Lähdekoodi sivulle Luterilaisuus

{{Kirkkokunta
| nimi = Luterilaisuus
| kuva = Lutherrose.svg
| kuvateksti = Lutherin sinetti
| suuntautuminen = [[protestantismi]]
| teologia =
| hallinto = [[Episkopaalisuus|episkopaalinen]]
| johtaja = 
| yhteistyö = [[Luterilainen maailmanliitto]]
| alue = [[Keski-Eurooppa|Keski-]] ja [[Pohjois-Eurooppa]], [[Pohjois-Amerikka]]
| perustaja = [[Martti Luther]], [[Philipp Melanchthon]]
| perustettu = 1500-luvulla [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhässä saksalaisroomalaisessa keisarikunnassa]]
| irtautunut = [[Katolinen kirkko|Katolisesta kirkosta]]
| yhdistyneet = 
| irtautuneet = Evankelisluterilaiset vapaaseurakunnat
| hiippakunnat = 
| seurakunnat =
| jäseniä = noin 70 miljoonaa
| kotisivu = 
}}
{{Luterilaisuus}}{{Protestantismi}}
'''Luterilaisuus''' on [[Protestantismi|protestanttinen]] [[kristinusko]]n suuntaus, jonka juuret ovat [[saksa]]laisen [[Martti Luther]]in opetuksissa ja 1500-luvun [[Uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksessa]] eli reformaatiossa.<ref name="evl.fi"/> Luterilaisuus on pienin protestanttisuuden viidestä pääsuuntauksesta [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisuuden]], [[metodismi]]n, [[kalvinismi]]n ja [[baptismi]]n jälkeen.

Luterilaisuus ei muodosta yksittäistä [[kirkko]]a, vaan se koostuu erilaisista alueellisista tai kansallisista kirkoista, kuten [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]]. Luterilaisuuden vahvimmat kannatusalueet ovat perinteisesti [[Pohjois-Eurooppa]] ja [[Pohjois-Amerikka]]. Maailmanlaajuisesti luterilaisia kirkkoja on noin 140, joista 138 kuuluu vuonna 1947 perustettuun [[Luterilainen maailmanliitto|Luterilaiseen maailmanliittoon]]. 2000-luvun alussa maailmassa oli kaikkiaan 65 miljoonaa luterilaista. Länsimaissa luterilaisten kirkkojen jäsenmäärä on laskussa, mutta [[Globaali etelä|globaalissa etelässä]] nousussa<ref name="uusitie"/>.

Uskonopillisesti luterilaisuus perustuu perinteisen protestantismin periaatteisiin, joita ovat [[Raamattu|Raamatun]] korostaminen (''[[sola scriptura]]'') yli [[paavi]]llisen ja kirkollisen vallan, viiden perinteisen [[Sakramentti#Katolisen kirkon sakramentit|katolisen sakramentin]] (pyhän toimituksen) hylkääminen, ja ajatukseen että ihmisen pelastuminen johtuu yksin [[Armo (kristinusko)|armosta]] (''sola gratia'') ja [[usko]]sta (''[[sola fide]]''), eikä ihmisen tekemisistä maan päällä. Luterilaisessa kirkossa [[Sakramentti#Evankelis-luterilaisen kirkon sakramentit|sakramenteiksi]] on määritelty vain [[kaste]] ja [[ehtoollinen]].

== Oppi ==
{{Lähteetön}}
=== Uskon rakenne ===

==== Kolmiyhteinen Jumala ====
Luterilainen usko jakaa muiden kristinuskon haarojen uskon [[Kolmiyhteinen jumala|kolmiyhteiseen Jumalaan]]. Luterilaisen uskonkäsityksen mukaan kolminaisuusoppi on myös perusteltavissa Raamatun tekstinkohdista, ja etenkin Uudessa testamentissa kolminaisuusopin asemaa pidetään keskeisenä. Etenkin Matteuksen evankeliumin lähetyskäskyä (Matt 28:19) pidetään kolminaisuusoppia selvästi tukevana Raamatullisena perusteluna.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/sanasto/kolminaisuusoppi/|nimeke=Kolminaisuusoppi|julkaisu=Evl.fi|viitattu=2024-03-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

==== Armo ja uskonelämä ====

Luterilaisuuden lähtökohtana on Martti Lutherin katolisen kirkon armo-oppiin kohdistama kritiikki. Luther kritisoi ''facere quod in se est'' -oppia, jonka mukaan [[Jumala (kristinusko)|Jumala]] antaa armonsa sille, joka tekee parhaansa. Kritiikkiin liittyi aikansa hurskauselämän kritiikki, joka kohdistui [[messu-uhri]]oppiin, [[ane]]isiin ja [[pyhimys]]ten palvontaan. Julkinen protesti alkoi [[95 teesiä|95 teesin]] kirjoittamisesta.

Luther korosti, että Jumalan armo saadaan ”yksin armosta ilman lain tekoja”. Tällä hän halusi korostaa, että ihminen ei voi omilla teoillaan tai ajatuksillaan ansaita Jumalan suosiota. [[Pelastus (uskonto)|Pelastus]] annetaan ihmiselle puhtaasti armosta. Armon antaja on Jumala, ja ihminen tarvitsee pelastuksen vastaanottamiseen vain uskonsa, joka tarrautuu Jumalan lupaukseen armosta. Jumalan ja ihmisen väliin ei saa tulla mikään meidän tekomme, vaan yksin [[Kristus (arvonimi)|Kristus]].

Jumalan suosio eli pelastus saadaan puolestaan yksin Kristuksen tähden Kristuksen ainutkertaisen ristinkuoleman johdosta. Kristuksen ainutkertainen uhri ristillä on ainoa [[Uhraaminen|uhri]], joka voi vaikuttaa pelastukseen ihmisen ja Jumalan välillä. Tällä hän kritisoi oman aikansa katolista messu-uhrioppia, jonka mukaan messussa kirkko uudisti Kristuksen uhrin verettömästi ja näin sai aikaan sovittavan armon [[messu]]un osallistuvien ja Jumalan välillä.

Lisäksi Luther kritisoi [[ane]]ita. Katolisen kirkon käsityksen mukaan kirkon [[Pyhimys|pyhimykset]] ovat tehneet elämänsä aikana niin paljon hyvää, että niistä on syntynyt kirkolle hyvien tekojen ylijäämää. Tätä armon aarretta kirkko jakaa aneina kristityille. Aneopin mukaan ane antaa vapautuksen tietystä määrästä [[Kiirastuli|kiirastulessa]] vietettäviä vuosia. Kiirastuli oli hyvin keskeinen 1500-luvun kansanhurskauden käsitys. Vain erityisessä hurskauden säädyssä eli [[Munkki#Munkki katolisessa kirkossa|munkkina]] tai [[Nunna#Nunna katolisessa kirkossa|nunnana]] saattoi saavuttaa pyhyyden tason, jolla pääsi suoraan [[Taivas (uskonto)|taivaaseen]].

Näistä käsityksistä on muotoutunut luterilaisuuden iskulause ”yksin uskosta, yksin armosta, Kristuksen tähden” (''sola fide, sola gratia, propter Christum'').

==== Pelastus ====

{{Pääartikkeli|[[Luterilainen pelastuskäsitys]]}}

Luterilaisen kirkon oppiin kuuluu ennaltamääräys eli [[predestinaatio]]. Oppi, kuten se esitetään [[Yksimielisyyden ohje]]essa<ref>Jakob Andreä, Martin Chemnitz et al.: ''[http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/yo/index.html Yksimielisyyden ohje] {{Wayback|1=http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/yo/index.html |päiväys=20100307034941 }}''. Saksi, 1577.</ref>, erottaa ennaltatietämisen (''praescientia'') ja ennaltamääräämisen, ja opettaa niin sanottua yksinkertaista predestinaatiota, jossa pelastettavien pelastuksen syy on Jumalan armo ja valinta, mutta [[Kadotus|kadotukseen]] joutuvien kadotuksen syy on näiden oma [[synti]].

Predestinaatio on taustateoria luterilaiselle pelastusopille. Pelastusopissa keskeistä on oppi [[Vanhurskaus|vanhurskautumisesta]] yksin uskosta (''sola fide''). Usko pelastaa ihmisen. Luterilaisuus tekeekin jyrkän erottelun vanhurskautuksen ja pyhityksen välille. Ensisijaisesti pelastus on vanhurskautusta, jossa ihminen tulee Jumalan lapseksi, ja tämä tapahtuu vain uskon kautta armosta. Pyhityksessä puolestaan ihmisen usko ja teot yhdessä vaikuttavat hänessä lisääntyvän pyhyyden.

=== Kristillinen yhteisö ===
==== Kirkon virat ja hierarkia ====

Historiallisista syistä luterilainen kirkko suhtautuu jossain määrin kriittisesti kirkolliseen hierarkiaan. Saksassa uskonpuhdistus ei saanut taakseen yhtään [[piispa]]a, joten Saksan luterilaisista maakirkoista hävisi piispan virka. Irtautuminen katolisen kirkon seurakuntarakenteesta johti myös [[Seurakunta|seurakunnan]] toisenlaiseen määrittelyyn. Katolista kirkkoa vähemmän korostetaan seurakunnan ja [[Kirkko|kirkon]] organisatorista yhteyttä oikean uskon takaajana. [[Augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] määritelmän mukaan ”kirkko on uskovien yhteisö, jossa [[evankeliumi]]a puhtaasti julistetaan ja [[Sakramentti|sakramentteja]] oikein jaetaan”.

Luterilaisuudessa on vahva käsitys kristittyjen [[Yleinen pappeus|yhteisestä pappeudesta]]. Jokainen kristitty on kasteen perusteella oikeutettu lähestymään Jumalaa ja hoitamaan hengellisiä tehtäviä kirkossa. Evankeliumi ja sakramentit on annettu ensisijaisesti kirkolle ja ne ovat kirkon hallussa. Jokainen seurakunnan jäsen on siinä mielessä [[pappi]], että hänellä on kristittynä hengellinen kelpoisuus olla evankeliumin julistaja ja pyhien toimitusten hoitaja. Luterilaisen käsityksen mukaan tästä hengellisestä pappeudesta ei kuitenkaan seuraa, että yksittäisellä kristityllä olisi lupaa omavaltaisesti ryhtyä julkisesti hoitamaan kirkolle annettuja tehtäviä. Evankeliumin julistamista ja sakramenttien hoitamista varten kirkossa on myös erityinen pappisvirka, jota saa hoitaa vain oikein annetun kutsun ja [[Pappisvihkimys|vihkimyksen]] jälkeen. Erityisesti sakramenttien ja pyhien toimitusten hoitaminen kuuluu niille, jotka seurakunta on kutsunut tehtävää hoitamaan. Papilla ei siten ole muista kristityistä erottuvaa hengellistä laatua tai persoonaansa pappisvihkimyksessä annettua muuta ominaisuutta, joka tekisi hänet paremmaksi hoitamaan tehtävää. Pappisvirka perustuu seurakunnan kutsuun ja vihkimykseen ja antaa luvan hoitaa näitä tehtäviä. Pappisvirka on Augsburgin tunnustuksen mukaan Jumalan säätämä ja on tarkoitettu sitä varten, että ihmiset voisivat saada pelastavan uskon.

Sen sijaan piispan vihkimyksen luterilaisissa kirkoissa tekivät aluksi joskus papit eivätkä edelliset piispat. Tämän uskottiin seuraavan [[Alkuseurakunta|alkukirkon]] esikuvaa. Näin piispanvihkimysten ketju katkesi muun muassa Saksassa, joskaan ei Ruotsissa, eikä luterilaisilla kaikissa maissa ole niin sanottua [[Apostolinen suksessio|apostolista seuraantoa]] kuten katolisessa kirkossa, jossa piispat uskotaan vihityn [[Apostoli|apostoleista]] lähtevässä ketjussa.<ref name="porvoo"/>

==== Sakramentit ja sakramentaalit ====

[[Tiedosto:Konfirmander.jpg|pienois|pysty|Nuorten [[konfirmaatio]] Tanskassa.]]
Luterilainen reformaatio säilytti sakramentteina (pyhä toimitus) vain [[kaste]]en ja [[Ehtoollinen|ehtoollisen]]. Sakramenteiksi määriteltiin vain ne toimitukset, jotka kirkko katsoo [[Jeesus|Jeesuksen]] asettaneen. Augsburgin tunnustus mainitsee sakramenteista puhuessaan myös [[Rippi|ripin]].

Luther sovelsi [[Augustinus|Augustinuksen]] kastekäsitystä laajentaen sen koko sakramenttikäsitykseen. Sakramentin luo Jumalan lupaus yhdistettynä aineeseen (''Accedat verbum ad elementum, et fit sacramentum'', Sana laskeutuu [materiaaliseen] elementtiin ja syntyy sakramentti). Reformaatiossa korostettiin Kristuksen asemaa pelastavan armon tuojana niin paljon, että sakramentin määrittelyyn lisättiin käsitys, että sen tuli olla Kristuksen asettama ja armon välittäjä. Luther piti varhaiskautenaan myös rippiä sakramenttina, mutta ajatuksesta luovuttiin, koska rippiin ei liity ainetta. Rippi on kuitenkin luterilaisessa teologiassa [[armonväline]]. Myös pappeuden sakramentaalinen asema ei ole täysin hylätty, koska pappeus on armonvälineiden hoitajan virka.

Luterilaisuus säilytti joitain [[Sakramentti#Katolisen kirkon sakramentit|katolisen kirkon sakramenteista]] toimituksina ja [[Rituaali|rituaaleina]], kuten [[konfirmaatio]]n, [[Avioliittoon vihkiminen|avioliittoon vihkimisen]] ja [[hautajaiset]]. Avioliittoon vihkimistä pidettiin reformaation seurakunnissa puhtaasti maallisena asiana eikä sakramenttina.

=== Raamattu ja Tunnustuskirjat===

Luterilaisuuden pyhä kirja on muiden kristittyjen tavoin Raamattu. Sitä tulkitaan nykyisin yleensä [[pelastushistoria]]llisesti. Raamatun tulkinnassa korostetaan [[Uusi Testamentti|Uuden Testamentin]] ja ilosanoman (''[[evankeliumi]]n'') merkitystä, jonka katsotaan yleensä ohittavan [[Vanha Testamentti|Vanhan Testamentin]] [[Uskonnollinen laki|lakeja]] muistuttavat opetukset. Evankeliumia Raamatussa on se mikä ajaa Kristuksen asiaa (eli armoa, niin sanottu ''Christum agere'' -periaate).

Luther harjoitti myös merkittävää raamattukritiikkiä. Hän arvosteli Uuden testamentin kirjoja, joissa armo oli hänen mukaansa vain hämärästi näkyvissä. Tällainen oli muun muassa [[Jaakobin kirje]]. Vanhan testamentin kirjoina siirryttiin Lutherin vaikutuksesta käyttämään niin sanottua heprealaista kaanonia, josta [[apokryfiset kirjat]] oli jätetty pois. Katolisessa kirkossa oli siihen saakka käytetty pyhänä kirjana [[Septuaginta]]n mukaista Vanhaa testamenttia. Heprealainen kaanon, josta osa Septuagintaan kuuluvista kirjoista oli poistettu, oli syntynyt [[Juutalaisuus|juutalaisuuden]] parissa vasta kristinuskon syntymisen ja vakiintumisen jälkeen. Protestanttisten painettujen Raamattujen Vanha testamentti on yleensä ollut heprealaisen kaanonin mukainen. Luther tosin piti apokryfikirjoja hyvinä ja hyödyllisinä lukea, vaikkakaan ei aivan muun Raamatun veroisina. Käsitys yleisestä pappeudesta on kuitenkin johtanut myös vahvaan henkilökohtaisen kotihurskauden arvostamiseen.

==== Raamattuperiaate ====

Katolisen kirkon armo-opin ja keskeisten hurskausmuotojen kritiikki johti luonnollisesti riitaan kirkollisen auktoriteetin kanssa. Luther puolustautui vetoamalla [[Raamattu|Raamatun]] arvovaltaan. Luther nimittäin vetosi löytöjensä tueksi tiuhaan Raamatun kirjoituksiin, aivan erityisesti [[Paavali]]n [[Kirje roomalaisille|kirjeeseen roomalaisille]] ja [[Kirje galatalaisille|kirjeeseen galatalaisille]]. Tämä johti suoraan sen kritisoimiseen, miten kirkollinen opetushierarkia voi määritellä pelastukseen tarvittavan kirkon opin. Ainakin kirkollinen arvovalta kristillisen opin tulkitsijana koki kolauksen. 1500-luvun hurskauselämään ei kuulunut Raamatun lukeminen, ja kun messukin toimitettiin [[latina]]ksi, oli kansan raamatuntuntemus hyvin heikkoa. Katolinen kirkko ei myöskään erityisesti suosinut kansan raamatunlukua. Lutherin raamattuperusteluista syntyi uskonpuhdistuksen raamattuperiaate eli yksin Raamattu (''[[sola scriptura]]''). Luther käänsi pian Raamatun saksaksi, ja kansankielisestä Raamatusta tuli reformaation keskeinen tuntomerkki.

==== Tunnustuskirjat ====

Luterilainen oppi on kirjattu luterilaisiin [[Tunnustuskirja|tunnustuskirjoihin]]. Niistä keskeinen on [[Augsburgin tunnustus]]. Augsburgin tunnustus viittaa alussa kolmeen vanhan kirkon uskontunnustukseen, [[Apostolinen uskontunnustus|apostoliseen]], [[Nikean uskontunnustus|Nikean]] ja [[Athanasioksen uskontunnustus|Athanasioksen uskontunnustukseen]], joiden kautta luterilaisuus liittyy vanhan jakamattoman kirkon perinteeseen. Luterilainen kirkko hyväksyy sellaisenaan jakamattoman kristinuskon käsitykset Jumalan [[kolminaisuus|kolminaisuudesta]] ja Kristuksen kahdesta luonnosta. Luterilaiset [[tunnustuskirjat]] on koottu Yksimielisyyden kirjaan (''Liber concordiae'', 1580), joka sisältää edellä mainittujen vanhojen tunnustusten lisäksi Augsburgin tunnustuksen (''Confessio Augustana Invariata''), [[Augsburgin tunnustuksen puolustus|Augsburgin tunnustuksen puolustuksen]], Lutherin [[Iso katekismus|Ison katekismuksen]] ja [[Vähä katekismus|Vähän katekismuksen]], [[Tractatus de potestate et primatu papae|Tutkielman paavin vallasta ja johtoasemasta]] sekä [[Yksimielisyyden ohje]]en sekä [[Catalogus testimoniorum|Todisteiden luettelon]]. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on katsonut myös [[Uppsalan päätös|Uppsalan kokouksen päätöksen]] tunnustuskirjaksi, mutta ei tee näin nykyisin. Luterilaisten kirkkojen tunnustuskirjapohja vaihtelee jonkin verran. Jotkin luterilaiset kirkot hyväksyvät tunnustuskirjakseen Yksimielisyyden ohjeen, osa vain Augsburgin tunnustuksen. Siitä on myös käytössä joissakin kirkoissa niin sanottu muutettu versio (''Confessio Augustana Variata''). [[Luterilainen maailmanliitto|Luterilaisen maailmanliiton]] jäsenyyteen vaaditaan Augsburgin tunnustuksen ja Lutherin Vähän katekismuksen hyväksyminen.

== Kristillinen elämä==
=== Kutsumus ===
Perinteisen luterilaisen käsityksen mukaan kutsumus on Jumalalta saatu tehtävä, jota ihminen toteuttaa elämässään. Kristillistä kutsumusta voidaan toteuttaa kotona perhe-elämässä, työssä tai harrastuksissa. Lutherin mukaan kutsumus koskee kaikkia ihmisiä ammattiin ja säätyyn katsomatta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/tiedote/tutkimus-kutsumus-toteutuu-arjen-keskella/|nimeke=Tutkimus: Kutsumus toteutuu arjen keskellä|julkaisu=Evl.fi|viitattu=2024-03-15|ietf-kielikoodi=fi}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Tässä suhteessa luterilaisuus myös eroaa esimerkiksi roomalaiskatolisuudesta, jonka mukaan osa ihmisistä omaa erityisen hengellisen kutsumuksen pappeuteen tai munkkeuteen.<ref name=":2" /> 

Luterilaisuus korostaa Jumalan palvelemista arjessa tavallisen työn kautta ja lähimmäisille hyvää tekemällä. Luterilaisuus onkin perinteisesti suhtautunut kielteisesti esimerkiksi hengellisiin sääntökuntiin ja niihin liittyvään luostarielämään vetäytymiseen.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://dialogi.diak.fi/2022/10/11/elamani-kasitteet-kristitty/|nimeke=Kristitty|julkaisu=Dialogi|ajankohta=2022-10-11|viitattu=2024-03-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Kutsumusajattelu on myös mahdollisesti vaikuttanut uskonnoltaan luterilaisten maiden maallistumiseen. Kun hengellisyyden on mielletty tapahtuvan tavallisen työn kautta, on myös ulkoisesti näkyvä hengellisyys - kuten kirkossakäynnit - vähentyneet jo ennen uskonnottomuuden ja kirkosta eroamisen yleistymistä.<ref name=":2" />

=== Avioliitto ===
[[Tiedosto:Lutheran Church Same-Sex Marriage.jpg|pienoiskuva|Osassa luterilaisista kirkoista samaa sukupuolta olevien avioliitto on mahdollinen. Kuvassa Amerikan evankelisluterilaisen kirkon pastori ja vihitty miespari.]]
Toisin kuin esimerkiksi roomalaiskatolinen kirkko, luterilaisuus ei pidä avioliittoa sakramenttina. Luterilaisuudessa sakramentteina pidetään yleensä vain niitä toimituksia, joista annetaan Uudessa testamentissa Jeesuksen suora käsky, ja joihin liittyy lupaus syntien anteeksiantamisesta ja ikuisesta elämästä. Avioliitto ei täytä näitä sakramenteille annettuja ehtoja.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.piispamattirepo.fi/puheet/rakkaus-on-karsivallinen/|nimeke=Rakkaus on kärsivällinen|julkaisu=Piispa Matti Repo|ajankohta=2017-10-29|viitattu=2024-03-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Vaikka avioliittoa ei käsitetäkään yleisesti luterilaisuudessa sakramentiksi, luterilaiset kirkot kuitenkin vihkivät jäseniään avioliittoon. Avioliittoon luterilaisuudessa vihitään kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Avioliiton käsitetään olevan elinpiiri, jossa puolisot elävät omaa kristillistä kutsumustaan ja toteuttavat molemminpuolista rakkautta.<ref name=":0" />

Osa luterilaisista kirkoista on hyväksynyt samaa sukupuolta olevien välisen avioliiton. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on pitäytynyt vielä käsityksessä, jonka mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Aiheesta kuitenkin käydään vilkasta debattia.<ref name=":0" />

=== Regimenttioppi ===
Luterilaiselle yhteiskunnalliselle ajattelulle keskeinen periaate on [[regimenttioppi]]. Regimenttiopilla tarkoitetaan oppia, jonka mukaan maallinen ja kirkollinen valta ovat molemmat lähtöisin Jumalalta, mutta nämä kaksi hallintoaluetta säätelevät ihmisen elämän eri osa-alueita toisistaan erillään ja erilaisin keinoin.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/sanasto/regimenttioppi/|nimeke=Regimenttioppi|julkaisu=Evl.fi|viitattu=2024-03-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Maallinen regimentti käsittää yhteiskunnallisen hallinnan, joka tapahtuu laillisen esivallan, lakien, oikeusjärjestyksen ja viranhoidon kautta. Maallinen regimentti tulee Lutherin mukaan pitää erillään kirkollisesta. Silti maallinen regimentti toimii luterilaisen käsityksen mukaan Jumalan antamalla oikeutuksella ja Jumalan palveluksessa, kun se käyttää valtaansa elämän suojelemiseksi, järjestyksen ylläpitämiseksi tai muuten oikeudenmukaisuuden periaatteita noudattaen. Tällöin maallinen regimentti myös viime kädessä auttaa Jumalan tahdon mukaisen elämäntavan noudattamisessa.<ref name=":1" />

Maallisen regimentin ohella on olemassa hengellinen regimentti. Tämä käsittää kirkon toiminnan Jumalan sanan julistamiseksi ja sakramenttien jakamiseksi. Kuten maallisen regimentin, myös hengellisen regimentin perimmäinen tehtävä on auttaa kristittyjä elämään Jumalan tahdon mukaista elämää. Sen keinot ovat kuitenkin erilaiset. Siinä missä maallinen regimentti voi käyttää valtaansa tarvittaessa myös pakkokeinoin, tulee luterilaisen käsityksen mukaan hengellisen regimentin pidättäytyä pakkokeinoista.<ref name=":1" />

=== Pyhimykset ===

Luterilaisuudessa tunnustetaan [[enkeli]]en ja pyhimysten olemassaolo, mutta ne eivät ole yhtä merkittävässä asemassa kuin esimerkiksi katolisuudessa. Pyhiä ihmisiä pidetään nykyisessä opissa esikuvallisina kristittyinä, jotka tarjoavat mallin uskon soveltamisesta elämään. Heitä ei kuitenkaan rukoilla eikä heiltä pyydetä [[esirukous|esirukouksia]], koska luterilaisuudessa katsotaan ihmisen olevan suorassa, välittömässä suhteessa Jumalaan. Tämän vuoksi myös [[Ave Maria]] -rukous on jäänyt pois luterilaisten käytöstä. [[Mariologia]]ssaan luterilainen kirkko liittyy vanhan kirkon mariologisiin dogmeihin [[Maria (Jeesuksen äiti)|Mariasta]] [[jumalansynnyttäjä]]nä (''theotokos'') sekä ainakin virallisesti myös Marian ikuisesta neitsyydestä (''semper virgo'').<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl.fi/sanasto/selitysM.htm | Nimeke=Aamenesta öylättiin - kirkollinen sanasto: M | Julkaisija=Suomen ev.lut. kirkko | Viitattu=29.1.2008 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20080110102521/http://www.evl.fi/sanasto/selitysM.htm | Arkistoitu=10.1.2008}}</ref> Sen sijaan luterilaisuus ei ole omaksunut katolisen kirkon käsitystä Marian [[Perisynnitön sikiäminen|perisynnittömästä sikiämisestä]] ja [[Marian taivaaseenottaminen|taivaaseenottamisesta]].

== Levinneisyys ==

[[Tiedosto:Lutheranism by country.png|pienois|Luterilaisten määrä [[Luterilainen maailmanliitto|Luterilaisen maailmanliiton]] mukaan vuonna 2013.
{{legend|black|Yli 10 miljoonaa}}
{{legend|#002147|Yli 5 miljoonaa}}
{{legend|#0047AB|Yli 1 miljoonaa}}
{{legend|#4169E1|Yli 500 000}}
{{legend|#CCCCFF|Yli 100 000}}]]
[[Tiedosto:RoyLindmanLutheranRoseCross.JPG|pienois|Luterilainen risti Martti Lutherin sinetillä.]]

Luterilaisia oli vuonna 2024 noin 78,7 miljoonaa<ref name="lwf_stat"/> eli noin yhden prosentin koko maailman väkiluvusta<ref>[http://www.worldometers.info/world-population/ World Population] Worldometers</ref>. Afrikassa on noin 30,7 miljoonaa, Euroopassa 30,2 miljoonaa luterilaista, Aasiassa 14,0 miljoonaa, Pohjois-Amerikassa 2,9 miljoonaa ja latinalaisessa Amerikassa noin 0,8 miljoonaa.<ref name="lwf_stat"/>

Maat, joissa on yli miljoona luterilaista, ovat [[Etiopia]] (12,0 miljoonaa), [[Saksa]] (10,0 miljoonaa), [[Tansania]] (8,5 miljoonaa), [[Indonesia]] (7,8 miljoonaa), [[Ruotsi]] (5,5 miljoonaa), [[Tanska]] (4,3 miljoonaa), [[Intia]] (4,0 miljoonaa), [[Madagaskar]] (4,0 miljoonaa), [[Norja]] (3,6 miljoonaa), [[Suomi]] (3,6 miljoonaa), [[Yhdysvallat]] (2,9 miljoonaa), [[Nigeria]] (2,3 miljoonaa), [[Papua-Uusi-Guinea]] (1,6 miljoonaa), [[Alankomaat]] (1,4 miljoonaa), ja [[Namibia]] (1,3 miljoonaa).<ref name="lwf_stat"/>

Luterilaiset kirkot, joilla on yli miljoona jäsentä, ovat [[Etiopian evankelinen kirkko Mekane Yesus]] (12,0 miljoonaa), [[Tansanian evankelisluterilainen kirkko]] (8,5 miljoonaa), [[Batakin kristillinen protestanttikirkko]] (6,3 miljoonaa), [[Ruotsin kirkko]] (5,5 miljoonaa), [[Tanskan kansankirkko]] (4,3 miljoonaa), [[Malagassin luterilainen kirkko]] (4,0 miljoonaa), [[Norjan kirkko]] (3,6 miljoonaa), [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]] (3,6 miljoonaa), [[Andhran evankelisluterilainen kirkko]] Intiassa (3,0 miljoonaa), [[Amerikan evankelisluterilainen kirkko]] (2,9 miljoonaa), [[Hannoverin evankelisluterilainen maakirkko]] (2,3 miljoonaa), [[Nigerian luterilainen Kristuksen kirkko]] (2,2 miljoonaa), [[Baijerin evankelisluterilainen kirkko]] (2,1 miljoonaa), [[Württembergin evankelinen maakirkko|Württembergin evankelinen kirkko]] (1,8 miljoonaa), [[Pohjois-Saksan evankelis-luterilainen kirkko]] (1,8 miljoonaa), [[Papua-Uuden-Guinean luterilainen kirkko]] (1,5 miljoonaa) ja [[Hollannin protestanttikirkko]] (1,4 miljoonaa).<ref name="lwf_stat"/> Kahdeksan saksalaista evankelisluterilaista kirkkoa, [[Baijerin evankelisluterilainen kirkko|Baijerin]], [[Braunschweigin evankelisluterilainen maakirkko|Braunschweigin]], [[Hannoverin evankelisluterilainen maakirkko|Hannoverin]], [[Keski-Saksan evankelinen kirkko|Keski-Saksan]], [[Mecklenburgin evankelisluterilainen maakirkko|Mecklenburgin]], Pohjois-Elben, [[Saksin evankelisluterilainen maakirkko|Saksin]] ja [[Schaumburg-Lippen evankelisluterilainen maakirkko|Schaumburg-Lippen]] kirkot, muodostavat yhdessä [[Saksan yhdistynyt evankelisluterilainen kirkko|Saksan yhdistyneen evankelisluterilaisen kirkon]], jonka yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 7,8 miljoonaa.<ref name="velk"/>

Valtaosa luterilaisista kirkoista on järjestäytynyt [[Luterilainen maailmanliitto|Luterilaisen maailmanliiton]] (LML, {{k-en|Lutheran World Federation}}) puitteissa. LML:n puitteissa toimii avustusjärjestö [[Lutheran World Relief]], joka toimii yli 50 maassa. [[Kansainvälinen luterilainen neuvosto]] ({{k-en|International Lutheran Council}}) ja [[Confessional Evangelical Lutheran Conference|Tunnustuksellinen evankelis-luterilainen konferenssi]] ({{k-en|Confessional Evangelical Lutheran Conference}}) ovat opillisesti tiukempaa linjaa vetävien kirkkojen kansainvälisiä järjestöjä.

== Historia ==

[[Tiedosto:Martin Luther, 1529.jpg|pienois|pysty|[[Lucas Cranach vanhempi]], ''[[Martti Luther|Martin Luther]]'', 1529.]]{{Pääartikkeli|[[Luterilaisuuden historia]]}}

=== Tausta ===
{{pääartikkeli|[[Uskonpuhdistus]]}}

Luterilaisuus syntyi 1500-luvulla [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] yhteydessä. Se syntyi [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] sisällä ja lopulta erkani omaksi kirkokseen katolisen kirkon painostuksen johdosta. Saksalainen munkki ja [[professori]] Martti Luther halusi palauttaa katolisen kirkon opetuksen [[Raamattu|Raamatun]] mukaiseksi. Raamatunmukaisuus onkin luterilaisuuden vanha pääperiaate, ”[[sola scriptura]]”. 1500-luvulla katolisuudesta erkanivat myös [[Anabaptismi|anabaptistit]], [[anglikaaninen kirkko|anglikaanit]] ja [[Kalvinismi|kalvinistit]]. Luterilaisuus vaikutti erityisesti Pohjois-[[Saksa]]ssa ja [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]].

=== Tapahtumat Lutherin 95 teesistä (1517) Augsburgin uskonrauhaan (1555) ===
{{korjattava/muoto}}
* [[95 teesiä]]: Vuonna 1517 munkki-professori Martti Luther julkaisi 95 väitettään. Tästä alkoi hänen kamppailunsa katolisen kirkon opin ja toiminnan muuttamiseksi raamatullisemmaksi.
* Panna: Vuonna 1520 [[paavi]] syytti Lutheria [[Kerettiläisyys|harhaoppisuudesta]] ja julisti hänet [[Kirkonkirous|kirkonkiroukseen]]. Luther poltti pannakirjelmän samalla roviolla, jolla ylioppilaat polttivat kirkollisia kirjoja.
* ”[[Tässä seison, enkä muuta voi]]!” (mitä Luther ei oikeasti sanonut): 1521 keisari [[Kaarle V]] kutsui Lutherin puolustamaan oppiaan [[Wormsin valtiopäivät|Wormsin valtiopäiville]] ja julisti tämän [[Valtakunnankirous|valtakunnankiroukseen]]. Vaaliruhtinas [[Fredrik Viisas]] ”sieppasi” Lutherin turvaan [[Wartburgin linna]]an.
* UT: 1522 Luther käänsi Uuden testamentin saksaksi Wartburgin linnassa ja vaihtoi [[Saksan kieli|saksan]] jumalanpalveluskieleksi [[latina]]n tilalle. Hän palasi [[Wittenberg]]iin maaliskuussa 1522. Vuonna 1534 hän sai valmiiksi koko Raamatun käännöksen.
* [[Uskonpuhdistus Ruotsissa|Ruotsin uskonpuhdistus]]: Vuonna 1523 Ruotsin Tanskasta vapauttanut ja sen rahoittamiseksi pahasti velkaantunut [[Kustaa Vaasa]] katkaisi suhteet paaviin ja käytännössä vaihtoi katolisuuden luterilaisuuteen saadakseen kirkon omaisuuden itselleen. Tämän saivat aikaan Saksassa opiskelleet pappisveljekset [[Olaus Petri|Olaus]] ja [[Laurentius Petri]]. Tosin vasta vuoden 1593 [[Uppsalan kokous|Uppsalan kokouksessa]] oppi todettiin virallisesti luterilaisuudeksi. [[Mikael Agricola]] suomensi Uuden testamentin 1548.
* [[Tanska-Norja]]: luterilaisena [[Kristian III]] ei saanut kruunua katolisen isänsä kuoltua, mutta voitti sisällissodan ja teki maasta luterilaisen vuonna 1537.
* [[Augsburgin tunnustus]] 1530: [[Philipp Melanchthon]]in laatima ja reformaatiota kannattaneiden ruhtinaiden allekirjoittama tunnustus erotti heidät lopullisesti katolisesta kirkosta.
* ”''[[Cuius regio, eius religio]]''”: Lutherin kuoleman (1546) jälkeen alkaneet ruhtinaiden konfliktit päätettiin lopullisesti [[Augsburgin uskonrauha]]ssa 1555: ”Kenen valta, hänen uskontonsa”, eli ruhtinaat saivat valita uskontonsa, jota koko ruhtinaskunnan tuli seurata.

=== Opilliset kiistat ===

Vuonna 1580 Tunnustuskirjoja koottaessa alkoi luterilaisuuden sisällä ilmetä erimielisyyksiä oppia koskevista kysymyksistä. Tuolloin luterilaisia ryhmittymiä olivat [[aitoluterilaisuus]], [[filippistit]] sekä [[kryptokalvinistit]]. Opilliset kiistat koskivat [[Lain kolmas käyttö|lain kolmatta käyttöä]], [[synergismi]]ä sekä sakramentteja.

=== Puhdasoppisuuden aika ja pietismi ===

1600-lukua kutsutaan yleisesti [[Puhdasoppisuuden aika|puhdasoppisuuden ajaksi]]. Tuolloin luterilaisessa kirkossa vaikutti niin kutsuttu [[luterilainen ortodoksia]]. Samaan aikaan syntyi luterilaisuuden sisälle [[pietismi]] vastustamaan puhdasoppisuutta.

=== Valistus  ===

1700-luvulla luterilaiset teologit muodostivat [[Apologetiikka|kristinuskon puolustuksen]] uudenaikaisen ajattelun mukaisesti. Tästä syntyi [[valistunut ortodoksia]], jonka mukaan Raamatun totuus oli sopusoinnussa maailman järjen kanssa. Kirkon oppi jakautui täten pysyviin perusoppeihin sekä toisarvoisiin ”aikaisidonnaisiin” ja ”vanhentuneisiin” käsityksiin. Pian tämän jälkeen syntyi [[neologia]], jonka mukaan tunnustukselliset erot olivat menettäneet merkityksensä ja tavoitteli kirkon uudistamista vaatimusten mukaisesti ja yleisen mielipiteen hyväksymäksi. Teologia kehittyi edelleen [[uusprotestantismi]]ksi, joka kyseenalaisti tunnustuksen sitovuuden.<ref name="A188">{{Kirjaviite | Tekijä=Arffman, Kaarlo | Nimeke=Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan | Selite=2. korjattu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=2004 | Sivu = 188–189 | Isbn=951-570-597-5 }}</ref>

=== Herätysliikkeiden aika ===

1700-luvulla luterilaisuuden sisälle syntyi uusia [[Herätysliike|herätysliikkeitä]], esimerkiksi Ruotsin kirkon sisälle [[lukijaisuus]]. 1800-luku oli luterilaisuudessa herätysliikkeiden aikaa ja niitä syntyi lukuisia. Herätysten pohjalta syntyi myös [[uusluterilaisuus]], joka jatkuu [[Tunnustuksellinen luterilaisuus|tunnustuksellisena luterilaisuutena]].

== Luterilaisten kirkkojen ekumeeninen yhteistyö ==

[[Tiedosto:Arctic Cathedral in Tromsoe.jpg|pienois|[[Jäämerenkatedraali]] Tromssassa.]]
Martti Lutherin toiminta ei alkuvaiheessa pyrkinyt oman kirkkokunnan synnyttämiseen vaan katolisen kirkon uudistamiseen. Sen vuoksi luterilaiset kirkot ovat pääsääntöisesti säilyttäneet hyvän keskusteluyhteyden eli [[Ekumenia|ekumeenisen]] yhteistyön [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] ja myös muiden reformaatiossa syntyneiden kirkkojen kanssa.

Katolisen kirkon näkemyksen mukaan luterilaiset kirkot ovat ”kristillisiä yhteisöjä”. Pääongelma on että niiltä puuttuu sakramentaalinen pappeus.<ref name="catholic.fi"/> Luterilainen maailmanliitto on 1990-luvulla hyväksynyt Katolisen kirkon kanssa laaditun julistuksen ”Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista”. Siinä luterilaiset kirkot ja katolinen kirkko yhdessä toteavat, että 1500-luvulla annetut [[Vanhurskauttamisoppi|vanhurskauttamis]]- eli pelastusoppia koskevat oppituomiot eivät enää ”osu kohteeseensa” nykyisissä luterilaisissa kirkoissa ja katolisessa kirkossa. Kirkot ovat siten saavuttaneet merkittävän yhteisymmärryksen asiassa, joka perimmältään synnytti koko uskonpuhdistuksen.

Vapaat [[Valtionuskonto|valtiokirkkoihin]] ja Luterilaiseen maailmanliittoon kuulumattomat luterilaiset kirkkokunnat ja yhteiskunnat ovat voineet pitää yhteisessä julistuksessa vanhurskauttamisopista saavutettua yhteisymmärrystä ainoastaan näennäisenä. Suomessa tätä kantaa edustavat muun muassa [[Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko]] ja [[Suomen luterilainen tunnustuskirkko]].

== Katso myös ==
* [[Katekismus]]
* [[Luettelo Suomen luterilaisista kirkoista]]
* [[Virsikirja]]

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="catholic.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.catholic.fi/docs/cdf_070710.htm | Nimeke=Vastauksia joihinkin kysymyksiin, joita on esitetty tietyistä kirkkoon liittyvistä opinkohdista | Julkaisija=Uskonopin kongregaatio | Viitattu=29.1.2007}}</ref>

<ref name="evl.fi">{{Verkkoviite | Osoite=https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Luterilaisuus | Nimeke=Luterilaisuus | Julkaisu=Aamenesta öylättiin – kirkon sanasto | Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Viitattu=3.3.2023 | arkisto=https://web.archive.org/web/20230303205008/https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Luterilaisuus | arkistoitu=3.3.2023 }}</ref>

<ref name="lwf_stat">{{Verkkoviite | Osoite=https://lutheranworld.org/member-churches | Nimeke=LWF membership represents over 78 million Christians in the Lutheran tradition in 99 countries across the globe. | Julkaisija=The Lutheran World Federation | Viitattu=8.7.2024 | Kieli={{en}} }}</ref>

<ref name="porvoo">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.porvoochurches.org/statements/fin/4.htm | Nimeke=Piispuus kirkon apostolisuuden palvelijana | Julkaisija=Porvoon yhteinen julkilausuma | Viitattu=29.1.2008}}</ref>

<ref name="uusitie">{{Verkkoviite | Osoite=https://uusitie.com/miten-luterilaisuus-voi-maailmalla/ | Tekijä=Korhonen, Matti | Nimeke=Miten luterilaisuus voi maailmalla? | Julkaisu=Uusi Tie | Viitattu=3.3.2023}}</ref>

<ref name="velk">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.velkd.de/velkd.php | Nimeke=Vereinigte Evangelisch-Lutherische Kirche Deutschlands | Julkaisija=Saksan yhdistynyt evankelisluterilainen kirkko | Viitattu=23.9.2023 | Kieli={{de}} }}</ref>

}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Heinimäki, Jaakko & Jolkkonen, Jari | Nimeke=Luterilaisuuden ABC. Synkkä ja harmaa sanakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2008 | Isbn=978-951-37-5290-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Heininen, Simo & Heikkilä, Markku | Nimeke=Suomen kirkkohistoria | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Isbn=951-37-1839-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kärkkäinen, Pekka (toim.) | Nimeke=Johdatus Lutherin teologiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitos: Kirjapaja | Vuosi=2001 | Isbn=951-625-789-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Vainio, Olli-Pekka (toim.) | Nimeke=Johdatus luterilaisen spiritualiteetin teologiaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2003 | Isbn=951-625-932-4}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
* [http://evl.fi/ Suomen evankelis-luterilainen kirkko].
* [http://www.lutheranworld.org/ Luterilainen maailmanliitto]. {{en}}
* [https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/evankelis-luterilaiset-seurakunnat Tietoa luterilaista kirkkoa koskevista aineistoista arkistossa]. Arkistolaitos.
* [https://uskonnot.fi/uskonnot/kristinusko/protestanttiset-kirkot-ja-yhteisot/luterilaisuus/ Luterilaisuus]. ''Uskonnot.fi''.
* Marquart, Kurt: [http://www.concordia.fi/lehti/2000/22000/2.htm Luterilaisuuden tie].{{Wayback|1=http://www.concordia.fi/lehti/2000/22000/2.htm |päiväys=20070930161601 }}

{{Kristinuskon historia}}
[[Luokka:Luterilaisuus|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]