajan toimintaan nähden. Tätä kutsutaan tavallisesti ''tempoksi''.<ref name="alkeis"/>

{{Video
| kuvaus=Lyhyt video florettimiekkailuottelusta 
| tiedostonimi=Foilfence.ogg
| sijoitus = left
}}

===Miekkailuottelun vaiheet===
[[Tiedosto:Romania v France EFS 2013 Fencing WCH t163933.jpg|pienoiskuva|Kalpamiekkailua. Naisilla ainoa laji 1980-luvulle asti oli floretti.]]

====Yksilömiekkailu====
Tavallisimmin miekkailukilpailujen alkukierrokset käydään eräkilpailuna, jolloin kaikki miekkailijat ottelevat toisiaan vastaan. Finaali on yleensä cup-muotoinen, jolloin häviäjä putoaa jatkosta yhden tai kahden tappion jälkeen. Ottelun alkaessa miekkailijat asettuvat miekkailualueelle vastakkain aloitusviivojen taakse ja tervehtivät toisiaan paljain päin. Myös tuomaria ja yleisöä tervehditään. Sitten kokeillaan toimivatko varusteet asianmukaisesti: säilän isku tai floretin tai kalvan pisto sytyttää merkkivalon. Miekkailumaskit asetetaan paikoilleen, ja miekkailijat käyvät varoasentoon. Tuomari kysyy, ovatko ottelijat valmiit: ''"Etes-vous prêts?"'' Nämä vastaavat, ja tuomari komentaa ottelun alkavaksi: ''"Allez!"'' Sitten miekkaillaan, kunnes jompikumpi saa osuman, merkkivalo syttyy, ja tuomari katkaisee ottelun huutamalla ''"Halte!"'' Värillinen valo merkitsee pätevää osumaa, floretissa ja säilässä valkoinen taas osoittaa iskun tai piston osuneen epäpätevään alueeseen.

Seuraavaksi floretti- ja säiläotteluissa tuomari fraseeraa tapahtuneen: selittää, mitä liikevaiheita viimeksi tapahtui, kuka hyökkäsi, tuliko väistöä, kumpi sai pätevän ja sääntöjen mukaisen osuman ja mikä on tilanne ottelussa. Kalpaotteluissa vain todetaan osumat. Alkukierrokset käydään viiteen pistoon kolmen minuutin aikana, cup-otteluissa aikaa on yhdeksän minuuttia, kolmen minuutin erissä ja voittajan on saatava 15 osumaa.

Tuomari voi keskeyttää ottelun huutamalla ''halte'' myös jos jompikumpi ottelijoista astuu miekkailualueen ulkopuolelle, ottelijat koskevat toisiaan tai yleensä ''flèchen'' seurauksena miekkailijat ohittavat toisensa. Näissä tapauksissa ottelua pääsääntöisesti jatketaan siitä kohdasta miekkailualuetta, jossa ottelijat olivat kun ottelu keskeytettiin.

Ottelun päätyttyä miekkailijat riisuvat kypäränsä, tervehtivät ja kättelevät toisiaan – aseettomalla kädellä. Voitto on tärkeä: alkukierroksilla eniten voittoja saanut on paras, cup-otteluissa vain voittajat jatkavat kilpailua.

====Joukkuemiekkailu====
Joukkuekilpailussa otellaan kolmen hengen joukkueissa, joissa lisäksi voi olla yksi varamies esimerkiksi mahdollisten loukkaantumisten varalta. Ottelussa jokainen miekkailija miekkailee kaikkien vastustajan joukkueen miekkailijoiden kanssa, joten yhteensä käydään yhdeksän ottelua. Jokainen ottelu käydään joko kolmeen minuuttiin tai siihen asti, kun jompikumpi joukkue saavuttaa pistemäärässä seuraavan viiden monikerran. Ensimmäisessä ottelussa viisi, toisessa kymmenen, kolmannessa 15 ja niin edelleen.

====Pyörätuolimiekkailu====
{{pääartikkeli|[[Pyörätuolimiekkailu]]}}
Pyörätuolimiekkailu on miekkailuun perustuvat urheilulaji, jonka sir Sir [[Ludwig Guttmann]] kehitti Stoke Mandeville -sairaalassa toisen maailmansodan jälkeen. Se otettiin mukaan vuoden 1960 [[paralympialaiset|paralympialaisten]] ohjelmaan. Miekkailijat ottelevat pyörätuoleissa, jotka on kiinnitetty lattiaan. Pyörätuolimiekkailussa otellaan kolmella eri aseella: [[säilä]]llä, [[floretti|floretilla]] ja [[kalpa|kalvalla]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Wheelchair Fencing | Ajankohta= | Osoite=http://www.paralympic.org/release/Summer_Sports/Wheelchair_Fencing/ | Julkaisija=IPC, International Paralympic Committee | Luettu= 23.1. 2008| Kieli= {{en}} }}</ref>

== Muita miekkailun muotoja ==
Urheilumiekkailun ohella maailmassa harrastetaan monia muita miekkailun muotoja. Kamppailulajeina eurooppalaista miekkailua harrastetaan klassisen ja historiallisen miekkailun muodossa. Koska nämä eivät ole urheilulajeja, niissä ei varsinaisesti otella eikä sääntöjäkään siten ole. 

=== Klassinen miekkailu ===
Klassinen miekkailu viittaa pääsääntöisesti 1800-luvulta peräisin olevien miekkailutyylien harjoitukseen, yleensä elävän tradition mukaan. Klassisessa miekkailussa käytettävät aseet ovat urheilumiekkojen edeltäjiä, ja niistä käytetään samoja nimiä (kalpa, säilä, ja floretti).

=== Historiallinen miekkailu ===

[[Historiallinen miekkailu]] viittaa historiallisiin lähteisiin perustuviin, eurooppalaisperäisiin kamppailutaitoihin, joissa käytetään miekkaa aseena. Kamppailutaitoja käsitteleviä dokumentteja on säilynyt aina 1300-luvun alusta nykypäivään saakka, ja historiallinen miekkailu kattaa 1900-luvun alkuun asti, ilman elävää perinnettä olevien tyylisuuntien harjoittelun.
Historiallinen miekkailu on osa historiallista kamppailutaitoperinnettä, jota nykyisin kansainvälisesti kutsutaan nimityksellä Historical European Martial Arts (HEMA). Laajemmalti taitoihin kuuluu miekan käytön lisäksi paini, tikarin käyttö ja sitä vastaan puolustautuminen, erilaiset varsiaseet sekä ratsailta käytävä kamppailu. Historiallista miekkailua harrastetaan laajasti monessa maassa, ja vuosittain järjestetään useita kansainvälisiä kokoontumisia sekä kilpailutapahtumia. Yleisin harjoiteltu asejärjestelmä on saksalainen pitkämiekka, ja myös rapiiria harjoitellaan paljon. 

Suomessa yleisin ase on pitkämiekka, mutta esimerkiksi myös bolognalainen miekkailu on suosittua. Harjoittelukäytännöt vaihtelevat eri seurojen välillä, mutta pääasiassa harjoittelu tapahtuu tavallisessa sisäliikuntavaatetuksessa joko teräksestä valmistetuilla tylsillä miekoilla tai muovista tai puusta tehdyillä harjoitteluvälineillä. Pariharjoituksissa pään suojana käytetään yleisesti urheilumiekkailumaskeja.

=== Akateeminen miekkailu ===
[[Tiedosto:Mühlberg - Auf die Mensur.jpg|thumb|left|Akateemista miekkailua.]]
Akateeminen miekkailu on erityisesti [[Saksa]]ssa ja [[Itävalta|Itävallassa]] [[ylioppilaskunta|ylioppilaskuntien]] (''Studentenverbindungen'') piirissä harjoitettu miekkailun muoto, jossa osallistujat miekkailevat terävillä [[säilä]]ä muistuttavilla miekoilla (joista käytetään nimitystä ''Mensurschläger'') pukeutuneina [[rengashaarniska]]an, hansikkaisiin sekä silmä- ja nenäsuojiin. Mensur-ottelussa liikkuminen ja lyöntien välttäminen vartalolla on kiellettyä ja niiden kaltaisia toimia pidetään ottelussa häpeällisenä. Lajissa tarkoituksena ei ole niinkään pyrkiä välttämään vahingoittumista, vaan kestää se kunnialla.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Jonathan Green | Nimeke=Blood Brothers | Ajankohta= | Osoite=http://www.jonathan-green.com/articles/report_a03/report_a03.htm | Julkaisija= | Luettu=29.1.2008 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20080212115357/http://www.jonathan-green.com/articles/report_a03/report_a03.htm | arkistoitu=12.2.2008 }}</ref>

=== Näyttämömiekkailu ===
Näyttämömiekkailu (''l'escrime artistique'') on erityisesti [[teatteri]]n ja [[elokuva]]n piirissä harjoitettu miekkailun muoto, jossa pyritään mahdollisimman suureen näyttävyyteen. Miekkailuottelut etenevät tavallisesti etukäteen sovitun [[koreografia]]n mukaisesti ja miekkailuliikkeet suoritetaan yleensä liioitellen. Lajilla on myös harrastajia, jotka eivät harjoita sitä teatteriesityksiä varten.

=== Itämaiset muodot ===
[[Tiedosto:Kendo EM 2005 - kote.jpg|thumb|200px| Kendon ''Kōte''-lyönti. Tämä tekniikka kuuluu ''Shikake-waza''an eli peruslyöntitekniikkaryhmään. kendossa kōte-lyönti suoritetaan kōte-hansikkaan suojaamaan kyynärvarteen, ei rystysille tai suojaamattomaan käsivarteen.]]
Moniin itämaisiin taistelulajeihin kuuluu asetekniikoita. Näistä tunnetuimpia ovat [[Japani|japanilaiset]] [[kendo]] ja [[iaido]] joita harjoitellaan Suomessakin. Japanilaisissa lajeissa yleensä harjoitellaan japanilaisen kahden käden miekan ''[[katana]]'' miekkailutaitoa ja taktiikkaa harjoittelumiekoilla ''[[shinai]]''-, ''[[bokken]]''- tai ''[[iaito]]''-miekoilla. Monilla Japanissa keskiaikana alkunsa saaneilla [[kenjutsu]] eli miekkailukoulukunnilla on katkeamaton historia nykypäivään asti, kuten [[Tenshin shōden Katori shintō-ryū]], [[Suiō-ryū iai kenpō]] ja miekkapyhimys [[Miyamoto Musashi]]n aloittama [[Hyōhō niten ichi-ryū]]. Näitä klassisia miekkailukoulukuntia harjoitellaan myös Suomessa.

==Katso myös==
* [[Luettelo miekkailutermeistä]]

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

==Aiheesta muualla==
{{Commons|Fencing|Miekkailu}}

=== Urheilumiekkailu===

* [http://www.fencing.fi/ Suomen Miekkailuliitto]
** [http://fencing.fi/index.php?id=8 Miekkailu yleisesti] {{Wayback|1=http://fencing.fi/index.php?id=8 |päiväys=20130828051005 }}
** [http://www.fencing.fi/index.php?id=33 Miekkailun viralliset säännöt] {{fi}}
** [http://www.fencing.fi/index.php?id=34 Suomen Miekkailuliiton kilpailumääräykset]
** [http://www.fencing.fi/index.php?id=23 Suomen miekkailuranking]

* [http://www.fie.ch/ Kansainvälinen miekkailuliitto FIE] {{fr}},{{en}}, {{es}}
** [http://www.fie.ch/Fencing/Rules.aspx Miekkailun säännöt]
** [http://www.fie.ch/Competitions/Ranking.aspx Kansainvälinen miekkailuranking]

* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/07/elavaa-shakkia-metallimatolla Elävää shakkia metallimatolla – Elävä arkisto]

=== Historiallinen ja itämainen miekkailu===
*[http://www.ehms.fi Helsingissä ja Espoossa toimiva historiallisen miekkailun seura EHMS ry] 
*[http://www.historiallinenmiekkailu.com/ Jyväskylän historiallisen miekkailun seura] {{Wayback|1=http://www.historiallinenmiekkailu.com/ |päiväys=20140209082025 }}
*[http://www.academia.fi Academia Liechtenaueriana Helsingiensis ry] {{Wayback|1=http://www.academia.fi/ |päiväys=20210128140959 }} 
*[http://www.swordschool.com  The School of European Swordsmanship]
*[http://www.warussepat.fi/index.htm WarusSeppäin Kilta] 
*[http://www.kendoliitto.net/ Suomen Kendoliitto]
*[http://www.iaido.fi/ Suomen Iaidoliitto]

{{Urheilulajit}}

[[Luokka:Miekkailu|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]