MAPA

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

MAPA eli Management of Actual or Potential Aggression on Keelen yliopistossa ja Cheddletonin St Edwardsin sairaalassa sekä Birminghamin Reaside-klinikalla kehitetty koulutusmalli, jonka menetelmiä hyödynnetään aggression ja väkivallan kohtaamistilanteissa.

Suomeksi nimi lyhennettään Haasteellisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja hallinta.

Koulutusmallin kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun alkupuolella Englannissa syntyi tarve kehittää koulutusmalli, joka sisältää hoidollisen ja ennakoivan näkökulman aggression ja väkivallan kohtaamiseen. 1980-luvulla koulutettiin hoitohenkilökunta Control and Restraint -menetelmien mukaan. Control & Restraint -nimellä kutsutaan Englannissa aggression ja väkivaltaisuuden hallintaan alun perin oikeuspsykiatrisissa sairaaloissa ja vankiloissa kehitettyä koulutusta. Control and Restraint -menetelmä tarjosi tehokkaan tavan aggressiivisen tai väkivaltaisen ihmisen hallintaan.

Koulutus opetti hoitajille hyvin tehokkaat tavat käyttää fyysisiä rajoittamisen menetelmiä. Tämän menetelmän käyttäminen johti kuitenkin usein sekaannukseen, vahingoittumisiin ja jopa kuolemiin rajoittamisprosessin kuluessa. Sekä potilas että työntekijät jäivät haavoittuneeseen tilaan tuntien vihaa, pelkoa, kiukkua, turhautuneisuutta ja avuttomuutta. Näitä tuntemuksia esiintyi sekä rajoittamisen aikana että sen jälkeen. Yksi pääongelmista, joka kohdattiin kyseisiä taitoja käyttöönotettaessa, oli yhdenmukaisuuden puute ja standardien seurannan vaikeus, kansallisia standardeja ei itse asiassa näyttänyt olevan.

Koulutus myös epäonnistui sen osoittamisessa, kuinka välttää väkivaltaisuutta alun alkaen. Tämä jätti aukkoja koulutukseen, ennaltaehkäisevät kysymykset eivät tulleet osoitetuksi, eivätkä täten kehittyneet taitoina kiinnipitämisen ja liikkumisen rajoittamisen taitojen opettelemisen ohessa.

Control & restraint -koulutuksen käyttöönotto vaikutti syvästi siihen tapaan, kuinka väkivaltatapahtumat sen jälkeen käsiteltiin. Monet eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä strukturoidusta fyysisten otteiden käyttämisestä potilaan rajoittamiseen, erityisesti sellaisten otteiden jotka saattavat aiheuttaa kipua. Monet olivat tyytymättömiä kivun tuottamiseen, siitäkin huolimatta, että saattoi olla väitettävissä asiakkaan itse aiheuttavan kipua itselleen kamppailemalla kiinnipito-otteessa olemista vastaan.

Monet tutkivat vaihtoehtoisia menetelmiä, joihin sisältyi joitakin samoja taitoja ja periaatteita mutta jotka olivat enemmän potilasta huomioivia. Lisäksi monet kouluttajat tunsivat, että on sopimatonta opettaa fyysisiä väkivalta- ja aggressiotilanteiden selvittämisen menetelmiä erillään muista tekijöistä. Kouluttajat kehittivät tämän myötä kursseja jotka tarjosivat fyysisten taitojen opettamisen rinnalla teoreettisen hoidollisuuteen ja ennaltaehkäisyyn liittyvän osion. MAPA- menetelmä sai alkunsa. Rinnakkain MAPA- menetelmän kehittämisen kanssa kehitettiin hoidon laatu-standardeja sekä juridisia normistoja[1][2] . Nykypäivään tultaessa MAPA- tekniikoita on kehitetty hoidollisempaan ja vähemmän kipua tuottavaan suuntaan. Avain sanoja MAPA- menetelmässä ovat hoidollisuus, ennaltaehkäisy, ennakointi, vuorovaikutus ja varhainen väliintulo.

Hoitotyöntekijät kohtaavat työssään usein, jopa päivittäin aggressiota sanallisessa muodossa, uhkaavana käyttäytymisenä tai varsinaisena väkivaltana, jolloin on tärkeää, että hoitotyöntekijöillä on tietämystä ja taitoja kohdata edellä mainittuja ongelmia.

MAPA-mallin ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MAPA- koulutusmallissa painotetaan haastavien asiakastilanteiden turvallista ja hoidollista kohtaamista ennaltaehkäisten tilanteiden paheneminen. Ennaltaehkäisyssä painottuu non-verbaalisen ja verbaalisen, rauhoittavan vuorovaikutuksen omaksuminen ja kriisin kehittymisen vaiheiden huomioiminen. Ennaltaehkäisy on myös ympäristön huomioimista, kiinnitetään huomio seikkoihin jotka voisi vaarantaa henkilökunnan tai potilaiden turvallisuutta. Kyseessä voi olla ahtaus ja yleinen levottomuus, joka voi johtua siitä, että osaston käytävillä on ylimääräisiä sänkyjä ja niissä ylipaikoilla olevia potilaita. Huolen aiheena voi myös olla huono valaistus, jatkuva melu, että on liian paljon potilaita tai liian vähän henkilökuntaa. Nämä ovat tekijöitä jotka voivat lisätä haastavan käytöksen esiintymistä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ja kouluissa, joihin mapamalli soveltuu. Myös toimivan hälytysjärjestelmän puuttuminen voi olla suuri huolenaihe. Ennaltaehkäisy on myös henkilökunnan kouluttamista ja keskustelun herättämistä aggression ja väkivallan uhan olemassa olemisesta.

Ennakointi on MAPA- koulutusmallin mukaan tärkeä osa aggression ja väkivallan ennaltaehkäisyä. Ennakointi tarkoittaa sitä, että asiakkaan esitietoja, käyttäytymistä, ulkoista olemusta ja puhetta analysoiden yritetään luoda arvio hänen tarpeistaan ja henkisestä tilastaan. Mikäli todetaan, että asiakas on mahdollisesti ahdistunut ja levoton ja tilanne saattaa eskaloitua, ryhdytään toimenpiteisiin. Asiakkaan kanssa pyritään keskustelemaan, hänelle annetaan vähän enemmän huomiota ja aikaa. Hänen kanssa pyritään selvittämään mikä tilanne on tällä hetkellä ja miten hanta voidaan auttaa. Mikäli tyytymättömyyttä ja ongelmakohtia löytyy, niihin pyritään löytämään ratkaisuja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiakkaan poikkeavaan käytökseen puututaan, sitä pienempi on todennäköisyys, että tilanne muuttuu uhkaavaksi.[3]

Hoito- ja hoivatyössä on pitkään ollut tabu tuoda esille ja asiakkaiden ja heidän läheistensä aiheuttamasta työturvallisuusriskistä, kun he käyttäytyvät haastavasti, joskus aggressiivisesti tai jopa väkivaltaisesti. Eikä näin ole ollut pelkästään hoitotyön yksiköissä, vaan myös sairaanhoito-oppilaitoksissa on vaittu potilaiden mahdollisesta väkivallanriskistä. Viime vuosina on kuitenkin niin koulumaailmassa kun hoito- ja hoivatyön yksiköissä herätty ongelman laajuuteen ja vakavuuteen. Keskusteluun ja konkreettisiin toimiin on ryhdytty. Monessa sairaalassa ja oppilaitoksessa koulutetaan hoitajia ja tulevia hoitajia käyttäen MAPA- menetelmien mukaisia koulutusmalleja.[4]

MAPA-menetelmien käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MAPA- menetelmiin perustuvia koulutusmalleja on Suomessa useita. Ensimmäinen hoitohenkilöstön systemaattinen väkivallan hallintakoulutus VETH eli Väkivallan Ehkäisy ja Turvallinen Hoito aloitettiin Kellokosken sairaalassa vuonna 1999.[5] Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimialueella on kehitetty Aggression Hoidollinen Hallinta eli AHHA- koulutus ja Turun yliopistollinen keskussairaala on yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa kehittänyt HFR:n eli Hallittu Fyysinen Rajoittaminen menetelmän.[6]

Laurea ammattikorkeakoulu Hyvinkäällä Laurea on yhteistyössä englantilaisen Positive Options (nykyään CPI:n) yhtiön kanssa kouluttanut MAPA- kouluttajia Suomessa.[7] Tällä hetkellä MAPA- kouluttajia on noin 160. MAPA – kouluttajat ovat terveydenhuollon, sosiaalialan tai koulutuksen ammattilaisia, jotka ovat suorittaneet väkivallan ennaltaehkäisyn ja turvallisen hoidon perusopintojakson lisäksi kouluttajan valmiuksiin tähtäävän täydennyskoulutuksen, 5-10 päivää.

Kouluttajien koulutus ja mapakoulutusten myynti toteutetaan Suomen mapa® keskuksesta. Laurea-ammattikorkeakoulu ja Crisis Prevention Institute, inc. (https://www.crisisprevention.com/) ovat solmineet vuonna 2015 sopimuksen, joka oikeuttaa Laurean toimimaan Suomen mapa®keskuksena. Toiminta suuntautuu Hyvinkään kampukselta ympäri Suomen.

Suomen mapa® keskuksen tehtävänä on

  • tarjota koulutusta haasteellisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn sosiaali-, terveys- ja opetustoimen henkilöstölle perus- ja kouluttajatasoilla,
  • valvoa ja kehittää koulutuksen laatua ja arvioida sen vaikuttavuutta,
  • kääntää, kehittää ja välittää opetusmateriaalia ja
  • toimia linkkinä kouluttajien välillä Suomessa ja kiinteässä kansainvälissä yhteistyössä. Suomen mapa® keskuksen osoite on www.suomenmapakeskus.fi .

Tiedot uusista MAPA perustason ja kouluttajatason koulutuksista saat osoitteesta: http://suomenmapakeskus.fi/index.php/tilaa-koulutus/koulutuskalenteri/

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lainauksia artikkelista: 'Handle with Care’ Nursing Times Feb. 8, Vol. 91, and No 6, 1995. Kirjoittajat Albert McHugh, RMN, RNMH, FETC ja Ian Wain, RMN, FETC työskentelivät opetushoitajina St Edward’s sairaalassa, Cheddletonissa, Pohjois-Staffordshiressä Englannissa, Mark West, RMN, FETC Reaside klinikalla, Birminghamissa Englannissa. Artikkelin alkuperäinen suomennos Mikko Pilli 2001.
  1. NHS/ National Health Services, Department of Health, NHS (1997) The Patient’s Charter. Mental Health Services. HMSO. London.
  2. NHS/ National Health Services, Department of Health and Welsh Office (1999) Code of Practice: Mental Health Act 1983. HMSO. London.
  3. Management of Actual or Potential Aggression – the MAPA® model. (koulutusmallia myyvä konsulttitoimisto) Positive options. Viitattu 2.5.2009. (englanniksi)
  4. Esim. Shropsire council
  5. Defconsys
  6. Väkivaltatilanteiden hoitomalli Turun psykiatrian yksiköissä Sairaanhoitajaliitto
  7. Laurea

https://www.crisisprevention.com/