Maaperäilma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maaperäilma eli maanilma tarkoittaa maahiukkasten välissä huokosissa olevaa ilmaa. Hiilidioksidin väkevyys maaperäilmassa on yleensä 0,2–1,0 prosenttia, ilmakehässä 0,03 prosenttia. Suhteellinen kosteus on tavallisesti melkein sata prosenttia. Hyvin ojitetun pellon multakerroksen ilmapitoisuus on kosteallakin kaudella 10–25 prosenttia. Ilmavimpia ovat hiekka- ja multamaat ja tiiveimpiä hiesumaat.[1] Maaperäilman hiilidioksidilla on merkitystä kasvien ravitsemisen kannalta sen liuetessa maanesteeseen ja lisätessä tämän kykyä liuottaa kivennäisistä kasvin ravintoaineita[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 29, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
  2. ↑ Tietosanakirja, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913, viitattu 26.12.2013 (lähteessä on tässä kohdassa joku typo: "tämän kykyä liuottaa kivennäisiä kasvin ravintoaineita".)
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maaperäilma&oldid=22209321”