Margaretha Haverman
| Margaretha Haverman | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1693 Breda |
| Kuollut | vuoden 1739 jälkeen Pariisi |
| Taiteilija | |
| Ala | maalaustaide, kukka- ja hedelmäaiheiset asetelmat |
Margaretha Haverman (kastettu 28. lokakuuta 1693 – vuoden 1739 jälkeen) oli alankomaalainen taidemaalari, joka maalasi etenkin kukka- ja hedelmäasetelmia[1] Hollannin kultakauden ja barokin aikana.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haverman oli Jan van Huysumin oppilaana. Ammattisalaisuuksiaan varjeleva van Huysum ei mielellään ottanut oppilaita, mutta Havermanin isä suostutteli hänet ottamaan tyttärensä oppiin. Haverman on sanonut olleensa aiemmin Antoon Schoonjansin opetuksessa. Schoonjans oli Amsterdamissa Havermanin ollessa 13-vuotias, mutta oppisuhteesta ei ole varmaa tietoa.[3]
Havermanin teoksia mainitaan useissa 1700-1800-luvun huutokauppaluetteloissa,[3] mutta häneltä on säilynyt vain kaksi signeerattua maalausta. Niistä vuoden 1716 asetelma on Metropolitan Museum of Artissa[1] ja toinen Kööpenhaminassa Statens Museum for Kunstissa.[4]
Haverman käytti Metropolitan Museumin kokoelmissa olevassa maalauksessa oman aikansa uusia ja innovatiivisia väriaineita, kuten preussinsinistä. Sininen väri on säilynyt hyvin mutta keltainen lakkaväri haalistunut, joten kukkien lehtiosat ovat sinisävyisiä.[1] Kohdissa joissa Haverman on käyttänyt pitkään käytössä ollutta lyijypitoista giallorinoa, vihreys on säilynyt.[5] Maalauksesta on tehty digitaalinen ennallistus haalistuneiden väriaineiden analyysin ohella.[6] Asetelmassa on runsaiden kukkien ja hedelmien seassa hyönteisiä.[5] Maalaus kuvaa eri aikoihin kukkivia kasveja, joten kokonaisuuden luomisessa on todennäköisesti käytetty mielikuvitusta mallista maalaamisen ohella. Vuonna 1871 hankittu maalaus on museon ainoa naispuolisen maalarin teos tältä aikakaudelta Alankomaista.[7]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Havermanin vanhemmat olivat Margaretha Schellinger ja tanskalainen kapteeni Daniël Haverman, joka toimi poikakoulun johtajana Alankomaissa.[3] Margaretha Haverman avioitui vuonna 1721 arkkitehti Jacques de Mondoteguyn kanssa. Pariskunta muutti Pariisiin, jossa Haverman hyväksyttiin Academien jäseneksi.[3] Vuonna 1723 hänet erotettiin, koska näytetöiden väitettiin olevan Van Huysumin tekemiä.[3] Haverman perheineen muutti ennen vuotta 1730 Bayonneen miehensä syntymäkotiin. Mondoteguy kuoli vuonna 1739, jolloin Havermanin ja lasten oletetaan muuttaneen muualle.[3][8]
-
Kukkamaljakko 1716, öljy pähkinäpuulle 79,4x60,3 cm. Metropolitan Museum of Art. -
Kukkia 1722-1739, öljy kankaalle 56,7x47,5 cm. Statens Museum for Kunst, Kööpenhamina.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c A Vase of Flowers, Margareta Haverman. Metropolitan Museum of Art. Viitattu 25.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Baroque – Out of Darkness. Statens Museum for Kunst. Codart 2023. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Haverman, Margaretha (1692/1693-na 1739). Huygens institute. Viitattu 25.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Margareta Haverman, Blomster. Statens Museum for Kunst, kokoelmat.] Viitattu 2.5.2024. (hollanniksi)
- ↑ a b Gerrit Albertson: Honoring a Legacy: The Conservation of Margareta Haverman's A Vase of Flowers. Metropolitan Museum of Art, 6.12.2018. Viitattu 25.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Gerrit Albertson: [https://www.metmuseum.org/articles/margareta-haverman-vase-of-flowers-digital-conservation After Three Hundred Years of Fading, a Dutch Masterpiece Is Digitally Restored. Metropolitan museum 20.6.2019. Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Gerrit Albertson, Silvia A. Centeno & Adam Eaker: Margareta Haverman, A Vase of Flowers: An Innovative Artist Reexamined. Metropolitan museum journal, volume 54, 2019. Viitattu 25.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Margaretha Haverman, RKD. Viitattu 25.4.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Margaretha Haverman Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
